Kevään yhteishaussa on auki ennätykselliset yli 51 500 korkeakoulupaikkaa, vaikka ikäluokat pienenevät. Korkeakoulut ovat muokanneet hakukriteereitä, jotta ensikertalaisilla on paremmat mahdollisuudet päästä opiskelemaan niin ylioppilastutkinnon kuin pääsykokeen kautta. Myös yrityksillä ja muilla toimijoilla on tärkeä rooli kannustaa nuoria, poikia ja tyttöjä tekniikan alalle – rakentamaan kestävää maailmaa.
Helsingin Sanomat (13.3.2024) listasi, mihin opintosuuntiin pääkaupunkiseudun yliopistoissa oli viime vuonna suhteellisesti vaikein ja helpoin päästä opiskelemaan. Aalto-yliopistolla informaatioteknologia ja kemian tekniikka olivat aloja, joihin oli vähemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja. Josko tänä keväänä on toisin. Jokaista tekniikan osaajaa ja luonnontieteilijää tarvitaan, kun toteutamme digitalisaatiota ja vihreää siirtymää.
Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa puhtaan energian tuotanto ja tuottaa kymmenesosa Euroopan vedystä mentäessä 2030-luvulle. Yhteiskunnan sähköistyminen nostaa myös mineraalien jalostus- ja käyttötarvetta. Nyt Eurooppa kuluttaa jopa 20 prosenttia ja tuottaa vain kolme prosenttia kriittisistä mineraaleista. Jatkossa EU:n tavoitteena on tuottaa 10 ja jalostaa 40 prosenttia kriittisistä mineraaleista. Katseet kääntyvät Suomeen ja muihin Pohjoismaihin.
Tarvitsemme osaajia. Siksikin on tärkeää panostaa korkeakouluopetuksen lisäksi niin alakoululaisten lasku-, luku- ja kirjoitustaitoihin kuin yliopistojen tohtoripilotteihin.
Kirjoitus on julkaistu TEK-lehden 2/2024 kolumnina.
