TEKin näkökulmasta keskeisin kysymys on tekniikan alan koulutus. Se on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta. Koulutuksella on aina perustansa ja päämääränsä.
MISTÄ TEKNIIKAN ALAN OSAAJAT?
Tekniikan alan koulutusmääriä ollaan lisäämässä reippaasti kuluvan vuosikymmenen aikana. Alalla tarvitaan lisää osaajia, ja ennakointitulosten mukaan kysyntä vain kasvaa ajan myötä. Keskeinen haaste on, mistä saadaan porukka, jolla on riittävä perusosaaminen tekniikan alalle suuntautumiseen. Matematiikassa ja luonnontieteissä Suomen peruskoulujen oppilaat ovat edelleen eurooppalaista huippua. Etenkin luonnontieteissä parhaat oppilaat suoriutuvat entistä paremmin, mutta heikosti pärjäävät selvästi entistä heikommin.
Tekniikan alalla toki tarvitaan näitä tulevia huippuosaajia, mutta terävimmän kärjen taakse tarvitaan riittävä tuki. Ylipäätään tarvitsemme matemaattista ja luonnontieteellistä ymmärrystä laajasti kaikkialla yhteiskunnassa. Hännät eivät saisi muodostua liian pitkiksi ja leveiksi.
Toinen tärkeä seikka on alavalintoihin vaikuttaminen. Tekniikan ala on vahvasti sukupuolen mukaan segregoitunut. Naisia on alalla selkeä vähemmistö, mikä on ongelma muun muassa työelämän monimuotoisuuden kannalta. Vaikka pitkän matematiikan kirjoittaa melko tarkalleen yhtä moni mies kuin nainenkin, suuntautuu tekniikan alalle naisista vain murto-osa. Segregaation purkamisessa on koulutuksella tärkeä rooli. Opinto-ohjaus, ennakkoluulojen hälventäminen ja tekniikan alan tunnetuksi tekeminen ovat välineitä ongelman ratkomiseen.
KOULUTUKSEN KORKEA LAATU VAATII RAHAA
Koulutusmäärien lisääntyessä ei saa tinkiä koulutuksen laadusta. Tässä tentissä Suomella ei ole varaa tyydyttävään, vaan priimaan pitää pyrkiä. Se tarkoittaa korkeakouluihin panostamista.
Riittävien resurssien avulla korkeakoulut voivat panostaa entistä enemmän hyvään johtamiseen ja laadukkaaseen opetukseen. Jos ja kun opiskelijat ovat huippuluokkaa, pitää myös koulutuksen vastata odotuksia. Osaava johtaminen korkeakoulun kaikilla tasoilla näkyy jokapäiväisen toiminnan laadussa ja varsinkin koulutuksen kehittämisessä. Samalla opetusta tulisi yliopistoissa arvostaa nykyistä korkeammalle, jottei se jäisi tutkimuksen jalkoihin esimerkiksi rekrytointeja tehdessä.
Seuraava iso juttu suomalaisessa korkeakoulutuksessa on laaja, verkostomainen yhteistyö korkeakoulujen välillä. Tekniikan alan yliopistot ovat jo näyttäneet tietä verkostoyliopisto FITechin kautta, ja ammattikorkeakoulut ovat tehneet laajempaakin koulutusyhteistyötä eAMK-hankkeen puitteissa. Tiiviimmän yhteistyön myötä koulutus on paremmin saavutettavissa, tarjonta laajenee ja keskinäisestä vastuunjaosta on helpompi sopia korkeakoulujen kesken.
Ulkomaalaiset opiskelijat on yksi tärkeä kysymys tekniikan alan tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia työmarkkinoilleen, ja koulutus on luonnollinen portti suomalaiseen yhteiskuntaan.
Selonteossa maalaillaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ovat kyllä saavutettavissa, jos opiskelukokemus vain on kohdallaan. Koko paketti pitää olla kunnossa maahantulosta asumisen, kielitaidon kehittymisen ja laadukkaan koulutuksen kautta aina omannäköiseen hommaan työllistymiseen. Tässä tarvitaan korkeakouluja, mutta suuri vastuu lepää myös julkisen sektorin ja elinkeinoelämän harteilla.
OSAAMISEN PÄIVITTÄMINEN EI LOPU OPINTOJEN SUORITTAMISEEN
Jos kaikki menee niin kuin pitää, meillä on reipasotteisen koulutukseen investoimisen ja eri tahojen tiiviin yhteistyön tuloksena riittävästi aivan timanttista porukkaa Suomen työmarkkinoilla. Tarina ei suinkaan lopu siihen.
Näillä tekniikan alan piinkovilla ammattilaisilla pitää olla selkeät ja todelliset mahdollisuudet päivittää omaa osaamistaan. Työelämän kiihtyvässä tahdissa sekä työnantajan että työntekijän pitää huolehtia, että työntekijällä on tuorein tieto ja taito hallussa. Siksi tarvitaan jonkinlainen instrumentti, jolla valtion, työnantajan ja yksilön itsensä satsaukset voidaan kanavoida osaamisen kehittämiseen. TEK on ehdottanut ratkaisuksi ns. osaamistilimallia, joka kuitenkin toistaiseksi on jäänyt kokeilematta.
ILMASTOKRIISIN RATKAISUUN TARVITAAN PARHAAT TEKNIIKAN TEKIJÄT
Tekniikkaa ja sen osaajia tarvitaan. Käynnissä on globaaleja, planeetan laajuisia kriisejä, joita ei ilman tekniikkaa pystytä ratkaisemaan. Ilmastonmuutos ja luontokato edistyvät todella huolestuttavaan suuntaan. Niiden tarkastelu ainoastaan liiketoimintamahdollisuuksien ja kilpailukyvyn kannalta voi olla tuhoisaakin.
Yksi keskeinen keino haasteen taklaamiseen on vähittäinen siirtyminen kohti kiertotaloutta. Tämä puolestaan vaatii yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään uudenlaisia rakenteita, joiden luomisessa ja optimoinnissa tekninen osaaminen on kultaakin kallisarvoisempaa. Suomella on mainiot mahdollisuudet olla tässä kehityksessä edelläkävijä.
