Teollistumisen historian voi jakaa kolmeen ajanjaksoon. Kutakin näistä jaksoista dominoi yksi yleiskäyttöinen teknologia, jonka kehittäminen ja leviäminen yhteiskuntien eri osa-alueille muutti ihmiselämää ja taloutta.
Nämä kolme keskeistä yleiskäyttöistä teknologiaa ovat: 1. jatkuvan pyörivä liikkeen luominen, 2. sähkö ja 3. binäärinen logiikka ja digitalisaatio.
Kukin näistä on muuttanut maailmaa kokonaisvaltaisesti. Tämä muutos tulee aluksi hitaasti vain tietyissä rajoitetuissa käyttökohteissa ja sitten kiihtyvällä tahdilla läpi yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden.
Yleiskäyttöisten teknologioiden vahvuus johtuu siitä, että niiden tuottamat hyödyt kasvavat nopeammin kuin niihin laitetut panostukset. Kehitystyö teknologian parantamiseksi auttaa suoraan olemassaolevia käyttökohteita, mutta samalla laajentaa teknologian mahdollisuuksia uusille alueille.
Jatkuvan pyörivän liikkeen tarina on hyvä esimerkki tästä. Osoittautui nimittäin, että muuttamalla energiaa jatkuvaksi pyöriväksi liikkeeksi voitiin koneistaa monia aikaisemmin lihasvoimin tehtyä työtä ompelemisesta leikkaamiseen ja liikkumiseen. Höyrykone, tuuli- ja vesivoimalat tarjosivat energian ja pyörivä liike tuotti kankaita, junia, laivoja ja kaikkea mitä moderni maailma tarvitsi. Pyörimisliikkeen ja energiatuotannon teknologian kehitys johti siihen, että yhä useammat asiat pystyttiin tuottamaan koneellisesti.
Sähkövoiman ja sähkömoottorin kehittäminen käynnisti teollisen maailman toisen vaiheen. Sähkö teki pyörivän liikkeen käyttämisestä halvempaa ja mahdollisti sen hyödyntämisen paljon useammassa paikassa kuin höyrykoneiden aikakaudella.
Suurempi merkitys oli sillä, että sähkön avulla energiaa saatiin tehtailla minne vain ja esimerkiksi Yhdysvaltojen tehtaat sähköistettiin muutamassa vuosikymmenessä. Työn tekeminen vapautui paikan kahleista ja se voitiin organisoida uudestaan tehokkaammin. Syntyi liukuhihnatuotanto.
Nykyään elämme sähkön läpikotaisin muokkaamassa maailmassa. Ei ole ihme, että sähkön aikakauden noustessa ennustettiin kaupunkien kuolemaa samaan tapaan kuin Internet-aikakauden noustessa. Molemmat vapauttavat työn paikan kahleista. Molemmat ovat myös jättäneet jälkensä kaupunkeihin, mutta ennusteet kaupunkien kuolemasta ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi.
Tämä on ensimmäinen osa yleiskäyttöisiä teknologioita koskevasta tekstistä. Toinen osa julkaistaan 9.7.2020.
