Tiedekisat ovat mahdollisuuksien maailma

Kuvassa: Joel Jäkkö ja Max Mecklin saivat tuhannen dollarin erikoispalkinnon Intel ISEF -kisoissa.

Vuosittain järjestettävä Intel ISEF (Intel International Science and Engineering Fair) on maailman suurin kansainvälinen tiede- ja tekniikkakilpailu nuorille, jotka eivät ole vielä aloittaneet yliopisto-opintoja. Yhdysvalloissa järjestettävä kuusipäiväinen tapahtuma pidettiin tänä vuonna Los Angelesissa, Kaliforniassa 14.–19. 5.

Finalisteja oli yhteensä 1 778 peräti 78 eri maasta. Kolmesta suomalaisjoukkueesta menestykseen ylsivät Joel Jäkkö ja Max Mecklin, jotka saivat Qatarin koulutus- ja tiedesäätiön myöntämän tuhannen dollarin erikoispalkinnon. Heidän työnsä käsitteli henkilökohtaisten tiedostojen salausta. 

Mecklinin mukaan kilpailuun osallistumisesta voi olla jatkossakin hyötyä: kilpailun voi mainita CV:ssä.

Päivölän matematiikkalinjalla Valkeakosken Tietotien lukiossa koulua käynyt työpari pääsi ISEFiin vuosittaisen Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun perusteella. TuKoKe-kilpailun järjestävät TEK ja kehittämiskeskus Opinkirjo.

Mecklin rohkaisee tulevien vuosien ISEF-osallistujia:

– Älkää luovuttako tai epäilkö työtänne. Kyllä työnne jotenkin pärjää, ette muuten olisi menossa ISEFiin!

ISEF-menestystä tuli Suomelle jo viime vuonna, kun Petteri Timonen sijoittui toiseksi Systems Software -kategoriassa Veripalvelulle kehittämällään ohjelmistotyökalulla (lue lyhyt juttu tämän artikkelin lopusta). TEKin asiamies Tuula Pihlajamaa ei ole yllättynyt noususta kärkikaartiin.

– Odotimme palkintoja jossain vaiheessa, sillä nuorillamme on osaamista, jota hyödynnetään ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti. Toivottavasti nämä menestykset lisäävät heidän mahdollisuuksiaan, Pihlajamaa sanoo Los Angelesissa.

Kilpailujen ja töiden kohtaamishaaste

Kansainväliset tunnustukset kannustavat myös TuKoKe-kilpailun järjestäjiä, kisoihin osallistujia ja heidän ohjaajiaan.

– Tämä on osoitus siitä, että opettajat, ohjaajat ja kurssien vetäjät ovat tehneet hyvää työtä. Heidän ansiostaan nuorten ja heidän hienojen töidensä kanssa on helppo lähteä maailmalle. Meillä ei ole mitään syytä nöyristellä hattu kourassa, vaan menestyksestä voi olla avoimesti ylpeä, Pihlajamaa sanoo.

– Meillä on mahdollisuus tuoda tänne huipputyöt. Suurin haaste on se, että hyvät työt löytäisivät meidät, jotta voimme lähettää ne kansainvälisiin kisoihin. Tämän katkeamattoman ketjun luominen on avain, Pihlajamaa sanoo. 

Siihen pääsemiseksi tarvitaan avarakatseisuutta sekä koulujen, vanhempien, ohjaajien ja opettajien panostusta.

– Tieteestä kiinnostuneet nuoret, jotka haluavat työstää tutkimustaan kilpailuissa vaadittavaan muotoon, tarvitsevat tukea, työn ohjaamista ja kannustusta työn loppuun viemiseksi. Vastaukset ongelmiin heidän on löydettävä itse.

TuKoKe-kilpailun toisen järjestäjän, kehittämiskeskus Opinkirjon, edustajana Los Angelesissa oli mukana Jasmin Välimäki. Hän kertoi, että Opinkirjo valmistelee ensi syksyksi materiaalia tutkielmakurssille lukion teemaopintoihin.

– Kurssikokonaisuuden tavoite on saada tutkimuksellisuutta kaikkiin lukioihin. Monissa lukioissa pohditaan nyt miten tulevia teemaopintoja toteutettaisiin. Haluamme vastata tähän tarpeeseen ja kokoamme tukipakettia lukion opettajille tutkimusten ja tutkielmien ohjaamiseen, Välimäki sanoo.

Oma motivaatio vie pitkälle

ISEFissä kilpailutöitä arvioivat sadat tohtoritason tutkijat, jotka porautuivat asian ytimeen.

– Tuomarit haluavat tietää, mikä sai nuoren tekemään tutkimuksen. Riittävä vastaus ei ole se, että ”sain hyvät ohjeet”. Täällä näkee paljon töitä, joissa oma motivaatio on hyvin voimakas. Sen avulla otetaan asia haltuun. Tulevaisuuden kehittäminen motivaation kautta johtaa parhaisiin tuloksiin, Pihlajamaa sanoo.

Menestyksen takaaminen vaatii myös pitkäjänteistä suhtautumista omaan tutkimukseen kaikilla osa-alueilla.

– Nuorten on päästävä harjoittelemaan oman tutkimuksensa esittelemistä ihmisille, joilla on erilaiset taustat eli suurelle yleisölle, medialle ja asiantuntijoille. Tämä on hyvin tärkeää tutkimuksen teossa, jotta se pääsee mahdollisimman pitkälle. Myös TuKoKe:ssa haetaan sellaista oppimisprosessia, että kommunikointi tulisi luontevaksi.

Nuorten on päästävä harjoittelemaan oman tutkimuksensa esittelemistä.

Pihlajamaa toivoo, että tiedekilpailuihin osallistuminen nähtäisiin panostuksena tulevaisuuteen.

– Emme välttämättä osaa kannustaa ja tukea nuoria viemään tutkimusta tarpeeksi syvälle. Meillä on vähän sellainen ”älä nyt rasita itseäsi liikaa” -asenne. Mutta kyse ei ole pelkästään työn määrästä, vaan siitä, että keskittyy asiaan, joka on tekijälle tärkeä ja kiinnostaa sisällöllisesti. Se on voimaannuttavaa. Tämä on huomioitava nykyistä paremmin. Silloin päästään pitkälle.

Pääseminen kansainvälisiin mittelöihin maailman huippujen kanssa avaa ovet laajemman tiedeyhteisön luomiseen kenties jopa tulevien kollegoiden kanssa.

– Tämä on mahdollisuuksien maailma, jonka kautta voimme innostaa suomalaisia nuoria katsomaan rohkeasti eteenpäin eikä jumittua lähipiiriin. ISEF ja muut kansainväliset kilpailut antavat näkemyksen siitä, miten monella tavalla tietoa voidaan lähestyä sekä yhdistellä haastavia aiheita ja eri toteutusmetodeita. Oman osaamisen, kiinnostuksen ja huolellisesti tehdyn tutkimuksen avulla voi oikeasti päästä pitkälle, upeisiin paikkoihin, ja rakentaa tulevaisuutta sen varaan.

Lue myös:

• Max Mecklin ja Joel Jäkkö palkittiin tiede- ja tekniikkakilpailussa Los Angelesissa
• Max Mecklinin kirjoittama teksti Opinkirjon blogissa