TKI-toimintaan otettava mallia Ruotsista

Suomen ja Ruotsin bruttokansatuotetta vuosina 2007–2016 kuvaava graafi näyttää pahalta. Kuilu länsinaapurin eduksi repesi kasvuun kymmenen vuotta sitten, ja sen jälkeen ruma railo on kasvanut vuosi vuodelta. 

Miten tässä näin kävi?  

– Tuore Teknologiabarometri osoittaa, että ruotsalaiset – toisin kuin suomalaiset – ymmärsivät, että talouskasvun moottori on tutkimus ja tuotekehitys, johtaja Pekka Pellinen TEKistä sanoo. 

Suomessa BKT kääntyi kasvuun vuonna 2015, millä on ollut suotuisa vaikutus Suomen tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Kokonaispanostus on kuitenkin vuosikymmenen alun tasoa reilusti alempana. Eli vaikka euromääräisesti TKI-panostukset ovat aivan viime aikoina kasvaneet, niiden BKT-osuus on laskenut: vuonna 2009 osuus oli 3,8 prosenttia, mutta  vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia – ja lasku näyttää jatkuvan.

Vertailumaissa – joita Ruotsin lisäksi ovat Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea – investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat pääosin kasvaneet tai pysyneet ennallaan. 

Näin ollen Suomen asema yritysten TKI-investointien BKT-osuuden vertailussa on barometrissa tipahtanut sijalta kaksi sijalle seitsemän. Myös julkisten TKI-investointien osuus bruttokansantuotteesta on laskenut Suomessa tasaisesti tällä vuosikymmenellä: sijalta kaksi on pudottu sijalle neljä. 

Mallikas Ruotsi

Teknologiabarometrin tulosten perusteella mallia kannattaisi nyt ottaa Ruotsista. Siellä innovaatiopolitiikkaa tehdään pääministerin johtaman innovaationeuvoston Nationella Innovationsrådetin ohjauksessa, mikä on antanut toiminnalle korkeimman mahdollisen mandaatin ja profiilin.  

– Ruotsin Innovationsrådetin toiminnassa on kyse laaja-alaisesta lähestymistavasta, jossa TKI-toiminnan panostusten ohella tarkastelun alle otetaan myös kysyntätekijät ja toimintaolosuhteiden muuttaminen kuten sääntely, Pellinen sanoo.

– Tuloksena on ollut muun muassa kansallinen hankintastrategia sekä tutkimusta ja tuotekehitystä tukevia siemenrahastoja. Innovaatiotoiminta tuottaa myös patentteja ja yrittäjyyttä. Ruotsissa osaamisen siirto ja kaupallistaminen onkin yhtä hyvää kuin USA:ssa ja Britanniassa.

Innovationsrådetin häikäisevän toiminnan valossa Suomen tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta vaikuttaa viime hallituskaudella kuihtuneen. 

– Näin on käynyt. TEMin suunnitelmissa olevan uuden kasvun ja osaamisen neuvoston mallin voisi nyt hyvin hakea länsinaapurista, Pellinen vinkkaa. 

Suomalainen innovaatiopolitiikka on 2010-luvulla ollut muutenkin ennakoimatonta ja kokonaiskuva on puuttunut. Esimerkiksi Business Finlandin yrityksille suunnattua rahoitusta on Pellisen mukaan vuoroin leikattu ja lisätty.

Suuntaa pakko muuttaa

– Suomen TKI-investointien radikaali suunnanmuutos on elintärkeää kestävän kasvun vahvistamiseksi ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Valtion TKI-investoinnit vaikuttavat myös suoraan yksityisen sektorin investointihalukkuuteen. Valtion tärkeä tehtävä on aktivoida yrityksiä innovaatiotoimintaan ja kannustaa myös uusia yrityksiä innovaatiotoiminnan piiriin, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara toteaa.

Jos tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ei kehitetä ennakoitavasti ja kokonaiskuvaa silmällä pitäen, on todennäköistä, että Suomen asema kansainvälisissä TKI-vertailuissa huononee lähitulevaisuudessa entisestään.

–  Mikäli näin käy, kasvu hidastuu, ja BKT-kuilu esimerkiksi juuri Ruotsiin kasvaa entisestään. Pian myös Viro ja Latvia kasvattavat TKI-toimintansa osuutta bruttokansantuotteestaan niin, että ne ohittavat Suomen. Näinhän on jo käynyt korkeakoulutettujen nuorten aikuisten väestöosuudessa, Pellinen arvioi. 

TKI-toimintaan uskotaan taas

Ilon aiheitakin teknologiabarometrin tuloksista löytyy. Yksi niistä on ulkomaisten TKI-investointien lisääntyminen Suomeen.

– Syinä ovat toimintaympäristömme kansainvälistyminen sekä peli- ja ICT-klusterien vuosien varrella hankkima maine, Pellinen listaa. 

Myös koulutuksen tulokset ovat Suomessa edelleen hyviä: matematiikka, luonnontieteet ja lukutaito hallitaan erinomaisesti. Myös teknis-luonnontieteellisten alojen vetovoimia on vahvaa. 

Toiveita herättää se, että yritysjohdon vastausten perusteella yritysten TKI-investoinnit olisivat lähitulevaisuudessa kasvu-uralla. Yritysjohdon luottamus tutkimustoimintaan tehtyjen investointien kannattavuuteen on korkealla tasolla edellisvuosien tapaan. 

– Nyt näyttää myös siltä, että innovaatiovetoiseen kasvuun taas uskotaan. Teknologiabarometri 2019 -kyselytulosten mukaan kaikki vastaajaryhmät pitävät tutkimustoiminnan vaatimia korkeita panostuksia perusteltuina, koska ne tuottavat Suomelle korkean koron. Nämä ajatukset on nyt muutettava teoiksi, Pellinen kehottaa.

Bruttokansantuote (Q4:2007=100)

Yritysten TKI-menot

Julkiset TKI-menot

Tuotekehityspanostusten kehitys

• Teknologiabarometri 2019 on julkaistu kokonaisuudessaan TEKin verkkosivuilla: www.tek.fi/tekbaro2019