Tulkaa Suomeen, tarjoamme osaajia

Suomi ei ole mikään markkina. Se on selvää. Tänne halutaan tulla osaamisen perässä.

– Meillä on maailman parhaat insinöörit ja innovatiivista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, sanoo Suomeen investointeja houkuttelevan Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo.

Aumon puheet särähtävät korvaan jo hieman kliseeltä. Sallitaan kuitenkin kehuminen, koska markkinointi on iso osa hänen työtään.

Eivätkä Aumon puheet ole täysin vailla katetta. Toukokuussa Zalandon brändiratkaisujen varatoimitusjohtaja Cristoph Lange ilmoitti startup-tapahtuma Arctic 15:ssa Kaapelitehtaalla, että Zalando avaa toimiston Helsinkiin.

Yleisön innostus oli käsinkosketeltavaa. Jotain Suomessa ilmeisesti tehdään oikein, kun yksi Euroopan kuumimmista yhtiöistä haluaa saada osansa Suomen teknologiaosaamisesta.

Zalandon teknologiaosaamisen laajentamisesta vastaava johtaja Marc Lamik kertoo sähköpostitse, että kun he yhtiössä miettivät, minne perustaa uusi toimisto, tärkeimmiksi asioiksi nousevat teknologinen osaaminen, hyvä elinympäristö ja strateginen sijainti.

– Helsinki erottautui nopeasti yhdeksi vaihtoehdoksi ja nousi lopulta ykköseksi. Helsingillä on hieno perinne suunnittelussa ja teknologisessa kehityksessä. Koska Helsingissä on oltu mobiiliteknologian edelläkävijöitä, kaupungissa on valtava määrä lahjakkuuksia.

Suomen etuna on pienuus

Moni valittaa, kuinka Suomi on kallis ja pieni maa syrjässä kaikesta. Samalla unohdetaan, että siihenhän Suomen menestys on perustunut.

Koska emme ole olleet luontainen kauttakulkumaa, eikä täällä ole ollut suuria luonnonvaroja, menestys on pitänyt rakentaa jalostamalla teknologiaa. Ja se on pitänyt tehdä hyvin.

– Koko maailman kilpailukykypaine on Suomen niskassa koko ajan. Täällä ei voida tehdä maakuntasarjaa. Pitää tehdä kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, Aumo kertoo.

Tämän osaamisen perässä Suomeen ovat tulleet muun muassa Samsung, Huawei, Nordic Semiconductor ja LG.

Kun tarkastelee, minkälaisia yrityksiä eri puolille Suomea on ulkomailta tullut, huomaa Nokian vaikutuksen. Monet yhtiöt ovat avanneet tuotekehitysyksikköjä esimerkiksi Ouluun.

Yksi tällainen on piirilevy- ja elektroniikkavalmistaja Rohm Electronics, joka perusti viime vuonna ohjelmistojen tuotekehitysyksikön Ouluun.

– Oulu tarjoaa meille runsaat ja loistavat insinööriresurssit, miellyttävän kehitysympäristön ja kehittyneen ict-ekosysteemin, kertoo Suomen ohjelmistokehitysyksikön johtaja Koki Okada sähköpostitse.

Kuulostaa varsin tutulta, mutta päätös Ouluun tulosta on ollut jopa yllättävän kivuton. Okada kertoo, että Rohm päätyi Ouluun välittömästi, kun yhtiössä havaittiin tarve laajentaa ohjelmistopuolen tuotekehitystä.

Oulu oli Rohmille tuttu, koska yhtiöllä oli ollut pieni myyntitoimisto kaupungissa usean vuoden ajan.

Palveluiden pitää olla ensiluokkaisia

Suomi ei tarjoa verohelpotuksia tai suoria rahallisia etuja tänne tuleville yrityksille. Siksi tarvittavien palvelujen pitää olla ensiluokkaisia ja kattavia.

Ja ainakin palvelujen määrän perusteella niin näyttäisi olevan. Invest in Finland tekee alakohtaista markkinakartoitusta, auttaa laatimaan liiketoimintasuunnitelmaa ja verkostoitumaan oikeiden henkilöiden ja tahojen kanssa, neuvoo paikkakunnan valinnassa ja opastaa byrokratiassa eteenpäin.

Palveluja tarjotaan niin paljon kuin potentiaalinen Suomeen tuleva yritys niitä haluaa. Aumo kertoo, että esimerkiksi Zalandon edustajien kanssa ajeltiin yhdessä ympäri Helsinkiä ja mietittiin sopivaa aluetta.

Lisäksi Invest in Finland kävi Zalandon kanssa alustavia keskusteluja mahdollisista henkilövalinnoista. Lamik kuvailee avun merkitystä valtavaksi.

Juuri huonommaksi ei jäädä paikallisten toimijoiden puolella. Oulun elinkeinopolitiikkaa hoitavan BusinessOulun asiantuntija Janne Ylitalo kertoo, että he ovat tarvittaessa auttaneet viranomaisten vaatimien asiakirjojen täyttämisessä ja kiikuttaneet ne yrityksen puolesta perille asti.

Tuntejakaan suomalaiset eivät säästele, eivätkä toisaalta voikaan. Aumo kertoo, että varsinkin kiinalaiset yritykset odottavat usein nopeaa toimintaa.

– Aika ajoin sieltä lähetetään perjantaina viestiä, että haluaisimme tällaisen laajan selvityksen, joka pitäisi olla valmis maanantaina. Sitten se on mennyt meillä viikonlopputöiksi.

Myyntihattu päässä maailmalle

Vaikka Suomi ei maksa tänne tuleville yrityksille suoraa tukea, veronmaksajien tuki on merkittävää erilaisten yrityksille ilmaisten palveluiden kautta.

Siksi on syytä miettiä, saadaanko tälle rahalle vastinetta.

Yritysten vientiä auttavan GoInternational Finlandin perustaja Mohammad Shabbir on hyvin skeptinen sen suhteen. Hän erottaisi kaikki valtion 50–60-vuotiaat kynänpyörittäjät, jotka istuvat toimistoissaan.

Tilalle hän palkkaisi nuoria yrittäjiä.

Jälkeenpäin Shabbir tosin pehmentää sanojaan ja kertoo, että ehkä kaikkia ei tarvitse erottaa, mutta toimintatapojen pitää muuttua. Shabbir muistuttaa, että bisnestä tehdään ihmisten välillä, ja siksi pitää olla aktiivinen.

Aumo myöntää, että yksi kehityskohde Invest in Finlandin toiminnassa on aktiivisuus maailmalla. Suomea pitää markkinoida tapaamalla enemmän ihmisiä.

Myös Ylitalo korostaa, että kun kuka tahansa BusinessOulusta reissaa maailmalla, jokaisella on mielessä myös Oulun myyminen.

Ylitalon mielestä oma aktiivisuus on tärkeää, koska pelkästään Invest in Finlandin varaan ei voida laskea.

Suomen brändiä ei tunneta

Yrityksiä voi houkutella tänne myös kaikki se, mitä Suomesta tiedetään. Siksi poliitikkoja myöten on mietitty Suomen brändin rakentamista.

– Brändin rakentaminen on Suomessa tehty hirveän väärin, Shabbir sanoo.

Shabbirin mielestä poliitikkojen ja viranomaisten ei pitäisi yrittää rakentaa brändiä. Se kuuluu yrittäjille. 

Shabbir muistuttaa, että kaikkien tuntema kuva Yhdysvalloista perustuu pitkälti erilaisten suuryhtiöiden luomiin brändeihin, Coca-Colaan, Starbucksiin ja Appleen.

Tässä tullaan itse asiassa Suomen menestyksen ytimeen. Vaikka tänne saadaankin houkuteltua ulkomailta yrityksiä, ei se pitkällä tähtäimellä auta, elleivät suomalaiset yritykset ala menestyä.

Suomalaisten yritysten menestys tekee myös Suomea tunnetuksi, mikä luo edellytykset houkutella tänne lisää yrityksiä.

Siksi Shabbir haluaisi, että nykyinen julkinen keskustelukin keskittyisi enemmän positiiviseen tekemiseen ja tulevaisuudenuskon luomiseen. Näin kaikenkokoiset suomalaiset yritykset uskaltaisivat kehittää toimintaansa ja investoida.

Brändejä voidaan luoda myös tapahtumien kautta. Esimerkiksi marraskuussa startup-maailman katseet olivat jälleen Suomessa, kun Slush järjestettiin kahdeksatta kertaa.

Slushin tai Supercellin kaltaisia brändejä Suomi tarvitsisi lisää. Ja ennen kaikkea ne pitäisi osata hyödyntää.

Kannattaa muistaa, että Nokia maailman huipulla ollessaankin yhdistyi monen mielessä japanilaiseksi tuotemerkiksi.

Aumo ei kuitenkaan olisi huolissaan Suomen brändistä. Usein kuva Suomesta on kuin valkea kangas. Maastamme ei tiedetä juuri mitään.

Aumo kääntää tämän positiiviseksi.

– Ei ole ennakkoasenteita, mikä on hyvä asia.

Suomen kokoisen maan ei Aumon mielestä kannata edes lähteä voimakkaaseen brändityöhön, koska mielikuvien luominen ei onnistu helposti.

– Ei löydy niitä miljardeja euroja, joilla Suomen mielikuvaa voidaan vastaanottajapäässä muuttaa. Jos minulta löytyisi ne miljardit, tekisin brändäystä yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa.

Sijoittajat kaipaavat konkreettisuutta

Lokakuussa TEK oli mukana järjestämässä Hämeenlinnassa Teknologiayrittäjyyspäiviä,  joilla valtiovarainministeriön valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen peräänkuulutti konkreettisia projekteja. 

Heinonen kertoi, kuinka hän maailmalla kiertäessään tapaa usein kasvuyrityssijoittajia. Heidän kanssaan puhuessaan hän kertoo Suomen olevan vakaa yhteiskunta, jossa on osaavaa väkeä. Vastapuolen kasvoista näkyy aina kysymys: so what, entäs sitten.

– Se kysymys, joka sieltä aika pian tulee on, että mitä kiinnostavaa te olette siellä Suomessa tehneet. Mitä siellä on sellaista, mihin voisimme tulla mukaan? Mihin voisimme tarttua omalla tekemisellä ja kehittää sitä eteenpäin?

Tästä syystä Shabbir haluaisi, että Invest in Finland kertoisi avoimemmin, mitä yritysten hyväksi tehdään. Esimerkiksi jos ulkomainen yritys kertoo, että he voivat perustaa Suomeen tytäryhtiön ja sijoittaa tänne 8–10 miljoonaa euroa seuraavan 2–3 vuoden aikana, Invest in Finland kertoisi, miten se pystyy edistämään hanketta.

– Heidän nettisivuillaan pitäisi olla selkeä viiden kohdan lista.

Aumo ymmärtää nämä tarpeet, mutta muistuttaa, että he eivät voi heti etukäteen tietää yritysten tarpeita. Hän vakuuttaa, että kaikki tarvittava kyllä tehdään.

Aumo muistuttaa, että Invest in Finlandin nettisivuilta löytyy tieto kaikista palveluista sekä laskuri, jolla voi tarkistaa, mikä on Suomessa erilaisten ammattilaisten palkkataso sivukuluineen.

Aumo myös kertoo, että kun maailmalla tapaa sijoittajia, pitää tietää hieman, mistä he voisivat olla kiinnostuneita, jotta voi kertoa, mitä Suomessa sillä alalla tehdään. Kun tämä selviää, löytyy kielen päältä jo konkreettisempia ehdotuksia.

Yritysten määrä kasvussa

Suomeen tulleiden uusien ulkomaisten yritysten määrä on ollut pari vuotta hyvässä kasvussa. Alkuvuoden luvut lupaavat kasvua myös tälle vuodelle. Kesäkuun lopussa 2015 uusia ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli 146, kun viime vuonna kesäkuun loppuun mennessä niitä oli 98.

Tyytyväisyyten ei silti ole varaa.

Aumo kertoo, että yhtä sijoittumispäätöstä kohden he saattavat olla soittaneet kymmeniin ja kymmeniin yrityksiin, vaikka nämä yritykset oli jo etukäteen valittu aloilta, joilla saattaisi olla kiinnostusta perustaa toimintaa Suomeen.

– Joka ikinen sijoittumispäätös Suomeen on ollut hurjan taistelun takana. Globaali kilpailu on kivenkovaa, Aumo sanoo.

Yrityksillä tapana kasvaa

Muutamat tilastot selittävät hyvin, miksi ulkomaisia yrityksiä kannattaa houkutella. Ulkomaiset yritykset työllistivät Suomessa vuonna 2013 reilut 220 000 työntekijää. Nämä yritykset veivät tavaroita ja palveluita noin 20 miljardin euron arvosta.

Koko Suomen vienti oli tuolloin noin 70 miljardia euroa.

Aumo muistuttaa myös, että pienellä tuotekehitysyksiköllä on tapana kasvaa nopeasti. Esimerkiksi Zalandon Helsingin toimiston työntekijämäärä aiotaan kasvattaa vuoden loppuun mennessä 50:een ja pitkällä tähtäimellä tavoite on kasvattaa työntekijämäärä noin 200 henkilöön. Turkuun avattuun LG:n tuotekehitysyksikköön taas aiotaan palkata lisää väkeä tarpeen mukaan.

Koki Okada kertoo, että Rohmilla Oulussa työskentelee kymmeniä ohjelmistokehittäjiä ja uusia palkataan.

Yritysostot luovat uusia mahdollisuuksia

Usein julkisuudessa pahoitellaan, kun ulkomainen yritys ostaa suomalaisen. Asia nähdään voittojen valumisena ulkomaille.

Aumon mukaan asia ei ole aivan niin. Usein isomman yhtiön omistuksessa suomalaiselle teknologialle avautuu uudet myyntikanavat ja markkinat.

Tämä tietää lisää työpaikkoja ja lisää vientiä.

Uudet yritykset myös kehittävät suomalaisten osaamista sekä luovat intoa ja uskallusta.

Tämä voi tarttua myös suomalaisiin yhtiöihin. Tai oikeastaan sen pitää tarttua. Muuten jäämme jälkeen. 

Antti Aumo
johtaja
Invest in Finland

Marc Lamik
Teknologiaosaamisen laajentamisen johtaja
Zalando

Mohammad Shabbir
perustaja
GoInternational Finland