Turun Rails Girls oli enemmän kuin koodaamista
Turussa järjestettiin Rails Girls -ohjelmointitapahtuma viidettä kertaa 23.–24.10. Työpajassa koodattiin, tutustuttiin ja syötiin hyvin.
On aurinkoinen ja ihana ilma, kun Turun Rails Girls -ohjelmointipajan toinen päivä alkaa. Tämän tapahtuman osallistujia ei kuitenkaan harmita viettää kaunista päivää sisällä tietokoneen ääressä. Työpajaa on odotettu innolla, eikä kenellekään ollut itsestäänselvyys päästä mukaan. Hakijoiden joukosta on valittu kaksikymmentäviisi onnekasta nuorta naista tutustumaan ohjelmoinnin saloihin.
Millä perusteilla osallistujat on sitten valittu? Tapahtuman järjestäjä Juha-Matti Santala kertoo, että mukaan yritetään aina saada taustoiltaan ja ammattialoiltaan mahdollisimman erilaisia naisia. Tärkeä kriteeri on kova halu oppia. Miehetkin voivat kyllä päästä mukaan – mutta ensi sijalla Rails Girls -tapahtumissa ovat naiset.
Parasta on itsensä haastaminen
Kauppatieteiden opiskelija Laura Peltosella ja sosiaalityötä opiskelevalla Kreetta Haulivuorella on motivaatio korkealla. Tytöt kertovat lähteneensä mukaan oppiakseen uutta ja hankkiakseen lisää ymmärrystä ohjelmoinnista. Peltonen työskentelee teknologia-alan yrityksessä ja uskoo uuden osaamisen auttavan työssä. Haulivuorelle tärkeintä oli haastaa itsensä.
– Halusin astua omalle epämukavuusalueelle, Haulivuori toteaa.
– Ei täällä tosin ole tuntunut, että olisin tehnyt niin. Koutsit selittävät asiat niin hyvin, ettei haittaa, vaikkei löydy aiempaa osaamista.
Naiset tuumivat, että koodaamisesta voisi kehkeytyä uusi harrastus, kunhan saa jonkun kaverinkin innostumaan. Muut harrastukset ovat molemmilla urheilupainotteisia: Peltonen on harrastanut ringetteä ja amerikkalaista jalkapalloa, Haulivuori lenkkeilee mielellään. Kun heiltä kysyy, miten urheilullinen ihminen jaksaa keskittyä koneen ääressä pakertamiseen, he räjähtävät nauruun.
– No ei siihen kärsivällisyyttä oikein löydykään! Sehän on juuri sitä epämukavuusaluetta. Onneksi netissä on heikkohermoisellekin sopivia palveluita, joissa ohjelmoinnin opiskelun voi aloittaa, jättää kesken ja palata myöhemmin siihen, mihin jäi, Peltonen kertoo.
Naisten asema työelämässä herättää keskustelua
Rails Girls -koodaajan päivä on pitkä. Aino Jolkkonen, yksi tapahtuman järjestäjistä, vinkkaa, että tärkeintä on huolehtia säännöllisestä syömisestä. Tapahtumassa on kahden tunnin välein tarjolla syötävää, jotta osallistujat pysyvät hyvässä vireessä.
Osallistujia pitää hyvällä tuulella myös Aulis-mäyräkoira, varsinainen Rails Girls -konkari. Aulis on tapahtumassa mukana jo viidettä kertaa. Iloisena ympäriinsä tassutteleva koira kerää rapsutuksia, silityksiä ja ihastuneita huokauksia.
Auliksen isäntä on tapahtumassa koutsina eli ohjelmointia opettamassa. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa on helppo varmistaa, että kaikki pysyvät kärryillä. Kullakin ryhmällä on oma koutsinsa, jolta saa henkilökohtaista opetusta.
Oppituntien lisäksi tapahtumassa kuullaan lyhyitä luentoja – tai ennemminkin innostavia puheenvuoroja. Designer Minttu Nurminen kertoo osallistujille yhteistyöstä koodareiden kanssa työelämässä. Kun Nurminen kysyy, millaisia kokemuksia naisilla on miesvaltaisilla aloilla työskentelystä, keskustelu yltyy kiihkeäksi. Naiset jakavat vinkkejä ja pohtivat tulevaa.
Tuntuu, että tässä on työpajan tärkein anti: aktiiviset, innokkaat, uuden oppimisesta kiinnostuneet ihmiset löytävät toisensa. Rails Girls tarjoaa näille naisille mainion tilaisuuden löytää samanmielisiä ihmisiä ja solmia suhteita, joista voi kehkeytyä niin innovaatioita kuin ystävyyksiäkin.