Tutalainen nousee huipulle 10 vuodessa
Kolme neljästä Tampereelta tuotantotaloudesta valmistuneesta aloittaa operatiivisissa tehtävissä.
Oulun yliopisto esitteli reilu kymmenen vuotta sitten tuotantotalouden koulutustaan otsikolla Tuotantotalous – menestyjän valinta.
Nyt Tampereen yliopisto on selvittänyt, millaisiin töihin Tampereella tuotantotaloutta opiskelleet päätyvät.
Melkein kaikki valmistuneet näyttivät olevan työtehtävissä, johon tuta-koulutus oli heidät valmentanut.
Tutkimuksen mukaan Oulun yliopiston esittelyä ei voi pitää ainakaan täysin harhaanjohtavana. Tutalaisten työurat ovat monipuolisia ja nousujohteisia.
Uransa huipulla tutasta valmistuneet ovat yleensä noin kymmenen vuoden kuluttua työelämään siirtymisestä.
Tutkituista puolet oli siirtynyt keskijohtoon viidennen vuoden kohdalla.
– Ensin mennään operatiivisiin tehtäviin. Muutaman vuoden kuluttua siirrytään yrityksen keskijohtoon ja lopuksi noustaan ylempään johtoon.
Näin kuvaa yliopistonlehtori Tommi Mahlamäki Tampereella tuotantotaloutta eli tuttavallisemmin tutaa opiskelleiden keskimääräistä urapolkua. Mahlamäki toimii tuotantotaloutta opiskelleiden alumnivastaavana.
Kolme neljästä aloittaa operatiivisissa tehtävissä. Viiden vuoden kuluttua kuitenkin jo yli puolet on siirtynyt yrityksen keskijohtoon. Keskijohdon tyypillisiä tehtäviä olivat esimerkiksi managerit, kontrollerit ja seniorikonsultit. Mitä pidemmälle työuralla mennään, sitä useampi on päässyt ylemmän johdon tehtäviin.
– Alussa tuotantotaloutta opiskelevien tehtävät vaihtuvat nopeammin, mutta mitä pidemmälle ura etenee, sitä enemmän rauhoitutaan ja pysytään samassa tehtävässä.
Määrätietoisia uranrakentajia
Tutasta valmistuneiden uraprofiilia selvitettiin LinkedInin avulla. Selvästi yli puolella vuosina 1989–2020 valmistuneista oli profiili LinkedInissä ja melkein kaikilla heistä se oli vieläpä päivitetty ajan tasalle. Kun valmistuneita oli lähes pari tuhatta, LinkedInin kautta päästiin selvittämään noin 1 300 valmistuneen uraa. Tietoa keräsi ja luokitteli kahdeksan opiskelijaa.
– Melkein kaikki valmistuneet näyttivät olevan työtehtävissä, johon tuta-koulutus oli heidät valmentanut. Vain muutama oli vaihtanut alaa täydellisesti. Kuriositeettina voin mainita, että yksi oli löytänyt itselleen läheisen uran sukelluksen opettajana, Mahlamäki naurahtaa.
– Mutta jokainen tekee elämässään valintoja niin kuin parhaaksi näkee eikä meillä ollut tarkoituksena arvottaa kenenkään uraratkaisua. Halusimme vain selvittää, miten uraa on luotu.
Tutkimusaineistosta näkyy Mahlamäen mukaan, että enemmistö valmistuneista tuta-diplomi-insinööreistä on rakentanut uraansa määrätietoisesti. Vähemmistö on sellaisia, jotka ovat tarttuneet tilaisuuteen, kun sellainen on tullut ilman tavoitteellista uranrakennusta.
– Yleiskuva on se, että tutasta valmistuneiden työnimikkeet vaihtuvat nykyään vinhempaa vauhtia kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.
Tutkimusaineistosta piirtyy esille neljä selkeähköä uraprofiilia. Suurimman ryhmän muodostavat teollisuuteen rekrytoituneet (33 %). Seuraavaksi suurin ryhmä on suuntautunut teknologia-alalle (13 %). Sitten tulevat konsultoinnin (10 %) ja tutkijan (9 %) tehtävät valinneet.
– Telekommunikaatioalalla on uransa aikana toiminut 9 prosenttia, mutta 1990-luvulla tämä ryhmä oli paljon isompi.
Teollisuudessa huipulle noustaan keskimäärin 13 vuodessa kun taas teknologiassa aikaa kuluu 9 vuotta.
Harva perustaa yrityksen
– Noin joka kymmenes on perustanut oman yrityksen uransa aikana. Se saattaa tuntua pieneltä, mutta diplomi-insinöörit eivät ole olleet yleensäkään kovin innokkaita perustamaan yritystä. Vuonna 2016 valmistuneen tutkimuksen mukaan vain 2 prosenttia DI:stä toimi yrittäjänä, Tommi Mahlamäki kertoo.
– Eli siihen nähden tutalaisten yrittäjyys on ollut jopa aktiivista.
Tunnettuja Tampereen tutalaisten perustamia yrityksiä ovat esimerkiksi HappyOrNot, Leanware, Vincit ja Framery.
Osalla tuta-opiskelijoista oli jo kokemusta yliopistomaailmasta opinnot aloittaessaan. Peräti lähes viidennes oli suorittanut alemman asteisen yliopistotutkinnon.
Vastaavasti osa valmistuneista on täydentänyt koulutustaan uransa aikana hankkimalla esimerkiksi MBA-tutkinnon. Osa on suorittanut tieteellisiä jatko-opintoja.
– Aika harva oli uransa aikana etsiytynyt julkisen hallinnon, kuten kuntien tai kaupunkien, tehtäviin. Tällaisia oli vain prosentti kaikista. Ehkä syynä on ollut julkisen puolen palkkaus, Mahlamäki arvelee.
Tuotantotalous Tampereella