Tutalta änäriin

Arttu Hyry oli sikeässä unessa, kun Aleksander Barkov teki kesäkuun lopussa jääkiekkohistoriaa nostamalla ensimmäisenä suomalaisena NHL-kapteenina Stanley Cup -pokaalin ilmaan Florida Panthersin mestaruuden merkiksi.

Oulun Kärppien ja Suomen maajoukkueen keskushyökkääjällä Hyryllä oli aikainen herätys, sillä harjoitukset alkoivat seuraavana aamuna kahdeksalta.

Tulevalla kaudella Hyry jahtaa itse Pohjois-Amerikassa NHL:n eli tuttavallisemmin änärin mestaruutta Dallas Starsin organisaatiossa. Kausi alkaa lokakuussa ja runkosarja päättyy huhtikuussa.

Hyry on hieman erilainen ammattiurheilija. Hän on jääkiekon ohella jo reilun kolmen vuoden ajan opiskellut tuotantotaloutta eli tutalla Oulun yliopistossa. Opinnot alkoivat samana vuonna, jolloin Hyrystä tuli Oulun Kärppien SM-liigajoukkueen pelaaja.

– Pari kuukautta ennen kuin sain liigasopimuksen, oli yhteishaku. Siihen asti oli aina ollut niin, että todennäköisesti aikuisiällä olen akateemisella uralla. Ei ollut minkäänlaista varmuutta siitä, että saisin pelata ammatikseni.

”Optimisti ajan kanssa”

Hyry ei ollut jääkiekossa junioritähti. Häntä ei koskaan varattu NHL-liigaan, mutta huhtikuussa ennen viime kevään MM-kisoja hän teki tulokassopimuksen Dallas Starsin kanssa.

Lukion Hyry kävi kolmessa ja puolessa vuodessa. Puoli vuotta lukion jälkeen hän oli ensimmäistä kertaa aikoihin ilman koulunkäyntiä.

– Tuntui, että se oli vähän liikaa pelkkää jääkiekkoa, tarvitsin vastapainoa. Tuntuu siltä, että koulu on minulle oma juttu. Se on ihan mukavaa, se opiskelu.

Hyry on isokokoinen ja monipuolinen jääkiekkoilija. Internetin pohjoisamerikkalaisilla jääkiekkosivustoilla häntä kuvataan pelaajaksi, joka ”ei tee mitään erityistä, mutta on kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi, joka pystyy hoitamaan tilanteen kuin tilanteen. Hyry on eläin: vahva, aggressiivinen ja nopea”.

Entä minkälainen Hyry on opiskelijana?

– Ehkä tehokas luonnehtisi sitä hyvin, pystyn suorittamaan kursseja vähäisemmälläkin ajankäytöllä ja se säästää rajallista aikaa niihin kursseihin, jotka eniten kiinnostavat ja joista koen, että on eniten hyötyä. Tykkään opiskella omalla tahdilla ja keskittyä silloin kun teen kouluhommia, Hyry vastaa itse.

– Välillä tehokkuus tulee pakostakin, kun on jäänyt tehtävät viime tippaan. Kauniisti voisi luonnehtia, että olen optimisti ajan kanssa.

Monipuolisuus vei tutaan

Ammattiurheilijan ura on lyhyt. Joskus käy niin, että uran loppumisen jälkeen ei ole mitään suunnitelmia loppuelämän varalle. Hyry on sitä mieltä, että nykyään useampi ammattikiekkoilija osaa ajatella urheilu-uran jälkeistä aikaa. Ongelmana on vain se, että kun opiskelu loppuu lukioon ja tulee pitkä tauko, niin uudelleen aloittaminen on hankalaa.

– Olen kuullut monelta vanhemmalta, että he olivat lopettaneet koulun, ja sitten ajattelivat, että aloittavat taas myöhemmin. Aika moni haluaisi nyt käydä koulua. Olisi aikaa hyvin, mutta ei oikein osata aloittaa. Kyllähän opiskelussakin täytyy oppia opiskelemaan ensin.

Hyry valitsi omaksi opiskelualakseen tuotantotalouden sen monipuolisuuden vuoksi. Työuraa hän ei ole vielä kovinkaan paljon miettinyt.

– Toivotaan, että jääkiekkoura jatkuu pitkään. Minusta tuntuu, että tämä tuotantotalous antaa aika laajat valmiudet monelle alalle ja moneen suuntaan.

Tekniikan aloille suuntautuvilla matemaattiset aineet ovat useimmiten olleet lukiossa vahvuus. Niin oli Hyrylläkin.

– Matikka on itselle suht’ helppo. En mikään supertalentti ole, mutta se kiinnostaa ja tulee luonnostaan. Minulla on halua ongelman ratkontaan, Hyry kertoo.

– Kyllä myös tiesin, että matematiikka ja fysiikka ovat sellaisia, joista saa nykyjärjestelmässä paljon pisteitä ja niitä lähdin lukiossa opiskelemaan. Kirjoitukset menivät sillä tavalla hyvin, että tuntui, että ne riittävät tähän. Ne riittivät ja sitten pääsin.

Kilpailuvietti vie

Ammattiurheilijan ammatin edellytys on halu kilpailla, ja joukkueurheilussa pitää osata olla osa tiivistä ryhmää. Samat halut ja taidot kiinnostavat Hyryä tulevalla työurallakin.

– Kaikki kiinnostaa, missä pääsee kilpailemaan ja on mahdollisuus edetä sekä tehdä projektiluontoista työtä. On haaste ja sitä ratkotaan tiimin kanssa. Varmaan hakeudun ammattiin, missä toimitaan tiimin kanssa ja on kilpailua.

Jääkiekkoyhteisö on ollut pelkästään kannustava opiskelun suhteen, Hyry kertoo.

– Meillä oli viime kaudella Kärpissä myös Kasper Björkqvist, joka suorittaa kauppakorkeakoulua. Sen kanssa sitten välillä tehtiin myös koulua.

Oulu on jääkiekkokaupunki, ja Hyryn mukaan myös opiskeluyhteisössä on oltu kiinnostuneita kiekosta.

– Olen vähän vähemmän päässyt koululle itse paikan päälle käymään, mutta kyllä sitä aina joku sana vaihdetaan.

Hyryn kiekkoura on hyvässä vauhdissa, mutta niin on opiskelu-urakin.

– Jos kurssit sattuvat hyvin ja saisi niitä kesäisin käytyä, niin sitten saisin kandin ulos tämän NHL-sopimuksen eli seuraavan kahden vuoden jälkeen. Se jää sitten nähtäväksi, että millaista arki on siellä ja miten energiaa riittää. En halua siitä ottaa paineita.