Tutkimuksen pitchaus toi kontakteja

– Tämä on ihmeellistä. Tällaista ei tapahdu minulle. Tällaista tapahtuu muille ihmisille, Virpi Virjamo kertoo 100 000 euron šekin takaa mikrofoniin.

Virjamo on Itä-Suomen yliopiston kasviekologian tutkija, joka on vajaa tunti aiemmin pitchannut tuomariston edessä Suomen havumetsän tarjoamista mahdollisuuksista uudenlaisten antibioottien ainesosiksi. Skolar Awards -nimen alla toimivan kilpailun ideana on antaa yhdelle lupaavalle tutkimukselle rahapalkkio ja tarjota muille näkyvyyttä.

Virjamon innostus tuntuu katsomoon asti. Pitchaus-kilpailussa eturivissä istunut nainen, joka on tiivisti keskittynyt työskentelemään läppärinsä ääressä, herää Virjamon iloon ja käy ottamassa kuvan. Harvoin tiede saa Slushissa havaittavaa arvostusta ja innostusta osakseen.

Virjamo lupaa käyttää rahat uudenlaisten antibioottien löytämiseen, ja taistella näin antibiooteille vastustuskykyisiä suberbakteereita vastaan.

Kolmen minuutin rahoitushakemus

Maanantaina Slushin valoshow ja tuhansien kiinnostus ovat vaihtuneet toimistoarkeen. Tutkijatohtori Miguel Bordallo vastaa puhelimeen Oulun yliopiston työhuoneestaan.

– Voitko soittaa matkapuhelimeeni? Tämä puhelin on niin huono, etten kuule.

Matkapuhelimessa haastattelu onnistuu. Bordallo kertoo olevansa hyvin onnellinen Slushin kokemuksestaan.

– Se oli myös hieman pelottavaa, kun yleisössä oli 2 000–3 000 tieteestä kiinnostunutta.

Bordallo etsi kilpailun avulla rahoitusta tutkimustyölle, jonka tarkoituksena olisi valmistaa lääkärille lasit, joissa olisi kamera ja äly. Bordallo kertoi kolmen minuutin pitchissaan, että laboratorio-oloissa on todistettu, että kamera voi tunnistaa potilaan kasvoista 30 erilaista tautia. Bordallo haluaisi saada teknologian käyttöön sairaaloihin ja lääkärien vastaanotoille.

Bordallo kiitteli kilpailun konseptia.

– Kolme minuuttia pakottaa tiivistämään tutkimuksen tarkoituksen. Sinä aikana ihmiset eivät ehdi kyllästyä. Usein yliopiston tutkimus on vaikeasti hahmotettavaa. Nyt suurin osa ihmisistä tajuaa, mitä oikein tutkin.

Bordallo kertoo, että Slushissa moni tuli puhumaan yhteistyön mahdollisuuksista tutkimustyössä. Myös Slushin jälkeen yhteydenotot ovat jatkuneet Suomesta ja Pohjoismaista.

Slushin kokemus ja lukuisat yhteydenotot saivat Bordallon motivaation nousemaa. Se ei tosin pelkästään riitä.

Bordallo kertoo, että heidän suurin ongelmansa tutkimuksen suhteen on raha. Siihen Slush ei tarjonnut ratkaisua, sillä lupaavia sijoittajia ei vielä ilmaantunut.

Ei vain uusia sovelluksia

Välillä Slushin aikana tuntui, että joidenkin startupien liikeidean voisi tiivistää kategoriaan ”jälleen uusi sovellus”. Tiedepitchaus ja varsinkin sitä seurannut Impact pitching -kilpailu edustivat taas isompaa merkitystä.

Impact startup on sanapari, josta voidaan käyttää suomennosta vaikuttavuusstartupit tai epämuodollisemmin maailmanparannusstartupit. Näiden startupien liikeideana on ratkaista jotain isoja, globaaleja ongelmia.

Slushissa esimerkiksi Riego ja Gri Apps pyrkivät auttamaan maanviljelijöitä vähentämään vedenkulutusta sensorien ja oppivan järjestelmän avulla. Izyshop toi pienviljelijöiden tuotteet verkkokaupan avulla markkinoille ja kasvatti näin viljelijöiden tuloja. Kgoshigadi oli luonut ekologiset terveyssiteet ja verkostomaisen liiketoimintamallin. Näin paikalliset yhteisöt voivat valmistaa terveyssiteitä ja myydä niitä kohentaen samalla paikallisten naisten elämää luontoa kuormittamatta.

Impact pitchingissa sambialainen, lääkärin neuvonantopalvelut kaikille tuova Teledoctor, eteläafrikkalainen Kgoshigadi ja mosambikilainen Izyshop saivat palkinnoksi paikan lääkeyhtiö Bayerin yrityskiihdyttämöstä.

Suomalaisia startupeja kilpailun finaalissa ei ollut mukana.