Tutkimuksen vaikuttavuutta tulee mitata paremmin

Jos haluamme lisää uusia innovaatioita, meidän pitää alkaa mitata myös tutkimuksen vaikuttavuutta ja löytää keinot, miten vaikuttavuus otetaan huomioon yliopistojen rahoituksessa, korostaa Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

– Euroopassa kehitys on menossa siihen suuntaan, että rahoitusta suunnataan hyvien tulosten perusteella. Ei vain tutkimus- ja julkaisutuloksiin perustuen, vaan myös alueisiin, joissa on paras kansainvälinen laatu, yhteys yhteiskunnallisiin ongelmiin ja yhteistyötä teollisuuden kanssa, Teeri sanoi Does Money Lead (to) Research -seminaarissa.

Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen on Teerin kanssa samoilla linjoilla. Tutkimuksen vaikuttavuutta ja laatua pitäisi mitata entistä paremmin.

– Mittaamme asioita, joita on helppo mitata. Mittaamme esimerkiksi julkaisujen määrää, mutta emme laatua. Tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta emme osaa mitata vielä kunnolla.

Tutkimusrahoituksen haasteisiin ja tulevaisuuteen paneuduttiin Tekniikan akateemiset TEKin, Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton järjestämässä seminaarissa 24. syyskuuta.

Julkisen perusrahoituksen osuus kilpailijamaita pienempi

Teeri huomauttaa, että Suomessa julkisen tutkimusrahoituksen osuus on huomattavasti pienempi kuin kilpailijamaissa Hollannissa, Tanskassa ja Sveitsissä.

– Parin vuoden takainen tekniikan alan yliopistojen vertailu osoittaa, että Suomessa ulkopuolisen kilpailun rahoituksen osuus on huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa. Asukaslukuun suhteutettuna Saksa, Ruotsi ja Ranska ovat tehneet suurimmat investoinnit yliopistoihin.

– EU:n innovaatiobarometrin mukaan Sveitsi on ylivoimainen ykkönen, ja siellä tutkimuksen julkisen rahoituksen osuus on kaikkein suurin.

Teeri ottaisi mallia etenkin Hollannista ja Tanskasta.

– Talouden kokoon suhteutettuna Hollanti on menestynyt parhaiten tutkimus- ja koulutussuorituksissa. Jos uudistamme yliopistojen rahoitusjärjestelmiä, meidän tulisi ottaa mallia Hollannista ja Tanskasta.

Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila huomautti puolestaan, että viimeisen kymmenen vuoden aikana muutokset julkisen perusrahoituksen jakautumisessa eri aloille ovat olleet hitaita ja pieniä.

Kyse on ihmisistä

Yliopistojen lisäksi hallituksen leikkaukset nipistävät tuntuvasti myös Tekesin ja Suomen Akatemian määrärahoja.

Johtaja Ilona Lundström Tekesistä laskee, että ensi vuoden budjetti niukkenee 129 miljoonaa euroa. Lundström vastaa Tekesin Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualueesta.

Osittain tilannetta parantavat hallituksen kärkihankerahat.

– Ei ole ymmärretty, että isojen yritysten rahoituksellamme on vaikutusta yritysten yhteistyöhön pk-yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin ollen leikkaaminen vähentää tutkimusta monelta tasolta.

– Käytännössä leikkaukset tarkoittavat sitä, että meiltä jää syntymättä 250 uutta tuotetta, palvelua tai prosessia.

Lundströmin mukaan ensi vuonna Tekes aikoo panostaa muun muassa tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimustulosten kaupallistamiseen. Hallituksen kärkihankkeista on myös tulossa uusia rahoitusinstrumentteja.

– Tekes ei ole vain tutkimuksen rahoittaja, vaan olemme rakentamassa tutkimuksen ekosysteemejä.

Ja ekosysteemeissä korostuu ihmisten välinen vuorovaikutus.

– On tärkeää muistaa, että hyvässä tutkimuksessa on kyse lopulta ihmisistä. He tekevät työt, muistutti Suomen Akatemian Heikki Mannila.

Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila (vas.) arvioi, että leikkausten myötä Suomen Akatemian tutkimushakemusten hyväksymisprosentti painuu alle kymmenen. Otaniemen TEK-tutkijoiden OTTIn puheenjohtaja Petri Kärhä (oik.) juonsi tilaisuuden.



Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkisen mukaan meidän pitää kehittää mittareita tutkimuksen arvioimiseen.
 

Does Money Lead (to) Research -seminaarin järjestivät TEK, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto. Tilaisuuteen osallistui lähes sata henkilöä.