Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola esitti Taloudenpuolustuskurssilla pari viikkoa sitten, että 67 prosenttia talouskasvusta selittyy ideoilla, 30 prosenttia koulutuksella ja vain 3 prosenttia materiaalisilla tekijöillä. Ideoita voi syntyä monista lähteistä, mutta niiden syntymisen todennäköisyyttä lisää merkittävästi korkea tiedon taso ja tutkimus. Samansuuntaisia tuloksia ovat saaneet muutkin tunnetut taloustieteilijät, kuten vaikkapa yhdysvaltalainen nobelisti Robert M. Solow.
Pohjola piti näiden tulosten valossa epäviisaana sitä, että Suomi on muutaman viime vuoden aikana leikannut tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia ja yliopistojen rahoitusta samaan aikaan, kun muissa kehittyneissä talouksissa on menty toiseen suuntaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tiedon ja osaamisen merkitys kilpailukykytekijänä vahvistuu edelleen tulevaisuudessa.
Palkkoja säätämällä voi kilpailukykyä parantaa vain lyhytaikaisesti ja rajallisesti. Näyttääkin siltä, että hyvä laadullinen kilpailukyky luo mahdollisuuden maksaa hyviä palkkoja, mutta alhaisista palkoista ei automaattisesti seuraa hyvää kilpailukykyä. Tämän ajatuksen oikeellisuutta voi reflektoida esimerkiksi vertailemalla kahta eurooppalaista maata, Romaniaa ja Sveitsiä. Toinen näistä maista on johdonmukaisesti kansainvälisten kilpailukykyvertailujen kärjessä ja toisessa on alhaiset palkat, vain kymmenesosa Suomen tasosta.
Pelkällä rahalla ei tutkimuksessa ja koulutuksessakaan tule tuloksia. Pitää myös uudistua. TEKin koulutuspoliittinen vaikuttaminen pyrkii juuri tähän. Olemme viimeisen vuosikymmenen aikana olleet mukana merkittävissä tekniikan yliopistokoulutuksen uudistamishankkeissa: Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston säätiön perustajajäsenenä sekä Tampere3-yliopistosäätiön ja Länsi-Suomen tarpeisiin perustettavan FITech-yhteistyöyliopiston keskeisenä valmistelijana.
Vain osaamisella pystymme luomaan kestävää kilpailukykyä. On hyvä, että tämä on jälleen ymmärretty myös tasavallan hallituksessa, joskin korjaavat toimet ovat edelleen määrällisesti riittämättömiä.
