Tutkimuslaitos: Suomen hintakilpailukyvyn surkeutta liioiteltu

|
Uutinen

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) tyrmää arviot, joiden mukaan Suomi on hintakilpailukyvyssä jäljessä Ruotsia ja Saksaa 10–30 prosenttia.

PT:n mielestä Suomen kilpailukyky ei olekaan niin huono kuin usein väitetään.

Keskusteluissa on monesti viitattu kuvioon, joka löytyy muun muassa Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen Strategia Suomelle -raportista. Sen mukaan vuonna 2013 hintakilpailukykyä mittaavat yksikkötyökustannukset Suomessa ylittivät Saksan tason 25 prosentilla ja Ruotsin tason 10 prosentilla, kun lähtökohdaksi otetaan vuosi 2000.

PT:n mielestä arvioita on puolustettu käyttämällä mittareita, joiden avulla ei voida sanoa hintakilpailukyvyn tasosta yhtään mitään.

Suomen hintakilpailukyky ei olekaan niin huono

PT:n erikoistutkija Pekka Sauramon tekemät laskelmat sisältyvät artikkeliin tänään 19.5. ilmestyneessä Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 2/2015.

Sauramon mukaan tuoreimmat tilastotiedot osoittavat yksikkötyökustannusten nousseen Suomessa ajanjaksolla 2000–2013 ainoastaan kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin Ruotsissa.

– Tarkasteluajanjakson valinta voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, minkälaiseksi hintakilpailukyvyn kehitys arvioidaan. Jos lähdetään vuoden 2000 sijasta vuodesta 1990, niin yksikkötyökustannukset nousivat Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa, PT:n tiedotteessa todetaan.

PT:n mielestä hintakilpailukykyä ei tule tarkastella Borgin ja Vartiaisen tavoin koko kansantalouden vaan vientialojen, etenkin teollisuuden osalta. Erityisesti Saksan matalapalkkainen palvelusektori näyttää tekevän siitä kilpailukykyisemmän kuin se todellisuudessa onkaan.

– Tarkasteltaessa hintakilpailukyvyn muutosten sijasta sen tasoa teollisuudessa Suomen yksikkötyökustannukset ovat Ruotsin tasolla ja Saksaa matalammat.

Nyt tarvitaan laadukkaita vientituotteita

Sauramon mukaan vaatimukset kymmenen vuoden äärimaltillisista palkkaratkaisuista ovat perusteettomia.

– Painopisteen kilpailukyvyn parantamisessa pitäisi olla muualla, esimerkiksi laadukkaiden vientituotteiden luomisessa ja niiden osaavassa markkinoinnissa.

Avainsanat: