TUTLab opettaa teekkareita tekemään käsillään

– Kolmen millimetrin akryylilevyä tässä leikkaamme laserleikkurilla. Tällaista en ole ennen kokeillutkaan, kertoo automaatiotekniikan toisen vuosikurssin opiskelija Joona Niinisaari Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– Koulun nettisivuilla näin ilmoituksen tästä laboratoriosta. Osallistuin uteliaana avajaisiin ja nyt olen täällä laitteita kokeilemassa. Tosi siistiltä vaikuttaa.

Niinisaari ja hänen kurssikaverinsa Jarkko Nopanen ovat myönteisesti yllättyneet uuden TUTLabin tarjoamista mahdollisuuksista. Heidän mielestään laboratorion laitteet vaikuttavat laadukkailta ja niiden käyttömahdollisuudet monipuolisilta.

Opiskelijoiden vieressä myhäilee projektipäällikkö Jussi Viljanen, joka on kantanut päävastuun TUTLabin rakentamisesta ja hankinnoista.

– Onko meillä kuumailmapuhallinta, huikkaa laboratorion työntekijä Viljaselle ohi kulkiessaan.

– Ei ole, mutta otetaan hankintalistalle, projektipäällikkö vastaa.

TUTLab aikoo yhä vahvistaa konekantaansa. Eikä vahvistaminen jää kuumailmapuhaltimeen.

Laboratorioiden kansainvälisessä verkostossa

Ajatus opiskelijoita ja yrityksiä palvelevasta laboratoriosta on muhinut TTY:ssä jo vuosia. Yhtäältä Tampereella on – ehkä salaa – ihailtu Aalto-yliopiston Design Factorya ja toisaalta on katseltu sillä silmällä Tanskan DTU:n Skylabia. 

– Mutta tämä on kyllä meidän oma sovelluksemme, huomauttaa projektipäällikkö Jussi Viljanen painokkaasti.

TUTLab on ilmoittautunut kansainväliseen, maineikkaan MIT:n (Massachuset Institute of Technology) käynnistämään Fab Lab -verkostoon, joka kasvaa kohisten.  Viime vuonna siinä oli mukana 600 jäsentä ja tänä vuonna jo tuhat. Suomesta verkostoon ovat ennestään kuuluneet Aalto-yliopiston Design Factory ja Oulun teknillisen yliopiston viime syksynä avattu Fab Lab.

Tampereen TUTLab käynnistyi syyskuussa. TTY:n entisiin ravintola- ja kahvilatiloihin sijoittuva laboratorio koostuu kahdesta osasta: toinen on yritystenkin käytössä oleva tutkimuksen työpaja ProLab ja toinen kaikille avoin FabLab. 

– Yritysmaailma haluaa, että DI osaa tarttua firman verstaalla koneisiin ja tehdä itse – sen sijaan, että hänen osaamisensa rajoittuisi tietokoneen ääressä työskentelemiseen. Täällä opiskelijamme saavat tuntumaa käytännön tekemiseen, mikä auttaa heitä kehittymään työssään.

TUTLabiin on siirretty tähän asti hajallaan eri yksiköissä olleita laitteita. Niiden odotetaan näin tulvan tehokkaampaan käyttöön. Tulevaisuudessa laitekantaa on tarkoitus kasvattaa niin ProLabissa kuin FabLabissakin.

– ProLabissa työskentelevät ammattilaiset ja siellä tehdään tilaustöitä. Jos yliopiston sisältä halutaan käyttää ProLabin palveluja, pitää olla kustannuspaikka selvillä.  Ulkopuoliset yritykset maksavat TUTLabin tarjoamista palveluista.

Jyrsimiä ja leikkureita

Tampereen uuden TUTLabin kaksi puolta eroavat toisistaan paitsi toiminta-ajatukseltaan, myös käyttämiensä materiaalien puolesta. Kun ProLabissa työstetään lähinnä metallia, kuuluu FabLabin materiaalikirjoon puuta, muovia, pahvia, vesiliukoisia kemikaaleja... mutta ei metallia.

Isoin laite TUTLabin arsenaalissa on CNC-jyrsin. Sen lisäksi käytettävissä on kaksi laserleikkuria, joilla voidaan leikata esimerkiksi puuta, vaneria ja pahvia. 3D-tulostimia on kolme.  Elektroniikkatyöpöydillä voidaan kolvata ja vinyylileikkurilla leikata tarroja. Laboratoriosta löytyy myös brodeeraava ompelukone.

­– Muuan opiskelija kysyi, meneekö ompelukoneesta metallilanka läpi.  Minulla oli ilo vastata, että kyllä menee. TUTLab tarjoaa kävijöilleen myös kattavan valikoiman käsityökaluja ja akkusähköisiä työkaluja. Ja kirsikkana kakun päällä on laaja materiaalikirjasto.

– Arvioisin, että noin viisi prosenttia opiskelijoistamme on käsistään erittäin taitavia.  He tekevät niin sanoakseni mitä vain.

– Osa taas on sellaista urbaaninuorisoa, joka ei ole eläessään pitänyt kädessään talttaa tai ruuvimeisseliä.  Heille tämä on oiva paikka oppia uutta.