Työaikamietinnössä hyviä avauksia, toteutumista valvottava

- Lainsäädäntö jää torsoksi, mikäli sen toimeenpanoon ja valvontaan ei ole mahdollisuuksia tai resursseja, sanoo YTN:n puheenjohtaja ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

- Nykylain toteutumista ei valvota riittävästi, ja merkittävä osa monen asiantuntijan työstä jää käytännössä kokonaan kirjaamatta.

YTN edellyttää, että riitatapauksissa työntekijän oma kirjanpito on katsottava lähtökohtaisesti riittäväksi, mikäli työnantaja ei ole järjestänyt seurantaa.

- Myös työtehtävissä matkustamiseen käytetty aika on noteerattava selvästi työhön sidonnaiseksi ajaksi, Kauppi painottaa.

Mahdollisuuksia työajan joustavampaan järjestelyyn

Tänään julkistetussa luonnoksessa uudeksi työaikalaiksi on ylempien toimihenkilöiden kannalta hyviä avauksia. Jos ehdotukset toteutuvat, lain soveltamisala laajenee hieman, ja työntekijöille avautuu uusia mahdollisuuksia vaikuttaa oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyöajan avulla.

- Jatkovalmistelussa on huomioitava se, ettei lain soveltamisalan laajennusta vesitetä erilaisilla poikkeuksilla.  Joustomahdollisuuksia laajennettaessa on kiinnitettävä vakavaa huomiota lain toteutumisen valvontaan, Kauppi sanoo.

- Myös joustoihin liittyvän paikallisen sopimisen on oltava aitoa.

Ylemmät toimihenkilöt tekevät YTN:n vuotuisen jäsentutkimuksen mukaan viikoittain keskimäärin noin kolme tuntia enemmän töitä kuin mistä työsopimuksessa on sovittu. Alakohtaiset erot keskiarvoissa ovat suuret ja työehtosopimuksettomilla aloilla tehdään keskimäärin jopa 200 ylimääräistä työtuntia vuodessa henkeä kohti. Kuitenkin vain neljäsosa saa lain mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset, ja sopimuksettomilla aloilla vielä harvempi.

– Ilmaisesta työajan pidentymisestä on tullut ylemmillä toimihenkilöillä normi. Joustomahdollisuuksien lisääminen ei saa johtaa käytännössä siihen, että ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika pitenee entisestään, Kauppi huomauttaa.

Työryhmä ei päässyt kaikesta yksimielisyyteen

Työaikalain uudistuksia pohtinut kolmikantainen työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen. Niin työnantajat, työntekijät kuin yrittäjät jättivät eriävän mielipiteen.

Akava pitää erinomaisina työaikalakiesityksen tavoitteita parantaa työaikasuojelua ja lisätä joustavuutta. Toteutuessaan ne vahvistavat työntekijöiden työhyvinvointia ja pidentävät työuria. Akava pitää välttämättömänä, että esitystä korjataan muun muassa soveltamisalan osalta ja että hallitus vie sen jälkeen esitystä eteenpäin.

– Vuonna 1996 voimaan tullut työaikalaki kaipaa kipeästi uudistusta ja tämä esitys antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Työaikalaki on saatava vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita, painottaa Akavan johtaja Maria Löfgren.

STTK:ta esityksessä hiertävät muun muassa riittämätön työsuojelu ja työhyvinvoinnin ja -jaksamisen riittämätön turvaaminen. SAK:ssa ollaan huolissaan siitä, että ehdotetut joustot tapahtuvat työntekijän jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella".

EK:n mielestä työaikalain uudistamisen valmistelua ei tule lainkaan jatkaa mietinnön pohjalta. EK:lla on eriävä kanta koskien soveltamisalaa, yötyötä, työaikapankkeja ja paikallista sopimista.

Suomen yrittäjien mielestä esitys ei ratkaise työpaikkasopimisen ongelmia, koska edelleen vaaditaan luottamusmies silloin, kun sovitaan säännöllisen työajan ulkopuolella olevista työaikaan liittyvistä asioista.

Työministeri Jari Lindström on Ylen uutisen mukaan pettynyt erimieliseen mietintöön. Hallitus oli sitoutunut kunnioittamaan kolmikantaisen työryhmän yksimielistä ehdotusta. Nyt erimielisyydet jäävät halllituksen ratkottavaksi.