Kuvateksti: Oma porukka. Ihminen on sosiaalinen laumaeläin. Työkaverit auttavat viihtymään töissä.
Sanonnan mukaan ystävät ovat perhe, jonka valitsemme itsellemme. Mutta entä työkaverit? He ovat ihmisiä, jotka tulevat usein elämäämme annettuina, kuin työn sivutuotteena. Silti he ovat ihmisiä, joiden kanssa vietämme aikaa, joskus jopa enemmän kuin perheemme kanssa.
Aika onkin syy, miksi työkaveruuteen kannattaa panostaa.
– Kun miettii, miten paljon aikaa vietämme töissä, eikö olisikin hyvä, että se aika olisi laadukasta ja antoisaa, kysyy Marianne Hemminki.
– Työkavereilta voit saada tukea, opit asioita, saat näkökulmia ongelmiesi ratkaisuun ja tsemppiä, jotta pääset tavoitteisiin. Työkaverit auttavat viihtymään töissä. Mikä onkaan antoisampaa kuin jakaa onnistumiset ja toisaalta mokat, Terhi Vesterinen jatkaa.
Työkaveruus vaatii ylläpitoa
Työkaveritaidot ovat osa ihmisen ammattitaitoa. Työkaveritaidot vahvistavat työyhteisöä ja sen hyvinvointia. Ne ovat vuorovaikutus-, verkostoitumis- ja vaikuttamistaitoja.
– Taidot näkyvät arjen kohtaamisissa. Hyvä työkaveri kuuntelee, keskittyy siihen, mitä toinen sanoo ja auttaa häntä ajattelussa eteenpäin kysymällä, Terhi Vesterinen sanoo.
Marianne Hemminki kannustaa, että työkaveritaitojaan voi kehittää. Esimerkiksi organisaation ja tiimin muutokset edellyttävät työkaveritaitoja, mutta taitava työkaveri sopeutuu uusiin tilanteisiin ja ihmisiin.
– Hyvä työkaveruus on erilaista riippuen tiimistä ja organisaatiosta. Työpaikan kulttuuri rakentaa odotuksia työkaveruudelle esimerkiksi sen suhteen, onko yhteisiin tapaamisiin syytä mennä. Jos työn onnistuminen on kiinni yhteistyöstä, voi olla hyvää kaveruutta mennä afterworkille, vaikkei itseä huvittaisi. Siinä ymmärtää yhteisen edun, Hemminki pohtii.
– Toki hyvää työkaveruutta on myös hyväksyä moninaisuus ja erilaisuus. Jos jollain on esimerkiksi pieniä lapsia, on ymmärrettävä, ettei hän aina pääse mukaan tapaamisiin, Vesterinen täydentää.
Hän painottaa, että työkaverisuhteet ovat ihmissuhteita siinä missä muutkin ihmissuhteet. Ne eivät kestä, jos niitä ei ylläpidä. Joskus täytyy itse joustaa ja tulla kaveria vastaan, joskus taas kaveri joustaa. Välillä kaveria pitää kannatella, välillä haastaa.
– Hyvä työkaveri rohkaisee esimerkiksi pyytämään apua ja juttelemaan ongelmista esihenkilölle. Toisaalta hyvää kaveruutta on myös haastaa ajattelua: miksi ajattelet näin, voisitko avata, ovatko asiat oikeasti noin huonosti täällä töissä?
Työnantaja hyötyy kaveruudesta
Miksi työnantajan kannattaa kiinnostua siitä, ovatko työntekijät kavereita keskenään vai eivät?
– Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä. Työkaveruus lisää hyvinvointia. Uskon, että mitä paremmat ihmisten välit ovat, sitä rohkeammin he uskaltavat ideoida ja tehdä yhdessä jotain, mitä kukaan muu ei ole tehnyt, Marianne Hemminki sanoo.
Terhi Vesterinen
– Hyvät työkaverit ovat sosiaalista liimaa, joka kiinnittää ihmiset työpaikalle, Terhi Vesterinen lisää.
Työnantaja voi tukea työntekijöiden kaveruutta. Siihen ei tarvita välttämättä rahaa ja isoja tempauksia. Pääasia on, että työnantaja antaa työntekijöille mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä.
– Työkaveruuden pahin vihollinen on ajatus kiireestä. Tämä saa aikaan sen, ettei viitsi häiritä työkaveria omalla asialla, Hemminki sanoo.
Myös esihenkilö voi ja saa olla tiimiläisten kaveri. Tosin hänen täytyy tiedostaa valta-asemansa. Jos on jonkun tiimiläisen kaveri, se ystävyys ei saa sulkea muuta työyhteisöä pois.
– Kaveruus työntekijän kanssa vaatii esihenkilöltä kypsyyttä ja suoraselkäisyyttä. Sitä, ettei anna kaverille erityisoikeuksia, Vesterinen sanoo.
Etätyö haastaa työkaveruuden
Pandemian aikana asiantuntijoiden etätyö lisääntyi ja se haastoi työkaveruutta. Marianne Hemmingin mukaan etätyö on heikentänyt sitä sosiaalista liimaa, joka sitoo meidät työnantajaamme.
Etä- ja hybridityötä tekevien pitäisikin rakentaa uusia käytänteitä, miten sosiaalista liimaa ja yhteisöllisyyttä työkavereiden välillä voi vahvistaa.
– Etätyö on mielestäni hyvä asia, mutta se vaatii erilaista johtamista kuin läsnätyö.
Marianne Hemminki
Terhi Vesterisen mukaan etätyökaveruuden rutiinit vaativat työtä. Työkaverille voi soittaa, kutsua lounaalle ja varata välillä aikaa jutella niitä näitä.
– Työkaveruus on aktiivista toimintaa, olitpa etänä tai läsnä.
Yksi konkreettinen teko, johon Hemminki haluaisi kaikkien tarttuvan, on panna kamera päälle etäkokouksessa.
– Iso osa kommunikaatiosta on eleitä ja ilmeitä. Emmehän me pussi päässä toisiamme kohtaa työpaikallakaan.
Omaa etua ajatteleva työkaveri vie energiaa
Jokaisella on mahdollisuus olla hyvä työkaveri, mutta kaikki eivät tähän mahdollisuuteen tartu. Toksinen eli myrkyllinen ja vahingollinen työkaveri ajattelee jatkuvasti omaa etuaan.
– Hän haluaa hyötyä muista, muttei anna itsestään mitään. Hän vie muilta energiaa. Hän on tiimin vapaamatkustaja, joka ottaa kärkkäästi kunnian muttei ole itse valmis tekemään mitään, Hemminki kuvailee.
Vesterisen mukaan on hyvä ymmärtää, ettei kukaan ole aina parhaimmillaan. Kollegaa ei pitäisi liian nopeasti leimata huonoksi työkaveriksi – syy hänen ikävään käytökseensä saattaa olla huonosti nukuttu yö tai vaikea asiakastapaaminen. Hyödyllinen tapa onkin sanoittaa tunteitaan: minulla on huono päivä ja tulossa oleva kiire saattaa näkyä käytöksessäni.
– Hyvä työkaveri erottuu toksisesta sillä, että hän osaa pyytää anteeksi, jos hän on loukannut. Hän kantaa vastuunsa.
Haluatko tietää aiheesta lisää? Katso tallenne TEKin teemaillasta ”Työkaveritaidot kunniaan!”
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Oletko kahvitauon innostaja vai lannistaja?
On turhaa käyttää liikaa aikaa miettien, mitä työkaverit itsestä ajattelevat. Ihan kokonaan muiden mielipiteitä ei voi kuitenkaan sivuuttaa.
– Jokaisen meistä kannattaa välillä pysähtyä miettimään, millaista energiaa tuomme kohtaamisiin. Oletko kahvitauolla innostaja vai lannistaja? Aina ei tarvitse olla innostaja, mutta voisitko lannistajan sijaan olla kriittinen haastaja, Terhi Vesterinen ehdottaa.
Hänen mukaansa tärkeää kaveruudessa on palaute. Mitä vahvempi luottamus työkavereiden välillä on, sitä rohkeammin he voivat antaa toisilleen palautetta: myönteistä, mutta myös korjaavaa. Halu antaa palautetta pitäisi kummuta halusta auttaa työkaveria onnistumaan ja kehittymään.
– Anna palaute faktojen muodossa: kerro, mitä olet havainnut, mutta älä sekoita sitä tulkintoihisi. Hyvään työkaveruuteen kuuluu, että pitää kiinni omista rajoistaan.
Palautetta omasta toiminnasta ja sen vaikutuksista voi myös pyytää, eikä jäädä vain odottamaan, josko sitä joskus saisi.
– Kysy vaikka palaverin jälkeen työkaverilta, mikä fiilis hänelle jäi esityksestäsi. Toisen näkökulma auttaa itseä kehittymään, Marianne Hemminki sanoo.
Epäonnistumisia ei pidä turhaan pelätä. Hemmingin mukaan mokaa on hyvä käsitellä ilman arvottamista: mitä sanoin, mitä tein, mitä sitten tapahtui.
Palautetta ei ole aina helppo ottaa vastaan, mutta jos sitä saa, se kannattaa hyödyntää. Vesterisen mukaan palautteen antamisessa ja saamisessa myös inhimillisyys ja anteeksianto ovat tärkeitä.
– Jos loukkaannut työkaverille, voisitko antaa palautteen hänelle suoraan etkä esihenkilösi kautta? Tai jos työkaverisi tulee kertomaan kolmannen osapuolen ikävistä tekemisistä, voisitko tilanteen päivittelemisen sijaan kehottaa kaveriasi ottamaan asian puheeksi suoraan kolmannen osapuolen kanssa?
Vesterisen mukaan haastavissa tilanteissa on hyvä pyrkiä toimimaan suoraselkäisesti. Palautetta ei ole tarpeen kierrättää monien kautta, se synnyttää turhia kuppikuntia, eikä ole reilua sitä kohtaan, jota palaute koskee.