Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon on kaikkien etu
Vain kaksi kolmasosaa niistä yrityksistä, joissa hallintoedustusjärjestelmää tulisi soveltaa, ovat ottaneet sen käyttöön. Suurimmaksi syyksi henkilöstöedustajat kokevat yrityksen johdon haluttomuuden.
Suomessa on ollut vuodesta 1991 voimassa hallintoedustuslaki, jonka mukaan yli 150 hengen yrityksissä työntekijöiden edustaja tulee ottaa mukaan yrityksen päätöksentekoon. Näitä työntekijöiden edustajia kutsutaan hallintoedustajiksi. Laki antaa hallintoedustajille oikeuden osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä.
Samalla kun yhteistoimintalakia ollaan uudistamassa, aiotaan päivittää myös hallintoedustuslakia, joka tulee jatkossa osaksi yhteistoimintalakia. Uudistamisen tueksi Teollisuuden palkansaajat ja kansainvälinen tutkimusryhmä selvittivät 30 vuotta voimassa olleen hallintoedustuslain toteutumista. Kyselyyn vastanneet henkilöstön edustajat työskentelevät teollisuuden alan suurissa yrityksissä Suomessa.
Monet työnantajat eivät noudata lakia, joka antaa työntekijöille oikeuden osallistua päätöksentekoon
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Harjun mukaan tuloksista kävi ilmi, että moni työnantaja ei ole halukas tarjoamaan työntekijöille edustusta. Toisaalta työntekijät eivät ehkä ole osanneet myöskään sitä vaatia.
Tutkimukseen vastaajista 36,6 prosenttia ilmoitti, että heillä ei ole muodollista hallintoedustusta. Niissä yrityksissä, missä se on, ovat erot suuria yritysten välillä järjestelmän toimivuudessa. Tyytymättömimmät edustajat toimivat hallintoedustusjärjestelmissä, jotka on perustettu johtoryhmän tai hallituksen ulkopuolelle. Tällaisia yrityksiä oli kyselyn mukaan lähes kolmannes.
”Suurimpana haasteena pidettiin sitä, että vaikka johto kyllä kuuntelee työntekijöitä, he eivät kykene päätöksissään työntekijöiden näkemyksiä huomioimaan”, Harju kertoo.
Tärkeimpiä työntekijöiden edustajien vaikuttamistavoitteita ovat hyvät työskentelyolosuhteet sekä irtisanomisten ja lomautusten välttäminen. Hallintoedustajat kokevat myös voivansa vaikuttaa tuottavuuden kasvuun positiivisella tavalla.
Saksan positiiviset kokemukset kannustavat työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen myös Suomessa
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien kasvun saatetaan pelätä johtavan palkkojen nousuun ja investointien vähenemiseen. Käytännön kokemukset kuitenkin esimerkiksi Saksassa, missä työntekijöillä on vahva edustus yrityksen hallinnossa, ovat yritystoiminnan kannalta pelkästään positiivisia.
”Saksassa ei ole nähty, että työntekijöiden osallistumisella päätöksentekoon olisi palkkoja nostava vaikutus. Sen sijaan parhaimmillaan investoinnit ovat kasvaneet ja yritysten tuottavuus parantunut. Eli työntekijän osallistuminen päätöksentekoon ei ole aiheuttanut mitään haittaa yrityksille. Vaikutukset ovat olleet yritystoiminnan näkökulmasta pikemminkin vain positiivisia”, Harju toteaa.
Yritysjohdon tulee herätä siihen, että työntekijät ei ole vastapuoli vaan resurssi yritystoiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Ville Kopran mukaan henkilöstön osallistumista yrityksen päätöksentekoon ei pitäisi nähdä uhkana, sillä käytännön työtä tekevät näkevät kaikista parhaiten, miten asioita tulisi kehittää, jotta tuottavuus paranisi.
"On surullinen uutinen, että kolmannessa niistä yrityksistä, joissa hallintoedustus lain mukaan kuuluisi olla, ei sitä ole. Tämä vaatii korjaamista tavalla tai toisella. Kenellä modernilla yrityksellä on varaa jättää tämä käyttämättä? Yritysjohdon tulee myös herätä siihen, että työntekijät ei ole vastapuoli vaan resurssi yritystoiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa”, Kopra painottaa.
Kahvikerhot eivät toteuta lain tarkoitusta
Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen kouluttaa yritysten hallintoedustajia. Hän toimii myös useissa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia edistävissä ryhmissä Euroopan tasolla. Jauhiaisen mukaan on tärkeää, että hallintoedustajan rooli yrityksessä on selkeä, muutoin siitä voi seurata vastakkainasettelua.
"Monet kouluttamistani hallintoedustajista ovat kertoneet, että niin kutsutuissa kahvikerhoissa johtajat kertovat hallintoedustajille jo tehdyistä päätöksistä. Tällöin he eivät pääse aidosti vaikuttamaan päätöksentekoon."
Vastakkainasettelun estämiseksi onkin tärkeää, että hallintoedustajat istuvat yrityksen virallisissa päätöksentekoelimissä kuten esimerkiksi hallituksessa tai johtoryhmässä tasaveroisina ryhmän jäseninä.
Tutkimuksen tulosten mukaan hyvin järjestettynä henkilöstön edustus hyödyttää sekä yritystä että sen työntekijöitä. Hallintoedustajat haluavat kehittää ja parantaa johdon ja työntekijöiden välistä yhteistyötä sekä työoloja. Hallintoedustusjärjestelmän soveltamisen uskotaan kasvattavan pitkällä tähtäimellä myös yrityksen tuottavuutta.
Lisätietoa Teollisuuden palkansaajien ”Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa - tehotonta ja turhaa vai kaikkien etu?” -raportista.
Teollisuuden Palkansaajat TP ry on yhteistyö-, tutkimus- ja vaikuttamisjärjestö, johon kuuluu 14 ammattiliittoa mukaan lukien TEK. Jäsenliittoja on kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä.