Työssä on imua, kun tekkiläinen kokee tehtävät itselleen sopiviksi

|
Blogimerkintä

Tuoreen kyselyn mukaan tekkiläisen työn imun keskiarvo on 4,8 asteikolla 1-7.

Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (LUT) on käynnissä työn imua tietotyössä selvittävä tutkimus yhdessä TEKin kanssa. Alustavien tulosten mukaan tekkiläisen työn imun keskiarvo on 4,8 asteikolla 1–7. Tutkimuksesta on selvinnyt myös, että tekkiläisen usko omaan suoriutumiseen on 5,4 (asteikolla 1–7), teknologian hyödyntämiseen ja omaksumiseen 5,2 sekä työntekijän ja työn yhteensopivuuteen 5. Nämä tekijät olivat omiaan vahvistamaan työn imua.

Työn imu on mitattavissa oleva positiivisen psykologinen käsite. Se vaikuttaa merkittävästi yksilöiden ja yritysten suorituskykyyn, sillä työn imu mahdollistaa yksilöiden osaamisen ja vahvuuksien hyödyntämisen.

Työn imu vaikuttaa merkittävästi yksilöiden ja yritysten suorituskykyyn.

Työn imu koostuu kolmesta dimensiosta: tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Tarmokkuus viittaa korkeaan energiatasoon ja sinnikkyyteen, omistautuminen vahvaan työhön osallistumiseen ja uppoutuminen siihen, että mielenkiintoinen työ vie mukanaan.

Projektin tarkoituksena on kehittää malli työn imun syntymekanismeista sekä sen tukemisesta ja johtamisesta niin sanotun uuden työn epätyypillisissä työsuhteissa. Tutkimusaineistoa kerätään edelläkävijäyritysten digitaalisilla alustoilla epätyypillisissä työsuhteissa olevilta asiantuntijoilta. Vertailuaineisto kootaan perinteisessä palkkatyössä työskentelevältä tekkiläisistä koostuvalta vertailuryhmältä.

Tutkimusten mukaan tietotyöntekijöiden kilpailukyky perustuu ennen kaikkea heidän kykyynsä olla innovatiivisia ja oma-aloitteisia. Myös oman työnkuvan muokkaaminen yhdensuuntaiseksi organisaation tavoitteiden kanssa on tärkeää.

Tutkimusprojektiin kuuluva kysely lähetettiin 3 000 satunnaisotannalla valitulle TEKin jäsenelle syksyllä 2017. Kyselyyn vastasi yhteensä 289 TEKin jäsentä. Tutkimusprojekti jatkuu vuoden 2018 loppupuolelle. Projektia rahoittaa Työsuojelurahasto. Tutkimusryhmään kuuluvat kirjoittajan lisäksi professori Kirsimarja Blomqvist, tutkijaopettaja Sanna Sintonen ja tutkija Laura Olkkonen.

Avainsanat: