Työyhteisö elää erilaisuudesta

Li Wei kirjoittaa nimensä lehtiöön. Hän alleviivaa sukunimensä Li.

Kiinalainen Li on juuri kertonut, että hän ei ole koskaan aiemmin ajatellut, miten työntekijöiden monimuotoisuus näkyy työpaikalla.

– Mutta onhan tämä aika kansainvälinen työpaikka, PES-Arkkitehtien arkkitehti Li kertoo.
PES-Arkkitehdit työllistää noin 70 henkilöä, joista kymmenen Kiinan tytäryhtiössä ja loput kahdessa Helsingin toimistossa. Eri kansallisuuksia työskentelee koko yhtiössä 13, muita kuin suomalaisia on viidennes työntekijöistä.

Teemme projekteja ympäri maailman, joten emme voi lukkiutua siihen, että henkilökunta olisi suomalaista.

Helsingin Marjaniemen toimistossa työskentelevä Li kertoo, että arkkitehtien työ on pitkälti luovaa tiimityötä.

Pian hän alkaa pohtia monimuotoisuuden vaikutuksia arjessa.

– Näen erilaisuudessa paljon hyötyjä. Ratkaisemme arjessa jatkuvasti ongelmia. Siksi tarvitsemme paljon mielipiteitä.

Shanghain toimiston arkkitehti Jyri Eskola puolestaan kertoo, että erilaisuus tuo ”ehdottomasti erilaisia ajatuksia ja monipuolisuutta suunnitteluun”.

– Se on yksinkertaisesti hyvää liiketoimintaa. Teemme projekteja ympäri maailman, joten emme voi lukkiutua siihen, että henkilökunta olisi suomalaista. Monikansallisuus ja moninaisuus ovat tätä päivää.

Sattuman kautta

PES-Arkkitehdeissä ei ole erityisesti panostettu monimuotoisuuteen. Toimitusjohtaja Jarkko Salminen kertoo, että yhtiö alkoi kasvaa nopeasti noin kymmenen vuotta sitten. 
Työntekijämäärää kasvatettiin tuolloin noin 30:sta noin 70:een. Parhaimmat osaajat sattuivat olemaan eri taustoista.

– Rekrytoimme aina substanssi edellä. Ei kansallisuudella, uskonnolla, sukupuolella tai millään taustatekijällä ole väliä. Sillä on, että sopiiko hakija tehtävään ja onko hän hyvä tyyppi.

Salminen korostaa, että hyvä tyyppi ei tarkoita samantyyppistä persoonaa kuin hän tai joku muu haastattelija.

– Suurin osa ihmisistä on erilaisia kuin minä.

Salminen kertoo, että ulkomaalaisen palkkaaminen on ollut helppoa ja sopeutumisvaikeuksia ei ole ollut. Yhtenä syynä sopeutumisen helppouteen Salminen pitää työn mutkattomuutta.

– Uuden työntekijän perehdytys kestää ehkä puoli päivää. Sitten hän on jo täyttä päätä tekemässä jotain projektia.

Eskola arvelee, että myös ammatin luonne helpottaa sopeutumista.

– Arkkitehtuuri puhuttelee kansallisuudesta riippumatta.

Näkemyksiä sovitellaan

Kun työpaikalla on erilaisia persoonia ja työntekijöitä eri taustoista, on tärkeää, että jokaisen mielipiteet tulee huomioiduksi.

Arkkitehtitoimistossa keskustelun tärkeys korostuu. Li kertoo, että ilman toimivaa keskustelua tulee paljon väärinkäsityksiä. Niillä taas voi olla vakavia seurauksia rakentamisessa.

Li kuvailee omaa rooliaan tulkiksi ja sovittajaksi.

Usein Li on nimittäin rakennusprojekteissa, joissa PES-Arkkitehdit pyrkii viemään Kiinaan suomalaista ja pohjoismaista ajattelua.

– Joskus se on hyvin hankalaa. Kiinassa on erilainen kulttuuri ja käsitys designista sekä erilaiset vaatimukset. Arjessa on paljon kulttuurisia yhteentörmäyksiä.

Paljon sovittelua on Lin mukaan myös siinä, että miten arkkitehtien visio saadaan myytyä asiakkaalle ja millaista hintaa asiakas voisi olla valmis maksamaan erilaisista ratkaisuista. Li kertoo, että onneksi PES-Arkkitehdeissä johtajat ovat hyviä kuuntelemaan.

Salminen kuvailee yhtiön keskustelukulttuuria suomalaiseksi.

– Emme noudata ruotsalaista kulttuuria, jossa kaikkien kanssa neuvotellaan ennen päätöstentekoa. Johto tekee päätökset, mutta kuuntelemme herkällä korvalla totta kai työntekijöitä.

Eskola vertaa tilannetta orkesterin johtamiseen.

– Siellä on virtuooseja jokaisessa instrumentissa, mutta tarvitaan kuitenkin kapellimestari, jotta saadaan musiikki esiin.

Ikähaitari on laaja

Monimuotoisuus toteutuu PES-Arkkitehdeissä myös iän osalta. Nuorin työntekijä on 27 vuotta ja vanhin – toimiston perustaja ja Jarkko Salmisen isä – on 82-vuotias Pekka Salminen.

– Ikähaitari on vahvuus ja rikkaus. Jos kaikki olisimme 30–40-vuotiaita miehiä, niin olisi aika yksipuolista tämä tekeminen. Pitää olla vanhaa viisautta ja nuorta rohkeutta, toimitusjohtaja Jarkko Salminen sanoo.

Selkeimmin monimuotoisuuden hyödyt tulevat ilmi arkkitehtikilpailuissa, joihin PES-Arkkitehdit osallistuvat poikkeuksellisen paljon. Tämä johtuu siitä, että Kiinassa isot projektit toteutuvat usein kilpailujen kautta ja kotimaassakin kilpailujen kautta arkkitehtitoimisto on saanut tärkeimmät työt.

– Kilpailuissa korostuu ajatustenvaihto. Niissä eri iät, kulttuurit ja kansallisuudet tuovat uusia ideoita, Eskola sanoo.

Salmisen mielestä kilpailuissa pärjäämisessä luovat uudet ideat ovat elinehto. ×

• Lue lisää: Testi omien tunnistamattomien ennakko-oletusten löytämiseen: implicit.harvard.edu/implicit

Älä vähättele

Tutkimusten mukaan monimuotoinen työyhteisö tuottaa parempia ratkaisuja. Tämä johtuu siitä, että erilaiset lähtökohdat tuottavat monipuolisesti ideoita ja ratkaisuehdotuksia.

Ei kuitenkaan riitä, että työpaikalla on mahdollisimman erilaisia työntekijöitä. Heillä pitää myös olla tunne siitä, että he voivat olla niin sanotusti omia itsejään.

– Psykologinen turvallisuus on tärkeää. On tärkeää tuntea kuuluvansa joukkoon. Silloin työntekijät uskaltavat ottaa riskejä ja myös haastaa toisiaan, monimuotoisuusasiantuntija Jasmin Assulin Inklusiiv ry:stä kertoo.

Ongelmalliseksi hyväksyvän työilmapiirin luomisen tekee meidän ihmisten luonne.  On luonnollista, että joku suhtautuu ylipainoisiin epäilevästi, toinen pitää nuoria epäpätevinä, kolmas ei luota äänekkäisiin ja niin edelleen.

– Ihmisillä on paljon tiedostamattomia ennakko-oletuksia.

Vaikka ennakko-oletukset ovat luonnollisia, Assulin korostaa, että niitä ei pidä hyväksyä. Siksi Assulinin mielestä olisi tärkeää, että ihmiset tunnistaisivat omat ennakko-oletukset ja etuoikeudet. Sen jälkeen on paljon helpompi lähteä luomaan parempia työyhteisöjä.

Tärkeimpänä ohjeena hyvän työilmapiirin luomiseksi voi pitää pyrkimystä ymmärtää.

– Ei kannata vähätellä toisen kokemuksia, jos ei ole itse kokenut samanlaisia tilanteita.

Assulin itse kertoo kokeneensa eräässä entisessä työpaikassa vähättelyä ja vähemmistöstressiä. Se vei häneltä energiaa ja heikensi työhyvinvointia. Lopulta hän vaihtoi työpaikkaa.

Yrityksissä on myös hyvä tunnistaa tilanteet, joissa empatia ei riitä, vaan tarvitaan poikkeus-
järjestelyjä. Harvardin yliopiston mukaan ei nimittäin ole tarpeeksi tutkimusta, joka voisi luotettavasti todistaa, että tiedostamattomia ennakkoluuloja voisi vähentää saati poistaa kokonaan.

Siksi esimerkiksi työpaikkahaastatteluita kannattaa olla hoitamassa useampi henkilö tai hakemusten käsittelijälle hakijan nimi voisi olla peitetty.