Ulkomaanpalkkatutkimus 2015: ulkomailla hyvät palkat

Noin tuhat TEKin jäsentä työskentelee ulkomailla. Eniten tekkiläisiä löytyy Saksasta, Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Sveitsistä, Kiinasta ja Ruotsista. 

Kohdemaiden kirjoa kuvastaa kuitenkin hyvin se, että TEKin ulkomaanpalkkatutkimukseen saatiin vastauksia noin 50:stä eri maasta.

Ulkomaanpalkkakyselyyn vastanneiden yleisimmät työskentelymaat (vastanneiden määrä)

Ulkomailla hyvät palkat ja korkea elintaso

Tutkimuksen mukaan ulkomailla tienataan selvästi paremmin kuin Suomessa. Kaikkien ulkomailla työskennelleiden mediaanipalkka oli 7 300 euroa kuukaudessa, kun Suomessa se oli viime vuoden lokakuussa 4 720 euroa. 

Ulkomailla työskentelevät asiantuntijat tienasivat keskimäärin 6 000 euroa kuukaudessa, keskijohdossa työskentelevät 7 900 euroa ja johtotehtävissä työskentelevät 14 850 euroa kuukaudessa. Maiden välistä vertailua vaikeuttaa kuitenkin se, että maakohtaiset vastaajamäärät ovat melko pieniä.

Palkan lisäksi ulkomailla työskentelevät tekkiläiset saivat monenlaisia muitakin etuja. Puhelinetu oli kuudella kymmenestä. Työnantaja myös osallistui varsin usein muuttokustannuksiin. Muita tyypillisiä etuja olivat vakuutukset (sairaus-, tapaturma- ja matkavakuutukset), asettautumisraha, kielikoulutus, lomamatkat Suomeen ja uudelleensijoittumispalvelut.

64 prosenttia vastanneista arvioi elintasonsa asemamaassa korkeammaksi kuin Suomessa. 30 prosentin mielestä elintaso oli sama kuin Suomessa ja 6 prosentin mielestä matalampi kuin Suomessa.

Ulkomailla työskennellään vaativissa tehtävissä

Kyselyyn vastanneista joka kolmas oli 25–34-vuotias ja mediaani-ikä oli 39 vuotta. Naisia oli 21 prosenttia ja miehiä 79 prosenttia. Ikä- ja sukupuolirakenne ovat melko samanlaiset kuin Suomessa työskentelevillä tekkiläisillä. 

Sen sijaan toimiasemissa on eroja: ulkomailla työskentelevät tekkiläiset olivat useammin johdon tai keskijohdon tehtävissä kuin Suomessa työskentelevät. Ulkomaanpalkkatutkimukseen vastanneista johtotehtävissä työskenteli 16 prosenttia (Suomessa 10 prosenttia), keskijohdon tehtävissä 27 prosenttia (Suomessa 23 prosenttia) ja asiantuntijatehtävissä 54 prosenttia (Suomessa 64 prosenttia). 

Ulkomailla työskennelleiden yleisimmät työnantajat olivat metalliteollisuus (14 prosenttia) ja elektroniikkateollisuus (11 prosenttia). Kaikkiaan teollisuuden palveluksessa työskenteli 58 prosenttia ja palvelualoilla 27 prosenttia vastanneista. Yliopistosektorilla työskenteli 9 prosenttia ja jonkin kansainvälisen järjestön palveluksessa 5 prosenttia vastanneista.

Tehtävät liittyivät usein tutkimukseen tai kehittämiseen, myyntiin tai markkinointiin, tuotekehitykseen ja projektitoimintaan.

Suurin osa työskenteli paikallisella työsopimuksella

Seitsemän kymmenestä vastaajasta työskenteli paikallisella työsopimuksella, vaikka osa heistä olikin siirtynyt nykyiseen tehtäväänsä saman konsernin sisällä. Lähetettynä työntekijänä työskenteli joka neljäs. 

Edelliseen ulkomaanpalkkatutkimukseen verrattuna lähetettyjen työntekijöiden osuus oli pienentynyt. Vuonna 2012 lähetettynä työntekijänä työskenteli peräti 40 prosenttia.

Ulkomailla työskentelevät tekkiläiset tekivät pidempää työviikkoa kuin Suomessa työskentelevät kollegansa. Yleisin työviikon pituus oli 40 tuntia, mutta keskimäärin tehtiin 44-tuntista työviikkoa.

Kuusi kymmenestä vastaajasta oli työskennellyt ulkomailla aikaisemminkin. Joka neljäs arvioi jäävänsä ulkomaille pysyvästi.