Ajattelin, että tämän TEK-lehden pääkirjoitus pitäisi kirjoittaa muusta kuin koronasta, koska siihen liittyvää uutisointia tulee ihan joka tuutista. Koronaepidemia on kuitenkin asia, joka vaikuttaa väkevästi meidän jokaisen elämään. Me eristäydymme mahdollisimman tiukasti, teemme paljon etätöitä, vältämme fyysistä läheisyyttä ja suhtaudumme välttelevästi vastaan kävelevään köhivään ihmiseen.
Emme tiedä, miten pitkään epidemia on vieraanamme, mutta sen vaikutukset Suomen talouteen näkyvät selvästi. Koronaepidemia ajoi Suomen talouden jo maaliskuussa tilanteeseen, joka uhkasi vaarantaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyyden ja ihmisten toimeentulon.
Tämän vuoksi me teimme yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa esityksen maan hallitukselle toimista, joilla alennettiin työllistämisen kustannuksia, joustavoitettiin työlainsäädäntöä ja parannettiin työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneiden sosiaaliturvaa. Tämä mielestäni osoittaa jälleen kerran, miten tärkeää sopimisen yhteiskunta on. Riitely ei johda mihinkään.
Arvella voisi, että taantuma on lyhempi kuin vuonna 2008 alkanut finanssikriisi. Talouden sukellus on siis toivottavasti V-muotoisella käyrällä. Äkkiä alas ja sitten pian loppuvuoteen mennessä ylös. Koronapilvellä on myös hopeareunus. Olemme oppineet työskentelemään entistä paremmin etänä. Jos etätyöpisteessä on mahdollisuus keskittyä työhön, työn tehokkuus lisääntyy ja huomaa saavansa paljon aikaiseksi. Samoin tuntuu, että etäkokoukset pakottavat keskittymään itse asiaan ja turha höpötys jää pois.
Myös opettajat ja oppilaat ovat joutuneet opettelemaan uusia oppimisen keinoja. Samalla tilanne on tarjonnut mahdollisuuden uuden oppimisteknologian kehittämiseen ja omaksumiseen.
Kyllä me tästäkin epidemiasta selviämme. Pitäkäämme huolta toisistamme ja olkaamme läsnä, vaikka emme aina fyysisesti lähellä voisi ollakaan.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin TEK-lehdessä 2/2020.
