Vale, emävale, palkkatilasto?

|
Blogimerkintä

Aina silloin tällöin tutkijan ja palkkaneuvojan työssä tulee vastaan kommentteja, joissa epäillään tilastojen luotettavuutta. Oma tilanne tuntuu olevan kaukana tilastojen kertomasta, joten silloin helposti epäillään tilastotiedon luotettavuutta.

TEK tekee joka vuosi työmarkkinatutkimuksen jäsenilleen, ja sen perusteella tehdään myös TEKin palkkatilastot. Palkkatilastojen avulla voidaan seurata tekniikan alan yleistä palkkakehitystä, mutta ne ovat myös perusta palkkaneuvonnalle, joka on yksi TEKin suosituimmista jäsenpalveluista. Palkkaneuvontaa ja palkkatilastoja TEKin jäsen voi hyödyntää, kun miettii sopivaa palkkatoivetta hakemaansa tehtävään tai haluaa muuten tarkistaa palkkatasonsa.

Aina silloin tällöin tutkijan ja palkkaneuvojan työssä tulee vastaan kommentteja, joissa epäillään tilastojen luotettavuutta. Oma tilanne tuntuu olevan kaukana tilastojen kertomasta, joten silloin helposti epäillään tilastotiedon luotettavuutta.

Omaa tilannetta on mukava verrata tilastoihin, ja palkkaneuvonta perustuukin juuri siihen, että tilastoista haetaan vertailukohtaa omaan tilanteeseen. Muutama asia on kuitenkin hyvä muistaa:

Mediaanipalkka ei ole vähimmäispalkka. Kun uutisoidaan, että diplomi-insinöörin mediaanipalkka on 4 986 euroa kuukaudessa, moni saattaa ajatella, että sen verran vähintään kaikki diplomi-insinöörit tienaavat. Se ei pidä paikkaansa. Mediaanipalkka on keskimmäinen palkka, kun kaikki ilmoitetut palkat laitetaan järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Puolet siis tienaa sitä vähemmän, puolet enemmän. Palkkaan vaikuttavat esimerkiksi tehtävän vaativuus, työkokemuksen pituus ja työnantajan sektori.

Tilastojen tarkoitus ei ole etsiä yksittäisiä pieniä tai suuria palkkoja. Tilastot kuvaavat keskimääräistä tilannetta, ja usein käytetään mediaania, keskiarvoa tai muita hajontalukuja.

Tilasto voi olla oikein, vaikka oma tilanne olisi kaukana siitä. Esimerkiksi TEKin palkkatilastoissa hajonta on suurta, 1 500 eurosta yli 40 000 euroon saakka. Vaikka suuri osa havainnoista sijoittuu mediaanin lähistölle, joukkoon mahtuu siis sekä hyvin pieniä että hyvin suuria palkkoja ja kaikkea tältä väliltä.

Avoin keskustelu palkoista olisi kuitenkin sekä työnantajan että työntekijän etu.

Toki tilastoihin, ja varsinkin kyselytutkimuksella kerättyihin tilastoihin, sisältyy myös virheitä ja satunnaisvaihtelua. Pyrimme kuitenkin tuottamaan mahdollisimman luotettavia palkkatilastoja jäsentemme käyttöön. TEKin jäsenenä voit parantaa tilastojemme luotettavuutta vastaamalla työmarkkinatutkimukseemme: mitä enemmän vastaajia, sitä luotettavampi tilasto.

Miksi palkkatilastoja sitten tarvitaan? Sekä tutkimuksemme että jäseniltä saatu palaute osoittavat, että palkkatietämys on melko huonolla tolalla. Palkoista ei edelleenkään keskustella työpaikoilla kovin paljoa, ei oman esimiehen eikä myöskään työkavereiden kanssa. Avoin keskustelu palkoista olisi kuitenkin sekä työnantajan että työntekijän etu.

Työnantajalle palkkaus on tärkeä osa johtamisjärjestelmää. Jotta se toimisi, henkilöstön pitää olla tietoinen palkkauksen perusteista. Jos ne ovat epäselvät, koetaan palkkaus helposti epäoikeudenmukaisena ja vaikuttamismahdollisuudet omaan palkkaan vähäisinä. Hyvä palkitseminen taas osoittaa arvostusta, lisää sitoutumista, parantaa motivaatiota ja rakentaa luottamusta organisaatioon. Samalla hyvien työsuoritusten määrä lisääntyy.

TEKin palkkatilastoihin voit tutustua täällä. Työmarkkinatutkimuksesta löydät lisätietoja täältä. Vuoden 2020 työmarkkinatutkimus käynnistyy lokakuussa, ja TEKin täysjäsenet saavat henkilökohtaisen sähköpostikutsun tutkimukseen.