Vammainen työntekijä on ammattilainen siinä missä muutkin

– Paljon puhutaan, että vammaiset olisivat osatyökykyisiä, tai ihmisiä, jotka osaavat vain jotain. Jos joku liikkuu pyörätuolilla tai käyttää apuvälinettä, se ei tarkoita, ettei hän pystyisi tekemään töitä, Invalidiliiton pääjohtajana toiminut Petri Pohjonen sanoo.

Kolmekymppisenä sattunut selkäydinvamma ei hidastanut diplomi-insinööri Pohjosen uraa. Pohjonen oli juuri aloittanut uudessa työpaikassa Kurssikeskusten liiton (nyk. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten liitto) toiminnanjohtajana, kun hän vammautui.

– Lääkärit tarjoavat herkästi eläkepapereita vammautuneille henkilöille. Minullekin tarjottiin ja annettiin ymmärtää, ettei minusta ole töihin. Olin kuitenkin itsepäinen nuori henkilö, joka halusi tehdä töitä, ja työnantaja toivotti minut tervetulleeksi töihin pyörätuolista huolimatta. Olenkin tehnyt todella hienon työuran useassa työpaikassa ja keskeisissä työtehtävissä.

Pohjonen pitää itseään onnekkaana, koska hänen ei tarvinnut lähettää avoimia työhakemuksia vammautumisensa jälkeen 1980-luvun lopulla.

– Olin jo luonut uraa ja minut tunnettiin työpaikoilla. Jos olisin hakenut avoimia paikkoja ja kertonut vammaisuudestani, en todennäköisesti olisi saanut vastausta. Jos en olisi maininnut hakemuksessa vammaisuuttani, olisin joutunut kysymään, onko tila esteetön, kun menen työhaastatteluun ja asia olisi tullut ilmi.

Vammaiset törmäävät yhä ennakkoluuloihin

Pohjonen pitää hyvänä kehityksenä, että moni yritys on herännyt viime vuosina yhteiskuntavastuullisuuteen ja moninaisuuteen. Vammaiset törmäävät kuitenkin edelleen työnantajien asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Erityisesti syntymästä asti vammaisilla ihmisillä on usein haastavampaa kuin aikuisena vammautuneilla, koska he joutuvat taistelemaan olemassaolostaan.

Pohjonen painottaa, että vammaisen työnhakijan tulee luottaa osaamisensa, ja työnantajilla tulee olla ennakkoluulottomuutta palkata erilaisia ihmisiä. Työn teossa ratkaisee osaaminen, eivät yksilön ominaisuudet kuten vammaisuus.

Erilaisilla ihmisillä on monenlaisia rikastavia vaikutuksia työyhteisöön ja he tuovat uutta näkemystä tiimiin.

Pohjonen kertoo esimerkin Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -kampanjassa, jossa etsitään sopivaa työtä fyysisesti vammaisille ammattilaisille.

Kampanjaan kuului kuusi alueellista tilaisuutta, jotka olivat avoimia tilaisuuksia. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä toista tuhatta ihmistä, sekä vammaisia että työnantajia. Mukana oli satoja työnantajia ja rekrytointiyrityksiä, jotka auttoivat vammaisia työnhakijoita ja työpaikkoja löytämään toisensa.

– Erilaisilla ihmisillä on monenlaisia rikastavia vaikutuksia työyhteisöön ja he tuovat uutta näkemystä tiimiin. Esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa työntekijä voi huomata, ettei ole elämän suurin vaikeus, että hänen kahvinsa on kylmää, jos vertaa siihen, ettei pyörätuolissa oleva kollega pääse välttämättä ulos lumisateella.

Valtio tukee työpaikkaa esteettömyyden toteuttamisessa

Pohjonen muistuttaa, että vammaiset ovat esteettömyyden parhaita asiantuntijoita. Kun työpaikkaan rekrytoidaan vammainen työntekijä, häneltä voi kysyä suoraan, millaista apua hän tarvitsee esteettömyyden toteutumiseen. Esimerkiksi työvoimahallinnolta ja valtiolta saa tukea ja tietoa erilaisista työpaikkojen esteettömyysratkaisuista. Myös pienten yritysten on mahdollista saada rahallista tukea valtiolta esteettömyyden toteuttamiseen.

– Jotkut työnantajat ajattelevat, että on helpompaa, jos työntekijä on vammaton, koska työpaikalle ei tarvitse tehdä mukautuksia. Monesti vammaisen työntekijän tarvitsemat muutokset ovat kuitenkin hyvin pieniä. Lisäksi kaikki hyötyvät esteettömyydestä, myös vammattomat ihmiset.

Koronasta seurannut etätyöaika on myös opettanut työnantajia siihen, että työtä voi tehdä missä vaan. Esimerkiksi erilaiset teknologian alan työpaikat ovat tietokonevaltaisia ja paikasta riippumattomia.

Kaikki hyötyvät esteettömyydestä, myös vammattomat ihmiset.

Pohjonen toivookin työmarkkinoille enemmän joustavuutta.

– Esimerkiksi työkyvyttömyyseläke pitäisi olla mahdollista keskeyttää, jolloin voisi mennä työelämään, jos pääsee ja katsoa joustavammin pystyykö olemaan töissä. Kannustan vammaisia myös opiskelemaan. Yliopistojen esteettömyyttä on otettu viime vuosina paremmin huomioon kuin ennen.

Lopuksi Pohjonen muistuttaa, että Suomi on kansakunta, joka eläköityy ja vanhenee huippuvauhtia.

– Kaikki reservissä oleva työvoima pitäisi käyttää hyväksi ja hyödyntää paremmin. 

Lue lisää:

• Akava Works: Koulutus on jokaisen oikeus – selvitys vammaisten henkilöiden korkeakoulutuksen saavutettavuudesta
• Akava: Vammainen ei tarkoita osatyökykyistä
• Esteettä töihin -sivusto vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työelämään siirtymisen tueksi
• Invalidiliitto: Sopivaa työtä kaikille