Veroetu ei näy koulutuspäivissä

– TEKin työmarkkinatutkimuksen perusteella voi sanoa, että koulutuspäivien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten kolmen vuoden aikana. Vuonna 2014 koulutuspäiviä oli kokoaikaisilla työn-tekijöillä keskimäärin kolme,  palkkatutkija Tuunia Keränen TEKistä toteaa. 

TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki harmittelee, että jopa neljännes tutkimukseen vastanneista on jäänyt viime vuonna kokonaan vaille henkilöstökoulutusta. 

– Osa yt-neuvotteluita käyvistä yrityksistä on tilanteessa, jossa väkeä irtisanotaan samaan aikaan kun palkataan uusia. Voitaisiinko tältä välttyä, jos työsuhteen aikana pidettäisiin huolta henkilöstön osaamisen kehittämisestä vastaamaan yrityksen muuttuvia tarpeita? Asiaa varmasti edistäisi, jos yt-lain edellyttämät henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehtäisiin yrityksissä huolellisesti ja yhdessä luottamusmiesten kanssa.

Viime vuoden alussa voimaan astuneen lain mukaan työnantajaa tuetaan verovähennyksellä, jos tämä järjestää työntekijöille ammatillista osaamista edistävää koulutusta. Työnantajalla on oikeus taloudelliseen vero-kannusteeseen enintään kolmelta koulutuspäivältä vuodessa työntekijää kohti. 

Työntekijälle annetun koulutuksen on kehitettävä ammatillista osaamista, sen on tapahduttava työaikana ja työntekijän pitää saada siitä palkka. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen tahon järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ikääntyvien työntekijöiden ja työttömyysuhan alaisten työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden edistämiseen. Näin voidaan varautua työelämän muutostilanteisiin ja pidentää työuria.

Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutuskorvaus, jonka suuruus on kymmenen prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista. Laki koskee koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä. 

Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista. Sen sisältö määräytyy lähtökohtaisesti yhteistoimintalakien mukaan.

Koulutussuunnitelman laatiminen on pakollista, jos työpaikka kuuluu yhteistoimintalakien soveltamisalan piiriin. Pienille työantajille suunnitelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta se on taloudellisen kannusteen edellytys.

Määräaikaisissa työsuhteissa tai osa-aikatyössä olevia pitää kohdella tasapuolisesti koulutusta suunniteltaessa.