Kati, yleisimmät työkyvyttömyyden syyt ovat mielenterveyden sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Sinä olet ollut HR-töissä pitkään. Mistä uskot mielenterveysongelmien kasvun johtuvan?
Mielen hyvinvointia haastavat voimakas työntapojen muutos, työelämän jatkuva myllerrys ja työn vaatimusten nousu. Mielenterveyssyistä johtuvista työkyvyttömyyseläkkeissä on pitkään ollut kasvua. Niiden osuus on kolmannes kaikista työkyvyttämyyseläkkeistä. Tämä on inhimillisellä tasolla rankkaa ja meille kaikille iso haaste.
Osa tilastoidusta mielenterveysongelmien kasvusta voi selittyä sillä, että mielenterveyden haasteita osataan tunnistaa aikaisempaa enemmän ja apua haetaan helpommin kuin ennen. Se ei selitä kuitenkaan pysyvän työkyvyttömyyden kasvua.
Käyn aiheesta usein keskusteluja HR-kollegojen, työterveyden asiantuntijoiden sekä eläkevakuuttajien kanssa. Yleinen käsitys on, että ongelmat aiheutuvat osin elämänrytmin nopeutumisesta. Ylikäytössä olevat digitaaliset välineet ja some kuormittavat mieltä ja heikentävät keskittymiskykyä. Tästä aiheutuva ylivirittyneisyyden tila taas heikentää unen laatua, jolloin palautuminen ei toimi. Huonosti levännyt pää ei ole parhaimmillaan kohtaamaan uuden päivän tuomia haasteita.
Onko työelämässä jokin muuttunut siten, että se aiheuttaa mielenterveysongelmien kasvua?
Työnteon rytmi on kiivastunut. Työkaverit, tiimit ja tehtävät voivat vaihtua nopealla tahdilla. Pitää omaksua uutta koko ajan. Aikaisemmin elettiin huomattavasti ennustettavamassa maailmassa kuin nyt.
Työelämässä tarvitaan resilienssiä ja oppimiskykyä ihan eri lailla kuin ennen. Enää ei ole helppoja työtehtäviä ja rutiinit automatisoidaan. Tekoälyn käyttö kiihtyy. Omaa mieltä ja ajattelua pitää osata johtaa. Muuten huolet vaikkapa talouden kehityksestä, ympäristön tilasta ja maailman vakaudesta yhdistettynä oman työn haasteisiin voivat tukkia täysin ajattelukaistan.
Myös keskeytysten hallinta on monelle vaikeaa. Aika moni meistä saattaa huomaamattaan olla itse pahin keskeyttäjänsä. Monikanavaisessa ympäristössä saatamme vilkuilla sivuille ja hyppiä alustojen ja kanavien välillä. Totumme vaivihkaa myös hyvin nopeatempoiseen vuorovaikutukseen, jossa oma reaktio pitää antaa heti.
Koronan vaikutus on ollut suuri ja esimerkiksi työuupumusoireilu on suurempaa kuin ennen pandemian alkua. On myös todettava, että koronasta monille jäänyt pääsääntöinen etätyö ei olekaan välttämättä hyväksi. Nähtävästi tarvitsemme kuitenkin toistemme seuraa välillä ihan livenäkin. Yksin kotona työskentely voi kadottaa yhteisöön kuulumisen tunnetta ja pakottaa ihmistä enemmän suoritusmoodiin. Balanssia tarvitaan.
Sanotaan, että miesvaltaisella tekniikan alalla mielenterveysongelmiin ei haeta ajoissa apua. Purraan vain hammasta. Mitä sanoisit tähän?
Näin taisi olla aikaisemmin. Olen ymmärtänyt, että tänä päivänä miehet hakevat yhtä paljon apua kuin naiset. Tosin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden saajissa on naisia jonkin verran enemmän kuin miehiä.
Erityisesti nuoret ovat hyvin tietoisia mielenterveyden ongelmista, eivätkä tunne avun hakemisen suhteen samanlaista kynnystä kuin aikaisemmat sukupolvet. Se on hyvä asia, koska on yleensä aina helpompi hoitaa tilannetta aikaisessa vaiheessa.
On hyvä muistaa, että jos ihmiselle tulee työperäinen tai muun elämän tilanteesta johtuva mielenterveyden ongelma, niin jotain perustilanteessa pitää saada muutettua. Pelkkä lepo tai tauko tilanteesta ei auta. Muuten ongelma uusiutuu helposti. Siksi hyvä ja avoin keskusteluyhteys esihenkilön ja tiimiläisen kanssa on tärkeää. Jousto tai työn muokkaus voi vaikuttaa suuresti työkyvyn palautumiseen.
Monet mielenterveysongelmat johtuvat esimerkiksi huonosta johtamisesta tai työpaikan ristiriitatilanteista. Miten näitä ongelmia voitaisiin ratkoa?
Arjen hyvä johtaminen on kaiken lähtökohta. Se on lopulta aika yksinkertaista. Pidetään työssä onnistumisen mahdollisuudet kunnossa sekä tavoitteet kirkkaina ja keinot niiden saavuttamiseen tolkullisena. Luodaan psykologista turvallisuutta ja puututaan tarvittaessa epäasialliseen käytökseen tai ristiriitatilanteeseen.
Työpaikan ihmissuhteista johtuvalla tunnekuormalla on iso vaikutus mielen hyvinvointiin. Ristiriidat ovat aina kuormittavia, siksi niitä on hyvä ratkoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarjolla on ulkopuolisia sovittelijoita ja omaa henkilöstöäkin voi kouluttaa käsittelemään ristiriitoja. Pahinta on se, jos annetaan tilanteen olla.
Myös työkyvyn johtamista tulee opetella, tämän soisi olevan osa jokaisen esihenkilön työkalupakkia. Itse uskon, että osaajapula ja työpaikkojen välinen kilpailu työntekijöistä edistävät työelämän kehittymistä oikeaan suuntaan.
Monia nuoria pelottaa ajatus työelämästä. Se ei ole ihme, sillä julkinen puhe työelämästä on usein negatiivista ja ongelmakeskeistä. Miten voisimme tuoda armeliaisuutta työelämään?
On totta, että työstä puhutaan paljon negatiivisessa sävyssä. Se on harmi, koska työ on monen hienon asian mahdollistaja ja parhaimmillaan jopa oman terveyden edistämisen areena.
Armeliaisuutta voi kehittyä terveessä ja ihmisten suhteen kestävässä organisaatiokulttuurissa. Olisi hienoa, jos töissä käytäisiin keskustelua ja pohdittaisiin juuri omalle työpaikalle sopivia ratkaisuja.
Osa armeliaisuudesta on jokaisen kuitenkin löydettävä itse itselleen. Kaikessa ei voi olla huipputekijä, välillä riittävän hyvä on tarpeeksi. Turhaan koetaan kovia suorituspaineita jo uran alkuvaiheessa. Mentori, coach tai valmentavalla otteella toimiva esihenkilö voi auttaa löytämään armeliaisuutta. Työura kun ei ole mikään pikajuoksu vaan pitkä matka, jossa pitää osata välillä säännöstellä omaa energiaa.
Mitä sanoisit nuorelle, jota työelämä pelottaa?
Työelämässä on valtavan paljon hyvää. Työ voi olla yksi elämän hienoista ja kannattelevista asioista. Nuoren kohdalla perspektiivi on pitkä, ja on mahdotonta ennustaa, mitä kaikkia mahdollisuuksia eteen tulee. Ei kannata huolestua liikaa ennakkoon. Ei haittaa, jos kerralla ei mene oikein. On mahdollista kokeilla useita erilaisia työrooleja ja tehtäviä, ja rakentaa sitä kautta omanäköistä työuraa ja elämää. Monesti on myös mahdollista yhdistellä erilaisia työnteon tapoja ja olla jossain vaiheessa vaikkapa yrittäjänä osan viikosta.
On kuitenkin hyvä muistaa, että somen menestystarinat antavat helposti väärää vertailupohjaa. Niistä voi syntyä epärealistinen käsitys ja itselle tulee asetettua liiankin kovia tavoitteita. Elämän eri asioiden tasapaino on hyvä pitää mielessä.
Mitä TEK voi ja mitä sen pitäisi seuraavaksi tehdä mielenterveyshaasteen ratkaisemiseksi?
Haaste on iso - jos ei olisi, niin se olisi jo ratkaistu. Jo missiosta lähtien TEKin tulee edistää parempaa työelämää. Voimme pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnassa ja neuvottelemaan työmarkkinapöydissä terveellisen työn ja työolojen puolesta. Valistustyöllekin on tarvetta. TEKin jäseniä voimme auttaa tuottamalla palveluja ja tapahtumia, jotka tukevat mielen hyvinvointia ja työelämässä pärjäämistä. TEKin on syytä olla sekä itse sekä kumppanuuksien kautta mukana auttamassa ja antamassa eväitä erityisesti nuorille, jotka ovat oman työelämänsä alkuvaiheessa. Näitä kaikkia me itse asiassa jo teemme ja koko ajan kehitämme lisää.
