Professorit Sami Moisio ja Perttu Vartiainen kirjoittavat tänään 4. maaliskuuta Suomen Kuvalehdessä (9/2016) tieteen vaikuttavuuden arvioinnista. He esittävät, että Suomessa voisi esimerkiksi soveltaa harkiten Iso-Britanniassa käytössä olevaa REF-arviointia, joka arvioi tutkimuksen laadun lisäksi sen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Tällä hetkellä Suomessa yliopistojen vaikuttavuutta ei arvioida systemaattisesti eikä se juurikaan vaikuta yliopistojen rahoitukseen. Karkeasti ottaen yliopistojen rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin ja opintoihin sekä laadukkaisiin julkaisuihin.
Tällä hetkellä 10 prosenttia (noin 160 miljoonaa euroa vuodessa) yliopistorahoituksesta kohdistuu strategisin perustein, jotka eivät ole läpinäkyviä. Tässä erässä siis saattaa olla yliopistotoiminnan vaikuttavuuteen liittyviä elementtejä mukana.
Samaan aikaan myös innovaatiorahoituskeskus Tekesiin kohdistetut leikkaukset kurittavat erityisesti tekniikan alan yliopistojen vaikuttavuutta, kun yliopistojen ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöhön suunnatut resurssit pienenevät vähintäänkin satoja, ellei jopa tuhat, henkilötyövuosia.
KANSAINVÄLINEN PUOLUEETON ELIN ARVIOIMAAN VAIKUTTAVUUTTA
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten ainutlaatuinen tehtävä on tuottaa uutta tietoa. Tätä nimenomaista tehtävää ei ole muilla organisaatioilla.
Suomalaiset yritykset ja muu yhteiskunta menestyvät, kun tämä uusi tieto saadaan uudistamaan ja hyödyttämään toimintaa, tuotteita ja palveluita yliopiston ulkopuolella. Uutta tietoa kulkeutuu yliopistosta sen ulkopuolelle valmistuvien opiskelijoiden lisäksi myös aktiivisen yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön myötä.
Osa yliopistojen rahoituksesta tulisi jakaa yliopistoille niiden toiminnan vaikuttavuuden mukaan. Vaikuttavuus on eri aloilla erilaista, minkä vuoksi yksi tai kaksi indikaattoria ei riitä tämän ilmiön mittaamiseen.
Tarvitsemme kansainvälistä puolueetonta arviointia yliopistojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Arvioinnin voisi toteuttaa vaikkapa neljän vuoden välein. Yliopistojen vuosittaisesta rahoituksesta tulisi lohkaista merkittävä osuus, vaikkapa edellä mainittu 10 prosenttia, jaettavaksi arvioinnin tulosten perusteella.
