Yliopistolainen, hyödynnä oman liittosi palveluita

Hallituksen kovat rahoitusleikkaukset ovat syösseet yliopistot yt-kierteeseen.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Kojo kehottaa jukolaisten liittojen jäseniä hyödyntämään ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi liittojen muita palveluita.

– Luottamusmiehet ja paikallisyhdistykset auttavat ja tukevat jäseniään yliopistoissa muun muassa yt-neuvotteluihin liittyvissä kysymyksissä. Liiton lakipalveluista saa puolestaan neuvontaa yt-prosessin aikana ja oikeusapua, jos irtisanominen tai työsuhdeongelma riitautetaan.

– Lisäksi jäsenten kannattaa hyödyntää liittojen monipuolisia urapalveluita, joista saa työnhaku- ja uravalmennusta sekä muuta apua urasuunnitteluun ja työllistymisvaihtoehtoihin.

JUKO myös järjestää yhdessä jäsenliittojensa kanssa info- ja keskustelutilaisuuksia yt-neuvotteluista. Aalto-yliopistolla tilaisuus järjestetään 7. maaliskuuta kello 13.
 

Monet yt-neuvottelut vielä kesken

Kojon mielestä yliopistojen tulisi kantaa paremmin vastuunsa irtisanottavista ja tarjota heille esimerkiksi työllistymisvalmennusta, kuten Aalto-yliopisto on tehnyt.

– Myös valtiovallan pitäisi olla kiinnostuneempi irtisanottujen kohtalosta. Äkillisen rakennemuutoksen tuki tai parempi muutosturva irtisanotuille helpottaisi monen tilannetta.

Viimeisen vuoden aikana henkilöstöä on vähennetty tuntuvasti muun muassa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Tammikuussa massiivisista henkilöstövähennyksistä ilmoittivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Kojo uskoo, että huonot uutiset saavat vielä jatkoa tänä vuonna. Neuvottelut ovat nimittäin kesken Åbo Akademissa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Vaasan yliopistossa.

– Jokaisessa yliopistossa on neuvottelemassa jukolainen pääluottamusmies, joka tuo korkeakoulutettujen näkökulmaa neuvotteluihin. Neuvottelijoilla on aina tukenaan laaja taustaryhmä, joka on koostunut luottamusmiehistä ja liittojen edustajista.

Kojon mukaan JUKO on yrittänyt hakea henkilöstövähennyksille vaihtoehtoisia säästökohteita. Henkilöstövähennysten sijaan säästöjä pitäisi löytää esimerkiksi tilakäytön tehostamisesta ja hakea lisätuloja muun muassa kilpaillusta eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta.

– Henkilöstövähennysten laajuus ja ajankohta ovat herättäneet arvostelua. Osa valtioneuvoston suunnittelemista rahoitusleikkauksista kohdistuu vasta myöhempiin vuosiin, mutta silti kaikki vähennykset halutaan toteuttaa jo keväällä 2016.
 

Oikeusriidoilta tuskin vältytään

Kojo ei usko, että vähennysten toteuttaminen sujuu yliopistoissa ongelmitta. Oikeusriidoilta tuskin vältytään. 

– Oikeudellisesti keskeinen kysymys on, riittääkö lain mukaan taloudelliseksi ja tuotannolliseksi irtisanomisperusteeksi budjettirahoituksen väheneminen vai pitääkö myös työn vähentyä olennaisesti ja pysyvästi, kuten laissa sanotaan.

Yliopistoissa moni työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, ja usein määräaikaiset sopimukset ovat seuranneet toinen toistaan. Kojo uskoo, että työsuhteiden päättyessä halutaan arvioida, onko määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen ollut perusteltua.

– Tällöin katsotaan, olisiko alun perinkin pitänyt olla vakituinen työsuhde. Jos työsuhteita on ketjutettu laittomasti, työntekijä voi saada siitä itselleen korvauksen. Tällaiset tilanteet pitää riitauttaa erikseen tuomioistuimessa.

Epäselvissä tapauksissa Kojo kehottaa ottamaan yhteyttä oman liiton lakimiehiin.

– Liittojen lakimiehet osaavat arvioida, kannattaako prosessia viedä eteenpäin.