Yritykset haluavat yliopistojen kylkeen

Monien teknillisten yliopistojen yhteyteen tai läheisyyteen houkutellaan nyt yrityksiä. Aalto-yliopisto on remontoimassa Otaniemeen yrittäjyyskeskusta, Lappeenrannassa kiinteistösijoitusyhtiö Investor's House osti toukokuussa Technopolikselta teknillisen yliopiston vieressä sijaitsevan IVH Kampuksen ja Oulussa suunnitellaan useita uusia toimistorakennuksia yliopiston kampusalueen läheisyyteen.

Tampereen teknillisen yliopiston kampusalueen keskelle avattiin elokuussa 2015 Kampusareena, jossa toimii kymmeniä eri yrityksiä. Rakennuksen viidennessä kerroksessa toimii Kampusklubi, jonka toimintaan tutustuminen auttaa ymmärtämään myös ilmiötä.

Kampusklubin jäseninä on 34 yritystä, jotka saavat jäsenyyttä vastaan käyttää tiloja haluamallaan tavalla. Yksinkertaisuudessaan Kampusklubi toimii tukikohtana ja paikkana, jossa yritykset voivat hakea vaikutteita opiskelijoilta, tutkijoilta ja toisiltaan sekä tehdä yhdessä erilaisia kehitys- tai oppimisprojekteja.

Kampusklubin kerroksessa on kaksi avaraa tilaa pöytineen sekä 12 erikokoista neuvotteluhuonetta. Modernit tilat tuovat mieleen toimistohotellit, joissa pienet startupit suunnittelevat maailman valloitusta uusien sovellusten avulla.

Kampusklubin käytävillä on tullut vastaan nelikopteri ja kerran lattialle oli teipattu autorata.

Kun lukee Kampusklubin jäsenyritysten nimiä, tunnistaa kuitenkin monia keskisuuria ja suuriakin yrityksiä. Ict-yritysten lisäksi jäseninä on perinteisiä teollisuuden ja rakennusalan yrityksiä kuten NCC, Caverion, Cargotec ja Valmet.

Itse asiassa selluteollisuudelle ratkaisuja ja laitteita toimittava Valmet oli klubin ensimmäinen jäsen.

Uusia ideoita opiskelijatiimien kilpailuista

Valmetin tutkimusjohtaja Mika Karaila on innostunut. Hän selittää vauhdikkaasti monista eri projekteista ja alan kehittymisestä.

Karaila kertoo, että Kampusklubi on tavallaan jatkoa sille, että Valmet toteutti aiemmin erilaisia kehitysprojekteja Demolan avustuksella. Demola auttaa yrityksiä pienten projektien toteuttamisessa etsimällä halukkaita opiskelijoita niitä tekemään.

– Sieltä tuli monta hyvää innovaatiota, ja otin projektista opiskelijoita diplomityöntekijöiksi. Se alkoi kuitenkin syödä liikaa aikaani.

Nyt Valmet onkin ottanut hieman erilaisen lähestymistavan. Yhtiö on ollut mukana esimerkiksi virtuaalitodellisuutta esittelevissä aamutapahtumissa, jotka venyivät monituntisiksi suuren kiinnostuksen vuoksi.

Lisäksi Valmet järjesti syksyllä kaksi eri kilpailua opiskelijoille. Karaila kertoo, että tapahtumien ja lyhyiden kilpailujen kautta Valmet tuo itseään esiin sekä innostaa opiskelijoita.

– Saamme kerrottua opiskelijoille, mitä teollisuudessa tehdään ja mitä taitoja siellä tarvitaan.

Syksyllä järjestetyssä Valmet Dayssa opiskelijatiimeille annettiin dataa ja pyydettiin kehittämään mallia, jolla siitä voisi luoda liiketoimintaa. Parhaalle tiimille palkintona oli diplomityöpaikat.

Alun perin mukana oli 20 tiimiä, joista kolme parasta tiimiä valittiin tutustumaan Valmetin toimintaan ja esittämään lisäkysymyksiä. Lopulta parhaat tiimit saivat esittää jatkojalostetun idean Valmetin automaatioyksikön johtajille.

– Tuli sellainen fiilis tästä, että he ovat tosissaan, kun siellä oli arvovaltaista väkeä sparraamassa meitä, kertoo kolmen parhaan joukossa olleen tiimin jäsen Juho Poutamo.

Poutamo osallistui myös toiseen Valmetin järjestämään kilpailuun, jota hän kuvailee laajennetuksi hackathoniksi. Siinä ratkaistiin viiden viikon aikana selkeämmin rajattua ongelmaa yhdessä Valmetin alihankkijoiden kanssa.

Ongelma liittyi ohjelmistorajapintoihin, mutta enempää Poutamo ei voi kertoa, koska asiasta allekirjoitettiin vaitiolosopimukset.

Tuotehallinnan tavoitteena vau-efekti

Mitä Kampusklubin tiloissa sitten oikein tehdään? Suomen Yliopistokiinteistöjen asiakasvastaava Jaana Hanninen kertoo, että se vaihtelee. Kun tätä juttua tehtiin, vierailulla oli yliopistoväkeä Singaporesta.

Joinakin päivinä tiloissa on Hannisen mukaan hiljaista. Joskus käytävillä on tullut vastaan nelikopteri ja kerran lattialle oli teipattu autorata, jonka avulla testattiin eri tavalla ohjelmoitujen robottiautojen liikkumista.

Yksinkertaisin hyöty Kampusklubista on se, että kun jäsenyrityksen työntekijä tapaa klubin tiloissa vaikkapa jonkun tutkijan, hän voi sen jälkeen halutessaan jäädä loppupäiväksi työskentelemään klubille.

Hanninen toimii jäsenten apuna kaikessa mahdollisessa. Hän pyrkii esimerkiksi tuuppimaan yritysten ihmettelyn aiheita eteenpäin projekteiksi ja etsii muita asioista kiinnostuneita. Näin käynnistyi esimerkiksi tuotehallinnan osaamiskerho.

Lastinkäsittelykoneita valmistavassa Cargotecissa työskentelevä Jari Hämäläinen kertoo, että tuotehallinta on todella tärkeä asia, mutta sitä ei juurikaan kouluteta missään.

– Kokosimme muutaman henkilön ryhmän, joka pohtii, miten voimme kehittää osaamista, kertoo Hämäläinen, joka toimii satamiin automaatioratkaisuja kehittävän yksikön johtajana.

Tuotehallinnalla tarkoitetaan koko tuotteen elinkaaren aikana tapahtuvaa johtamista. Se alkaa ideointivaiheesta ja jatkuu tuotteen lopetuspäätökseen asti.

Opittavaa on varsinkin tuotteen elinkaaren alkupäässä.

– Tuotteita tehdään usein insinöörilähtöisesti. Niistä tulee silloin teknisesti täydellisiä, mutta ne eivät välttämättä sovi käyttäjille. Tästä tavasta halutaan päästä eroon.

Hämäläinen kertoo, että keskustelukerhossa yrityksen edustajat jakavat omia oppejaan toisille ja opettelevat asiaan liittyvää teoriaa.

Onnistuneen tuotehallinnan tuloksena syntyy Hämäläisen mukaan parhaimmillaan tuote, joka saa käyttäjässä aikaan vau-efektin. Tuotteen kehitystyö ja tekniset ratkaisut on siinä ohessa pitänyt tehdä niin, että tuotetta saadaan myös myytyä voitolla.

Tuotehallinnan osaamiskerhossa on yrityksiä ohjelmistoalalta konepajoihin.

– Loppujen lopuksi hyvin samanlaiset opit käyvät kaikille.

Ja koska yritykset eivät kilpaile keskenään, ilmapiiri on ollut Hämäläisen mukaan hyvin avoin.

Uudet teknologiat mullistavat perinteistä teollisuutta

Ei ole sattumaa, että Cargotecin edustaja puhuu vau-efektistä ja Valmet tuo itseään esille esimerkiksi virtuaalitodellisuuden ratkaisuilla. Perinteiset teollisuusyritykset ovat keskellä isoa muutosta, jota vauhdittavat esineiden internet, big data, sensoriteknologia, tekoäly ja miksei myös virtuaalitodellisuusratkaisut.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että yritykset tarvitsevat sellaista osaamista, joka ei ole perinteisesti ollut yhtiön kiinnostuksen kohteena.

– Meillä on pulaa tekijöistä ja alihankkijoista, Valmetin Karaila sanoo.

Esineiden internet, sensoriteknologia, big data ja tekoäly vauhdittavat muutosta, joka edellyttää yrityksiltä monialaista osaamista.

Viimeisiä tietojohtamisen diplomi-insinöörikursseja suorittava Poutamo kertoo huomanneensa, että yritykset repivät opiskelijoita koulun penkiltä töihin. Yhä useammin nämä työnantajat ovat olleet ict- ja konsulttiyhtiöiden sijaan teollisuusyrityksiä.

– En enää lähtisi alakohtaiseen ajatteluun. Kaiken bisneksen pitää muuttua ja mennä 
monialaisemmaksi. Kun ei enää tuoteta pelkästään tuotteita vaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, tarvitaan kaikkien alojen osaajia, Poutamo sanoo.

Poutamo kertoo oppineensa uusia taitoja esimerkiksi Valmetin kilpailuprojekteissa.