YTN: Seuraavan hallituksen uudistettava yt-laki

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä uuden hallituksen tulee uudistaa yhteistoimintalaki.

– Nykyisellään laki on lähinnä irtisanomismenettelylaki eikä yhteistoiminta yrityksissä toteudu alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Useissa tapauksissa työnantajan päätökset on tehty jo ennen neuvotteluja eikä todellisia keskusteluja asioista käydä, Porokari korostaa.

Tämä käy ilmi tänään 20. maaliskuuta julkaistusta YTN:n tutkimuksesta, jossa tutkittiin ylempien toimihenkilöiden yhteistoiminnan tilaa viime syksynä.

Vaikutusmahdollisuudet puuttuvat

Tutkimus osoittaa, että henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut ovat arkipäivää ylempien toimihenkilöiden työpaikoilla.

Työpaikoista kolmessa neljästä on käsitelty viimeisen kolmen vuoden aikana henkilöstön irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia taloudellisten tai tuotannollisten syiden vuoksi. Lähes puolessa toimipaikoista henkilöstövähennykset ovat olleet esillä useita kertoja.

Noin 80 prosenttia henkilöstön edustajista arvioi, että vaikuttamismahdollisuudet neuvotteluissa ovat huonot ja ylin johto on tehnyt päätökset jo ennen neuvotteluja. Monesti henkilöstön vähentämisen todelliset syyt ovat jääneet epäselviksi.

– Arviolta noin neljäsosassa työpaikoissa on haettu aidosti vaihtoehtoja irtisanomisille, ja henkilöstö on päässyt vaikuttamaan lopputulokseen, vertaa tutkimuksen toteuttanut VTM Heikki Uhmavaara.

– Niissä yrityksissä, joissa yhteistoimintaneuvotteluja on totuttu käymään kehittämisasioissa, kuten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien yhteydessä, on paremmat valmiudet kohdata muutostilanteita, hän jatkaa.

Luottamus rapautuu, tehokkuus kärsii

Jatkuva yt-kierre näkyy ja tuntuu työpaikoilla. Luottamusmiesten mukaan yt-neuvottelut ovat heikentäneet työilmapiiriä, henkilöstön motivaatiota, luottamusta henkilöstön ja työnantajan välillä sekä työn tehokkuutta ja sujuvuutta.

Porokari painottaa, että yt-laki tarvitsee nyt kunnollisen remontin. Keskeistä on, että jatkossa osapuolten neuvotteluasema on tasa-arvoinen, ja neuvotteluprosessissa toteutuu aito vuorovaikutus.

– Palkansaajien tiedonsaantia pitää parantaa, työntekijöiden pitää saada tietää yrityksen taloudelliset tunnusluvut, tasavertaisuuden pitää toteutua paremmin ja laissa pitää velvoittaa, että henkilöstövähennysten perusteet selvitetään selkeästi henkilöstölle.

TEKin neuvottelujohtaja ja YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki huomauttaa, että jos nykytilanteeseen ei saada muutosta, syö se pohjaa kaikelta muulta henkilöstön ja työnantajan väliseltä yhteistoiminnalta.

– Yhteiskunnassa peräänkuulutetaan lisää paikallista sopimista. Mitkä edellytykset sopimiselle on, jos yksi neuvottelupöytä on toimimaton ja luottamusta työpaikoilla ei ole.

Lue myös TEK-verkkolehdestä:

• Yt-neuvottelut yt-neuvottelujen perään – luovuutta ei voi paremmin tappaa!
• Yt-neuvottelut ravistelevat tekkiläisiä

Tutustu myös TEKin yt-tietopakettiin

• Löydät tietoa ja ohjeita, työntekijän kannattaa tehdä yt-neuvottelujen eri vaiheissa.