News and blogs

Kansasin yliopiston tutkijat ovat tehneet läpimurron orgaanisten aurinkokennojen hyötysuhteeseen liittyen. Tulevaisuudessa kennoista voidaan saada aikaisempaa huomattavasti tehokkaampia ja monipuolisempia, Interesting Engineering kertoo.

Pii on ollut jo vuosien ajan aurinkokennojen suosituin valmistusmateriaali. Piipohjaiset aurinkokennot ovat kuitenkin verrattain kalliita ja rakenteeltaan jäykkiä, mikä rajoittaa niiden käyttöä kaarevilla pinnoilla.

Kansasin yliopiston apulaisprofessori Wai-Lun Chan selittää, että orgaaniset kennot voidaan ottaa käyttöön päällystämismenetelmällä, joka muistuttaa seinän maalaamista. Kennot voidaan virittää niin, että ne absorboivat tiettyjä valon aallonpituuksia.

”Nämä ominaisuudet tekevät orgaanisista aurinkopaneeleista erityisen sopivia käytettäväksi seuraavan sukupolven vihreissä ja kestävissä rakennuksissa”, Chen sanoo.

Orgaanisten aurinkokennojen vaikeudet ovat liittyneet verrattain huonoon hyötysuhteeseen. Kaupallisten, piipohjaisten aurinkokennojen hyötysuhde on tyypillisesti 25 prosentin luokkaa. Orgaanisten aurinkokennojen tutkimuksissa hyötysuhde on ollut noin 12 prosenttia.

Uusi NAF-materiaaliryhmä (non-fullerene acceptors) on mahdollistanut hyötysuhteen nostamisen 20 prosenttiin.

Kansasin yliopiston tutkijat halusivat ymmärtää, miksi materiaaliryhmä suoriutuu muita orgaanisia puolijohteita paremmin. Tutkijat havaitsivat, että tietyissä olosuhteissa NAF-materiaalin elektronit saavat energiaa ympäristöstään viritystilassa ollessaan.

”Tämä havainto on intuition vastainen, koska virittyneet elektronit tyypillisesti menettävät energiaansa ympäristölleen samalla tavalla kuin kuppi kuumaa kahvia menettää lämpöään”, Chen sanoo.

Tutkijat uskovat, että selitys ilmiölle löytyy kvanttimekaniikasta ja termodynamiikasta.

”Tiettyyn nanomittakaavan rakenteeseen järjestäytyneille orgaanisille molekyyleille lämpövirran suunta on käänteinen, jotta kokonaisentropia kasvaa”, tohtoriopiskelija Kushal Rijal kertoo.

Orgaaniset aurinkokennot tuskin korvaavat piikennoja, mutta ne tarjoavat täydennystä valikoimaan. Tutkijat uskovat, että havainto voi samalla johtaa tehokkaampien valokatalyyttien kehitykseen. Valokatalyysin avulla voidaan niin ikään tuottaa vetyä.

Tutkimus on julkaistu Advanced Materials -tiedelehdessä.

Ulsanin kaupungissa Etelä-Korean kaakkoisosassa valmistui hiljattain taloyhtiö, jossa tuotetaan kaikki asukkaiden käyttämä sähkö ja lämpö vedyllä, Interesting Engineering uutisoi.

Taloyhtiön kerrostaloissa on yhteensä 437 asuntoa. Kesäkuussa taloyhtiössä tuotettiin yhteensä 840 megawattituntia energiaa. Vastaava määrä olisi maksanut 150 miljoonaa Etelä-Korean wonia eli noin 99 400 euroa.

Tähän mennessä taloyhtiön asukkaat ovat saaneet käyttää sähköä ja lämmittää kotejaan ilmaiseksi. Yksikköhinta tullaan päättämään myöhemmin.

Yuldongin yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos sijaitsee vain 200 metrin päässä taloyhtiöstä. Tuotantolaitokselle siirretään vetyä 10 kilometrin mittaisessa putkessa, joka on yhdistetty teollisiin laitoksiin. Vety syntyy teollisten prosessien sivutuotteena.

Taloyhtiössä polttokennot on sijoitettu asuinrakennusten katoille. Polttokennoja on yhteensä kolme, joista jokainen tuottaa 1,32 megawattituntia sähköenergiaa 51 kilogrammasta vetyä. Prosessissa syntyy lämpöä, joka varastoidaan 40 tonnin lämpöakkuun.

Polttokenno (engl. fuel cell) tuottaa sähköä, kun reaktioaine, kuten vety, reagoi hapen kanssa. Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on lähes kolminkertainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna, mutta sen varastointi on haastavaa pienen tiheyden takia.

Taloyhtiössä käynnistyi kesäkuun toukokuussa testausvaihe, jonka jälkeen täysmittainen toiminta aloitettiin kesäkuun 1. päivänä.

BMW julkaisi kesäkuun 2024 alussa videon tulevasta M3-urheiluautostaan, tarkemmin ottaen sen kireästä Competition-erikoismallista.

Nyt on saatu vahvistusta myös tiedolle, jonka mukaan urheiluautojen mittatikkuna pidetystä baijerilaisikonista tulee myös täyssähköinen malli. Siis myös, koska polttisversiotkin julkaistaan.

Bayerische Motoren Werke AG perusti BMW Motorsport GmbH:n Münchenissä vuonna 1972 vastaamaan merkin moottoriurheilusta. Nykyinen M-osaston johtaja Frank van Meel kertoi sähköautohirmun pohjaavan yrityksen uuteen Neue Klassena toistaiseksi tunnettuun sähköautoalustaan. Hän kuvaili auton vaatimattomasti ”lyövän laudalta kaiken, jota olette aiemmin nähneet”.

Vanha kunnon Frank ei kuitenkaan spesifioinut tarkasti, tarkoittiko hän M3- vai suurempaa M5-mallia. Joka tapauksessa näemme varmasti molemmat, ja mitä ilmeisimmin muotoon i3M- ja i5M-leimattuina.

Supersuorituskykyä

Sähköautoalustan neljä moottoria tarjoavat melkoisen pohjan urheiluautorakentamisen perustaksi. Puhutaan superautoluokasta.

Toinen M-osaston Frank, tuotekehityksen johtaja Frank Weber, on vinkannut paketin yltävän megawatin suorituskykyyn. Siis 1 341 hevosvoimaan. Ehkäpä lyödäkseen nippa nappa 1 000 hevosvoimaan yltävät Lucid Airin ja Tesla Model S Plaidin.

Autouutuudesta tulee nopeimmin nollasta sataan kiihtyvä M-malli. Uuden sähköautoalustan 800 voltin arkkitehtuuri mahdollistaa erittäin nopean latautumisen.

Van Meel vertasi M-osaston poikien touhuamista sähköautomaailmassa Liisan seikkailuihin Ihmemaassa. Ohjaten kuitenkin välittömästi asiallisen määrän jäitä baijerilaiseen hattuun, ja napakan avokämmenen arkkivihollisen Mercedeksen suuntaan.

Frank Ykkösen mukaan BMW ei nimittäin opeta urheiluautoilleen temppuja, kuten tankkikäännös paikallaan, vaan valmistaa sähköautoaikakautena hypernopeita, ajokäytökseltään neutraaleja, lineaarisia ja ennustettavia ajonautiskelijan autoja.

Kauppalehti haastatteli BMW:n M-osaston tuotejohtajaa Daniel Schmidtiä syyskuussa 2023. Schmidt sanoi tuolloin vuoden 2023 olleen M-osaston kaikkien aikojen menestyksekkäin ja vuonna 2024 ilmestyvän läjäpäin uusia M-malleja, kuten uudenlaiset hybridivoimalähteiset M5-mallit.

Uusia BMW:n sähkösuperautoja odotetaan markkinoille vuonna 2026 tai 2027.

Aisti Corporation syntyi asiakaspalautteen pohjalta, kun ihmiset toivoivat vaihtoehtoa lasi- ja kivivillapohjaisille akustiikkalevyille.

Nyt yrityksessä on jo yhdeksän työntekijää ja esisopimuksia on tehty 6,7 miljoonan euron vuotuisesta arvosta.

Materiaalina akustiikkalevyissä on kuumahierretty puukuitu, jota vaahdotetaan shampoissakin käytetyllä vaahdotusaineella.

Levy ei sisällä muovia, ja se on kierrätettävä ja palamaton. Myös hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin perinteisillä levyillä.

Palamattomaksi levy saadaan lisäämällä levyn pintaan epäorgaanista suolaa.

Yrityksen seuraava tavoite on rakentaa tehdas, jossa tuotetta voi valmistaa teollisessa mittakaavassa.

Tämä juttu on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu pidempi juttu tästä. Jutussa kerrotaan lisää tuotteen valmistuksesta sekä yrityksen kasvusuunnitelmista.

Lue lisää:

Pitkä odotus päättyi heinäkuun alussa, kun kuoriyhtiö Lifeline Spac I kertoi löytäneensä yhtiön jonka kanssa sulautua.

Lifeline Spacin uusi kumppani on hiilinanoputkien parissa toimiva Canatu, joka tulee nyt Lifeline Spacin kautta pörssinoteeratuksi yhtiöksi. Canatu tuottaa hiilinanoputkiin liittyviä tuotteita ja tuotantolaitteita puolijohde- ja autoteollisuudelle sekä lääketieteellisen diagnostiikan tarpeisiin.

Canatun juuret ovat yliopistomaailmassa. Yhtiön perustivat vuonna 2004 neljä Aalto-yliopiston tutkijaa. Nykyään yhtiöllä on Lifeline Spacin mukaan 127 työntekijää.

Nopeaa kasvua

Lukujen valossa Canatulla on vahva kasvuhistoria. Yhtiön liikevaihto on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti.

Canatun liikevaihto oli vielä vuonna 2020 vain 1,5 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna liikevaihto oli noussut jo 13,6 miljoonaan euroon. Tänä vuonna yhtiö odottaa liikevaihdon kipuavan 20–25 miljoonaan euroon.

Kasvutavoitteet ovat kovia myös tuleville vuosille. Vuonna 2027 yhtiö kertoo tavoittelevansa yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa.

"Vuoden 2027 liikevaihtotavoitteeseen päästäkseen yhtiön liikevaihdon pitäisi kasvaa karkeasti 65 prosenttia vuodessa", yritysanalyytikko Viljo Hautala laskee.

Kannattavaa yhtiön kasvu ei kuitenkaan ole ollut, sillä yhtiön tulosrivi on pysytellyt tukevasti pakkasella. Tappiot tosin ovat pienentyneet ajan kuluessa.

Viime vuonna Canatun liiketulos oli –0,6 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2020 yhtiö teki tappiota 6,5 miljoonaa euroa.

Vuonna 2027 yhtiö pyrkii siihen, että sen liikearvon poistoista oikaistu liikevoittomarginaali olisi yli 30 prosenttia.

Lisää hartioita

Lifeline Spacin kanssa yhdistymisen myötä Canatun tase tulee vahvistumaan huomattavasti. Jos Lifeline Spacin yhtiökokous hyväksyy yhdistymisen, saa Canatu noin 60–100 miljoonan euroa bruttovaroja Lifeline Spacin kautta.

”Canatun varallisuus tulee moninkertaistumaan, jos yhtiö saa käyttöönsä Spacin sulkutilillä odottamassa olevat varat. Vuoden 2023 lopussa Canatun taseen loppusumma oli hieman reilut 21 miljoonaa ja oma pääoma vain 5,9 miljoonaa euroa”, Hautala sanoo.

Rahat tulevat tarpeeseen, sillä yhtiöllä on toivelistalla paljon suuria investointeja. Lifeline Spacin julkaiseman tiedotteen mukaan yhtiö on alustavasti suunnitellut investoivansa uudesta pääomasta puolijohdeteollisuuteen 20–25 miljoonaa euroa vuosina 2025–2026, autoteollisuuteen 10–15 miljoonaa 2027–2027 ja diagnostiikkaan 5–10 miljoonaa euroa vuodesta 2025 eteenpäin.

Yhtiö on tehnyt jo aiemminkin suuria investointeja. Canatu ilmoitti viimeksi huhtikuussa investoinnista, jossa se investoi 10 miljoonalla eurolla tuotantolaitokseen Vantaalla.

Rivitalon asukas ei saa tehdä omalla pihallaan ihan mitä lystää, vaan siitä määrää taloyhtiön yhtiöjärjestys.

Lakimies ja varatuomari Niklas Lindbergin mukaan yhtiöjärjestyksestä on tärkeää selvittää, onko pihan hallintaoikeus osakkaalla vai taloyhtiöllä. Ennen asiaan perehtymistä pihalla ei kannata tehdä minkäänlaisia muutoksia.

Yleensä asukkaalla on rivitaloissa vain käyttöoikeus huoneistokohtaiselle piha-alueelle. Käyttöoikeus eroaa hallintaoikeudesta sillä, että asukkaan muokkausmahdollisuudet ovat hyvin rajoitetut.

Vaikka asukkaalla on vain käyttöoikeus, pihaa tulisi hoitaa ja käyttää kuin omaansa. Vuokralaisella on yleensä käyttöoikeus, ei hallintaoikeutta. Vuonna 2021 rivitalossa asui vuokralla 209 055 suomalaista.

Mitä sitten ei saa tehdä?

Pihalle ei saa esimerkiksi istuttaa pensaita, kukkia tai puita ilman yhtiön lupaa, eikä myöskään kaataa pihalla kasvavia puita. Käyttöoikeus supistaakin mahdollisuuksia istuttaa ja muokata maata. Lakineuvontaa Kiinteistöliitto Uusimaalla antavan Lindbergin mukaan esimerkiksi siirrettävään ruukkuun istutettavia kukkia pihalle saa panna.

Jos yhtiöjärjestyksessä nimenomaisesti mainitaan piha-alueen kuuluvan osakkaalle tai olevan osa asuntoa, on piha osakashallinnassa. Mikäli taas piha-alueesta ei ole mainintaa, on piha yhtiön hallinnassa.

Jos piha on osakkaan hallinnassa, mahdollisuudet puuhastella pihalla ja tehdä muutoksia laajenevat huomattavasti. Hallintaoikeuskaan ei takaa, että asukas saisi tehdä pihalla mitä haluaa, ainakaan ilman lupaa.

Lindbergin mukaan pihalla ei saa tehdä asioita, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa muille asukkaille tai julkisivuun. Varsinkin puut voivat aiheuttaa näkö- tai varjostushaittoja tai puiden juuret voivat rikkoa maan alla olevia hulevesiputkia.

Lupa pitää myös pyytää, jos muutoksilla on vaikutus siihen, miltä taloyhtiö näyttää ulospäin. Myös esimerkiksi katetun pation tai pihavajan rakentamiseen tarvitaan erikseen lupa. Yleensä istutuksia voi tehdä osakashallinnassa.

Lindbergin mukaan lupa annetaan puidenkin istuttamiseen, sillä taloyhtiön kieltoon pitäisi olla painavat syyt. Ehtoja taloyhtiö voi antaa.

Lindberg kertoo esimerkkitapauksen, jossa rivitalosta oli merinäköala. Osakkaan istuttamasta puusta oli naapurin mielestä muodostunut näköeste parin vuoden aikana. Tilanne ratkesi puun kohtuullisella harventamisella.

– Tilanteessa otettiin molempien oikeudet huomioon, Lindberg sanoo.

Tilanteet ratkeavat varatuomarin mukaan usein kivuttomasti.

Luvan pyytäminen

Osakkaan hallintaoikeus ei siis anna automaattisesti lupaa rakentaa mitä vain, vaan toimiin tarvitaan lupa yhtiöltä. Joskus myös rakennusvalvontaviranomaiselta.

Piha-alueita koskevia päätöksiä on erilaisia ja päätöksenteko vaihtelee. Yhtiön piha-aluetta koskevissa asioissa toimivalta on pääsääntöisesti hallituksella. Jos kyseessä on epätavallinen asia tai jos päätöksellä on olennaisia vaikutuksia asumiseen, on asiasta päätettävä yhtiökokouksessa.

Kiinteistöliitto muistuttaa, että hyvin hoidettu ja kaunis piha antaa hyvän kuvan taloyhtiöstä ja luo viihtyvyyttä asukkaille.

Juttu on julkaistu alun perin Iltalehdessä.

Kesän kunniaksi T&T julkaisee uudelleen kiinnostavimpia juttuja. Tämä artikkeli on julkaistu alun perin toukokuussa 2024.

Anonyymi Reddit-käyttäjä julkaisi hiljattain kirjoituksen, jossa hän kuvaa 80-prosenttista työviikkoa lottovoitoksi.

Suosiota keränneessä julkaisussa käyttäjä laskee, että työtuntien vähentyessä 20 prosenttia hänen nettopalkkansa tippui vain 15 prosenttia. Samaan aikaan vapaapäivien määrä kasvoi 50 prosentilla.

Teimme laskun diplomi-insinöörin kohdalla.

Tekniikan akateemiset Tekin mukaan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 5 597 euroa kuukaudessa ja keskiarvopalkka 6 051 euroa kuukaudessa lokakuussa 2023.

Keskimääräisen 6051 euron kuukausipalkan perusteella koko vuoden tulot olisivat 12,5×6051 eli 75 637,5 euroa. Kertoimessa on huomioitu lomarahat.

Verohallinnon ylläpitämän veroprosenttilaskurin perusteella keskiarvopalkkaa saavan DI:n veroprosentti olisi noin 27,7 eli vuoden palkasta maksettaisiin veroa yhteensä 20 983,54 euroa.

Keskiarvopalkka 80-prosenttista työviikkoa tekevälle olisi 0,8×6051 eli 4840,8, jolloin vuositulot olisivat arviolta 60 510 euroa. Laskurin mukaan veroprosentti olisi tässä tapauksessa noin 24,2 prosenttia ja veroa tulisi maksettavaksi 14 655,98 euroa.

Verolaskuriin syötetyissä tiedoissa ei ole huomioitu vähennyksiä tai etuuksia. Esimerkkitapauksissa on oletettu, että kotikunta on Helsinki ja henkilö on kirkollisverollinen. Palkasta peritään verojen lisäksi eläkevakuutusmaksua ja työttömyysvakuutusmaksua, joita ei otettu laskuissa huomioon.

Täyttä työviikkoa tekevän nettopalkka olisi laskujen perusteella 54 653,96 euroa vuodessa. 80-prosenttista työviikkoa tekevän nettopalkka olisi 45 854,02 euroa. Näiden kahden erotus on 8799,94 euroa.

Nettopalkkojen erotuksen perusteella saamme laskettua, että 80-prosenttista työviikkoa tekevän diplomi-insinöörin nettopalkka olisi noin 16 prosenttia pienempi kuin täysviikkoisesti työskentelevän.

Näin ollen työtuntien vähentyessä 20 prosenttia nettopalkka tippuisi vain 16 prosenttia.

Tekin uusimman työmarkkinatutkimuksen mukaan kolme prosenttia kyselyyn vastanneista diplomi-insinööreistä työskenteli osa-aikaisesti vuonna 2023. Vastaajia oli yhteensä 9 500.

Kyselyn mukaan kokopäiväisesti työskentelevien osuus oli noin 90 prosenttia, työttömien ja lomautettujen osuus oli kolme prosenttia, päätoimisia yrittäjiä oli 1,5 prosenttia ja perhevapailla oli 1,4 prosenttia.

Osa-aikaisesti työskentelevien määrä ei ole muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaan se on vaihdellut kahden ja kolmen prosentin välillä.

Insinööriliiton vastaavan työmarkkinatutkimuksen mukaan noin prosentti vastaajista työskenteli osa-aikaisesti. Tästä osuudesta kolmannes työskenteli 30 tuntia viikossa. Osuus on pysynyt samansuuruisena edellisten kuuden vuoden aikana.

Viimeisen viiden vuoden aikana Insinööriliiton kyselyyn on vastannut noin 9 000–11 000 insinööriä.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että sadat insinöörit Suomessa hyödyntävät lyhennettyä työaikaa.

Juttua muokattu 20.5. kello 10.05: Lisätty täsmennys, ettei laskuissa otettu huomioon eläkevakuutusmaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua.

Suomi, Yhdysvallat ja Kanada tiivistävät yhteistyötä jäänmurtajien rakentamisessa. Asiasta sopivat Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden, Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Suomen presidentti Alexander Stubb Naton huippukokouksessa Washington D.C:ssä.

Julkilausuman mukaan maat perustavat ryhmän, jonka avulla jäänmurtajien kysyntä ohjautuu osallistuvien maiden telakoille kaikkia osapuolia hyödyttäen.

ICE Pact -nimellä kulkeva yhteistyö ei yllättänyt Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) hallituksen puheenjohtajaa Stig Gustavsonia, mutta hän näkee sopimuksessa vakavia huolia.

”Minua huolettaa se, että heillä on ambitiona ostaa Suomesta yhtiöitä, kuten Helsingin-telakkakin on ostettu. Minä en tue sitä, että Suomesta tulisi tytäryhtiötalous ja pelkästään alihankkija sinne päin”, Gustavson lataa.

”Sinänsä yhteistyö on hyvä juttu, mutta sen pitäisi tapahtua meidän ehdoillamme. Muuten erikoisosaaminen, jota meillä nyt on, alkaa pikkuhiljaa karkaamaan. Se osaaminen on aika arvokasta”, hän sanoo.

Gustavsonin mielestä valtion pitää huolehtia siitä, että päätösvalta ja valmistamisen ydinosaaminen säilyy täällä.

”Ei voi ajatella, että täällä vaan suunnitellaan ja joku muu valmistaisi”, hän sanoo.

Tärkeä yhteistyö

Gustavson näkee Rauman-telakan roolin yhteistyössä strategisena ja tärkeänä Suomelle.

”Jotta nimenomaan vaativa rakentaminen pysyisi Suomessa. Voidaan sallia, että meillä on osakkaita muualta. Se, että omistus menisi muualle tarkoittaa kyllä, että meille jäisi vähän runkotöitä tai hitsaustöitä. Se ei ole minun mieleeni ainakaan. Ei meillä olisi Suomessa yhtiöitä, kuten Konecranes, Kone ja Wärtsilä, jos ei oltaisi suojeltu sitä, että pääkonttori ja osaaminen pysyvät Suomessa.”

Yhdysvaltojen ja Kanadan lainsäädäntö kieltää Yhdysvaltojen valtion alusten, kuten laivaston ja rannikkovartioston laivojen, rakentamisen muualla kuin Yhdysvalloissa. On vielä epäselvää, lasketaanko jäänmurtajat yksityisiksi aluksiksi vai valtion aluksiksi, jolloin niiden rakentaminen tapahtuisi pääosin Yhdysvalloissa. Tähän asti ne ovat olleet valtion aluksia, joita ei ole ulkomailta ostettu.

Gustavson näkee Rauman-telakan rooliin lohduttomana, jos aluksia ei voisi rakentaa Suomessa.

”Se on hitsaus alihankkijana. Siinä oltaisiin toisten varassa. Ylivoimaisesti yli puolet maailman jäänmurtajista rakennetaan Suomessa. Se on osaamistamme, jota tulisi varjella.”

Investointia Yhdysvaltoihin pyydetty

Olisiko RMC valmis investoimaan Yhdysvaltoihin, hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson?

”Sitähän on jopa pyydetty. Kuten muutkin telakat, olemme hieman hunningolla inflaation takia. Toki olemme menossa parempaan suuntaan koko ajan. Se olisi politiikka, mitä minä käyttäisin ja olenkin käyttänyt Konecranesissa. Eli me ollaan ostettu.”

”Tällä hetkellä ei ole kykyä, ehkä tulevaisuudessa sitäkin voisi ajatella”, Gustavson pohtii.

Helpottaa pääsyä markkinoille

Tieto yhteistyöstä otettiin ilolla vastaan Meriteollisuus ry:ssä.

”Tämä on toimialalle mahtava uutinen. Uskon, että Suomen meriteollisuudelle on tarvetta ja sillä on paljon annettavaa. Jäädään odottamaan, kuinka sopimus lähtee konkretisoitumaan. Toki olisi hienoa, että suomalaista osaamista pystyttäisiin hyödyntämään Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Mitä ne tavat ovat käytännössä, jää nähtäväksi”, kommentoi Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson.

”Varmasti tämä helpottaa Suomen pääsyä haluamilleen markkinoille, mutta jää nähtäväksi, millä tyylillä tätä toteutetaan.”

Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa ensirekisteröitiin yhteensä 1 872 vesikulkuneuvoa. Viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta lukema on laskenut 24 prosenttia, selviää liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tiedoista.

Turkulaisen Nautical Partners -veneliikkeen toimitusjohtaja Timo Yli-Heikkilä kertoo, että veneiden heikko menekki on jatkunut jo parin vuoden ajan.

Heikon kysynnän syyksi hän epäilee epävarmuutta koroista ja laajemmasta talouden kehityksestä.

Vaikka puolen vuoden ensirekisteröinneistä ei voi vielä johtaa vetää johtopäätöksiä koko vuoden lukemiin, jotain kertoo se, että vielä vuonna 2021 ensirekisteröitiin tammi–joulukuussa yli 5 100 vesikulkuneuvoa.

Yli-Heikkilän kokemus on, että yleensä noin 70 prosenttia veneistä myydään keväällä. Hän arvioi, että tänä vuonna moottoriveneiden ensirekisteröintilukema voisi jäädä kokonaisuudessaan alle 2 000 rajapyykin.

Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa on ensirekisteröity 1 326 moottorivenettä, mikä on 25 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Moottorivene näyttäisi silti olevan tänäkin vuonna ylivoimaisesti ensirekisteröidyin vesikulkuneuvo.

Moottoriveneiden jälkeen ensirekisteröidyimpien vesikulkuneuvojen listalla olivat vesiskootterit, joita ensirekisteröitiin 504 kappaletta. Niiden ensirekisteröintimäärät laskivat 19 prosenttia viime vuoden tammi–kesäkuun vertailukaudesta.

Purjeveneitä ensirekisteröitiin alkuvuodesta seitsemän kappaletta.

Käännettä odotetaan

Venekauppias ei kuitenkaan heitä kirvestä kaivoon, vaikka kysyntätilanne onkin tukala.

”Venekauppa on vähän sellaista, että kun yksi ostaa, kaikki innostuvat. Muutokset voivat olla tosi jyrkkiä”, Yli-Heikkilä kuvailee.

Toistaiseksi ostoinnostus antaa kuitenkin vielä odottaa itseään.

Venekauppias kertoo huomanneensa myös kollegoidensa kipuilevan heikon kysynnän kanssa. Kun uusia veneitä ei saada myytyä, hintoja on laskettu.

”Yleistä hintakuvaa on kuitenkin turha vääristää, jos ostajia ei ole”, Yli-Heikkilä sanoo.

Yritykset yhä pystyssä

Ensirekisteröinti koskee tyypillisemmin uutta venettä, mutta Yli-Heikkilän kokemuksen mukaan käytetytkään veneet eivät myy tällä hetkellä.

”Tuntuu, että tällä hetkellä mitään veneitä ei saa kaupaksi mihinkään hintaan, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta”, Yli-Heikkilä harmittelee.

Vaikeasta kysyntätilanteesta huolimatta Yli-Heikkilä haluaa korostaa optimistista suhtautumistaan venemarkkinaan. Tänä vuonna veneiden vähittäiskaupan toimialalla on nähty vain yksi konkurssi.

”Veneilyn suosio ei ole hävinnyt mihinkään. Sen näkee esimerkiksi venenäyttelyiden kävijämääristä”, Yli-Heikkilä päättää.

Jättimäiset sähkön tuotannosta ja siirrosta vastaavat yhdysvaltalaiset energiayhtiöt American Electric Power eli AEP ja Exelon yrittävät kampittaa AWS:n ja energiayhtiö Talenin datakeskuskauppaan liittyvän sopimuksen, kertoo ITPro.

Energiayhtiöt pelkäävät, että jos viranomaiset hyväksyvät sopimusmuutoksen, siitä voi muodostua ennakkotapaus, joka tulee sähkön siirtoverkon ylläpidosta vastaaville yhtiöille ja niiden asiakkaille vielä kalliiksi.

Käytännössä kyse on siitä, että AWS yrittää välttää hiljattain hankkimansa datakeskuskampuksen sähkönsiirtomaksuja.

AWS ilmoitti maaliskuussa 2024 ostavansa Yhdysvaltain Pennsylvaniassa sijaitsevan Cumulus-datakeskuskampuksen energiayhtiö Talenilta. Yhtiöt ovat sopineet, että Talen toimittaa hiilivapaata sähköä kampuksen datakeskuksiin ainakin seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Datakeskuskampus saa tarvitsemansa sähkön Talenin pyörittämästä Susquehannan 2,5 gigawatin ydinvoimalasta, joka toimii kampuksen kanssa samalla tontilla. Kyseessä on yksi Yhdysvaltain suurimmista ydinvoimaloista, ja se tuottaa sähköä jopa kahden miljoonan kotitalouden tarpeisiin, voimalan verkkosivuilla kerrotaan.

Kampuksella on ennen AWS:n tuloa toiminut jo kryptolouhintafarmi Nautilus, jolle datakeskuskapasiteettia on allokoitu 200 megawatin verran. AWS:n on tarkoitus rakentaa kampukselle lisää palvelinhalleja, jolloin sen energiantarve voisi nousta kymmenen vuoden sisällä jopa 960 megawattiin asti. Täydellä teholla se haukkaisi siis melkein puolet ydinvoimalan tuottamasta sähköstä.

”Voi luoda kalliin ennakkotapauksen”

Välikäteen väännössä on joutunut sähköntuottajien verkkoon liittymistä ja sähkön tukkukauppaa koordinoiva järjestö PJM, joka on hakenut FERC-energiaviranomaiselta lupaa kasvattaa Susquehannan voimalan behind the meter -tyyppisen sähkön siirtoa 300 megawatista 480 megawattiin.

”Behind the meter” viittaa yleensä loppukäyttäjän itse tuottamaan lisäenergiaan, joka ei kierrä yleisen sähköverkon kautta, eikä siitä siten tarvitse maksaa sähköverkon siirtomaksua. Yleensä ilmauksella tarkoitetaan loppukäyttäjän esimerkiksi omilla aurinkopaneeleillaan ”sähkönkulutusmittarin tällä puolella” tuottamaa sähköä.

Tästä pieneltä tuntuvasta muutoksesta voi AEP:n ja Exelonin mukaan muodostua merkittävä ennakkotapaus. Ne vaativat energiaviranomaista järjestämään lisäkuulemisen siitä, miten suora sähkönsiirto olisi todellisuudessa tarkoitus toteuttaa ydinvoimalan ja datakeskuskampuksen välillä.

“Tämä on ensimmäinen kerta, kun samalla tontilla hyödynnettävä kuorma (co-location load) julistetaan ei-verkkokuormaksi (not network load)”, yhtiöt huomauttavat valituksessaan.

Valituksen tehneet yhtiöt epäilevät, että siirto rasittaisi kuitenkin yleistä sähköverkkoa palvelevia verkon osia, ja tarvittavan lisäkapasiteetin rakentaminen veisi vuosia. Yhtiöt olettavat, että datakeskuskampus vaatisi sopimuksellisesti etuoikeutta Talenin tuottamaan sähköön datakeskuksen toimintavarmuuden varmistamiseksi, jolloin alueen asukkaat voisivat kärsiä pahimmillaan sähkökatkoksista. Katkosten lisäksi sähkön tarjonnan vähentyessä yksityisasiakkaiden sähkön hinta nousisi.

Valituksessa AEP ja Exelon viittaavat laskelmaan, jonka mukaan sopimusmuutoksella voisi olla jopa 140 miljoonan dollarin hintalappu BJM:n palveluiden ja Susquehannan voimalan nykyisille asiakkaille. Yhtiöt vaativat, etteivät datakeskukset voi toimia “vapaamatkustajina” ja hyödyntää muiden sähkönsiirron asiakkaiden maksamaa infraa.

Talen on puolestaan vastannut AEP:n ja Exelonin valitukseen julkisesti, ettei “asia koske niitä”. Sopimusoikeuden näkökulmasta näin voi ollakin, sillä valituksen kohteena oleva ISA-sopimus eli interconnectedness service agreement on PJM:n ja Susquehannan ydinvoimalan välinen. Teknisen toteutuksen puolesta asia ei välttämättä ole yhtä yksinkertainen, kuten AEP ja Exelon ovat todenneet.