Heikki Pöntynen siirtyi suomalaisen roottoripurjeita valmistavan Norsepowerin toimitusjohtajaksi toukokuussa 2024. Tässä haastattelussa hän kertoo yhtiön kovasta kasvusta ja vastahyökkäyksestä Kiinaan.
Artikkeli on julkaistu alun perin syyskuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudestaan.
Heikki Pöntynen, olet toiminut roottoripurjeita valmistavan Norsepowerin toimitusjohtajana reilun vuoden. Mitä yrityksessä on tänä aika tapahtunut?
Täällä on tapahtunut tuplaaminen. Me tuplaamme kaiken vuodesta vuoteen. Ihmiset, tilauskannan ja toimitukset. Olemme kehittyneet teolliseksi toimijaksi avaamalla oman tuotantolaitoksen Kiinaan. Olemme alan ensimmäinen yritys, jolla on omaa tuotantoa.
Oma tehdas on meille ihan elintärkeä. Näin saamme kaiken kontrollin toimitusketjuista laadunvalvontaan. Tavoitteena oli pysyä aikataulussa, budjetissa ja laadussa, ja tässä olemme pysyneet.
Miten päädyit Norsepowerin toimitusjohtajaksi?
Aloitin oikeastaan Norsepowerin hallituksessa, josta minut ”alennettiin” toimitusjohtajaksi.
Mikä oli tämän ”alennuksen” taustalla?
Tämä on ihan selvä evoluutio yritykselle. Yritys ei enää ole startup-vaiheessa, vaan olemme siirtyneet teolliseen toimintaan, joten firman johtoon haettiin erinäköistä profiilia. Yrityksen edellinen toimitusjohtaja ja perustaja Tuomas Riski omistaa vieläkin yrityksestä suuren osan ja on yhteydessä meihin.
Onko tuote valmis vai kehitättekö sitä vielä?
Vaikka tuote näyttää vain tornilta, se ei ole kovinkaan yksinkertainen. Vaikka kyseessä on valmis teollinen tuote, vaatii se vieläkin valtavasti kehitystä.
Tuotteessa on kaksi puolta, mekaaninen ja digitaalinen puoli. Mekaanisesti purje on saatava asennettua ja pyörimään. Komponentit tulevat noin 600:lta eri toimittajalta, joten ihan yksinkertainen laite se ei ole.
Kaiken mekaanisen taustalla on niin kutsuttu digitaalinen puoli eli datan keruu, purjeiden kontrolli, tekoälypohjainen ohjausjärjestelmä ja kaiken yhdistäminen laivan muihin järjestelmiin. Panostamme aivan valtavasti tähän digitaaliseen puoleen. Se on tällä hetkellä se keihään kärki.
Yhdestä laivasta lähtee noin tuhat datavirtaa. Data on suureksi osaksi reaaliaikaista, ja sitä on tähän mennessä kertynyt noin 500 000 tuntia. Tämän datan avulla tekoäly optimoi laivan polttoaineenkulutusta ja päästöjä. Eli kertoo, miten purjeita kannattaa ajaa. Jos lyömme tekoälyt päälle, se näkyy suoraan asiakkaan tilillä polttoainesäästöinä.
Luultavasti kilpailuetumme tulee loppupeleissä olemaan kaiken toimiala- ja tekoälyosaamisen yhdistäminen.
”Kiinassa joku takuulla kopioi jokaisen mekaanisen vekottimen ja varastaa loput.”
Miksi tehdas perustettiin juuri Kiinaan?
Kyllä me ymmärrämme geopoliittisen riskin, joka Kiinaan liittyy valtiona, mutta 70 prosenttia maailman laivanrakennuksesta on siellä, joten se on meille todella luonnollinen paikka aloittaa. Lisäksi erittäin suuri osa laivoista myös korjataan Kiinassa.
Marraskuussa 2024 avatun tehtaan koko kapasiteetti on jo täytetty. Alku oli fantastinen.
Ei tämä meidän ainoaksi tehtaaksi jää. Piirustuspöydällä on ajatuksia ja suunnitelmia siitä, mihin seuraava tehdas tulee. Ehkä jossain suurten laivareittien varrella, missä on olemassa olevaa jälkiasennusliiketoimintaa.
Minkälaista on toimia Kiinassa?
Kiinassa joku takuulla kopioi jokaisen mekaanisen vekottimen ja varastaa loput, joten se meidän varsinainen terämme jää sinne digitaaliseen dimensioon.
Meillä on noin satakunta patenttia, joita pyrimme tarkasti vahtimaan. Olemme onnistuneet suojelemaan niitä jopa Kiinassa, vaikka onhan se todella hostiili ympäristö.
Parhaillaan käynnissä on vastahyökkäys Kiinaan, jossa juristimme lähettää lakikirjeitä. Se on toiminut ihan hyvin.
Julkaisitte keväällä 2025 uuden järjestelmän nimeltään True Performance, kerro tästä lisää.
Järjestelmällä pystymme mittaamaan todellisen purjeista tulevan työntövoiman verrattuna pääpropulsioon. Aikaisemmin tämä on ollut hirveän vaikea yhtälö teollisuudelle. Mittausjärjestelmän avulla asiakkaamme voivat todistaa, kuinka paljon päästöjä todellisuudessa on vähennetty.
Maailmasta puuttuu standardi päästösäästöjen mittaamiselle. Me teemme parhaillaan yhteistyötä IMO:n (International Maritime Organisationin) kanssa, jotta mittausjärjestelmästämme saadaan alan standardi (industry standard). Tämä on aika käänteentekevä asia.
Kehittämäämme mittausteknologiaa pystyisi periaatteessa käyttämään myös vaikka hard sail - tai suction wing -tyyppisissä tuulipropulsioratkaisuissa.
Miten laivaliikenteeseen kohdistuvat päästötoimet vaikuttavat Norsepoweriin?
Euroopan unionin Fuel EU Maritime -regulaatio on käytännössä sekoitevelvoite, jonka mukaan polttoaineen päästöintensiteettiä pitää vähentää. Mekaaniset purjeet kelpaavat myös, mutta regulaatio ei vaadi tarkkaa selvitystä toteutuneesta suorituskyvystä. Joten laittamalla minkä tahansa tuulipropulsiolta näyttävän häkkyrän laivan kannelle saa samat edut kuin toimivalla laitteella. Paperilla laiva siis säästää, vaikka se olisi satamassa koko ajan.
Kansainvälisistä päästörajoituksista sovittiin huhtikuussa MPEC83-kokouksessa. Alustavasti hyväksytyt rajoitukset hyväksytään lopullisesti toisessa kokouksessa lokakuussa 2025.
Uusiin IMO:n rajoituksiin tulee velvoite, jonka mukaan toteutuneet päästövähennykset on selvitettävä tarkasti. Todellisen hyödyn mittaamisesta tulee oikeasti rahan arvoista.
Miten päästörajoitukset avittavat myyntiänne?
Rajoitusten myötä asiakkaan takaisinmaksuaika Norsepowerin roottoripurjeen asentamisesta tippuu puoleen tai jopa kolmasosaan nykyisestä. Optimitapauksessa takaisinmaksuaika voi olla yksi vuosi.
Suuri ero vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on, että ne ovat opexia [juoksevia kuluja], kun taas tuulipurjeilla on takaisinmaksuaika. Esimerkiksi laiva, joka on toiminnassa 30 vuotta voi tuottaa rahallista hyötyä 29 vuotta. Opex -ja capex-investoinneissa on merkittävä ero.
Miten Norsepower vaikuttaa sääntelyyn?
Teemme IMO:n kanssa yhteistyötä ja vaadimme reilua kilpailua. Haluamme, että laitteet oikeasti toimivat ja että toteutunutta suorituskykyä mitataan. Rakkaat kilpailijamme heittävät aika raflaavaa tekstiä omista säästöistään. Sitten kun kysytään, miten se on mitattu, he eivät osaa vastata.
Kun meiltä ostetaan roottoripurjeet laivaan, joudun allekirjoittamaan dokumentin, jossa taataan, että laiva tulee säästämään x-prosenttia polttoainetta.
Puhuitte tilausten kaksinkertaistamisesta joka vuosi. Jatkuuko tämä trendi vielä?
Trendi jatkuu, mutta pientä hidastumista on havaittavissa uusissa tilauksissa. Syynä on USA:n tariffit. Asiakkaamme miettivät nyt entistä tarkemmin investointejaan.
Puhuimme aikaisemmin regulaatiosta, niin ei tästä ole enää paluuta. Tällä tiellä ollaan ja tämä tulee kasvamaan. Tulevaisuudessa nähdään ihan varmasti aivan valtava kasvu.
IWSA (International Windship Association) arvioi että 10 000 purjetta on merillä vuoteen 2027 mennessä. Voi olla, että Trump aiheuttaa tähän hiukan viivettä.
Milloin Norsepowerin tulos jää plussalle?
Ensi vuonna.
Mitä oppeja tuot mukanasi aiemmista rooleistasi meriteollisuusalalta Norsepoweriin?
Ekosysteemiajattelu ja verkostossa toimiminen ovat ihan elintärkeitä tässä teollisuudessa. Toinen asia on, että pitää pystyä saamaan parhaat ihmiset meille. Oma sisäinen porukka on myös todella tärkeässä roolissa.
Meillä on täällä Ruoholahden toimistolla 21 eri kansalaisuutta, nuoria lahjakkuuksia mutta myös paljon kokemusta.
Kerro toimialaltasi jotain, mitä harva tietää?
En haluaisi vastata, että ala on perinteinen, vanhakantainen ja hitaasti kehittyvä. Monet ajattelevat, että meriliikenne on haisevia laivoja satamassa. Nyt kun olen istunut konferensseissa varustamojen väen kanssa, olen huomannut, että siellä on täysin uudella tavalla ajattelevia ihmisiä. Teknisellä osastolla ei enää istu niin paljon vanhoja chiefejä. Siellä on myös ympäristö- ja talouspuolen ihmisiä.
Muutosnopeus on tällä hetkellä kiihtyvää. Uusien filosofioiden käyttöönottokyky muuttuu. Nyt puhutaan jo sähkölaivoista, ensimmäiset sähkölossit on otettu käyttöön ja Rauman telakka suunnittelee sähköisiä risteilijöitä Tallinnaan. Kyllähän tämä teollisuus on muuttumassa, eikä se ole mitään viherpesua. Kyllä tässä ihan oikeita tekoja tehdään.
Lopuksi, kuinka paljon saat palkkaa työssäsi?
Nythän minun kannattaisi vastata, että aivan liian vähän. Sitten voisin leikata tästä lehtileikkeen, viedä firman hallitukselle ja sanoa, että katsokaa nyt, se lukee lehdessäkin.
Saan riittävästi palkkaa ja olen siihen tyytyväinen, mutta tässä hommassa on niin paljon muutakin.
Kyllä tämä porukka on se palkka.
