F-35-hävittäjäkaluston voimanlähteen kokoonpano käynnistyi nyt hyvin salatuissa oloissa Nokian Linnavuoressa. Tekniikka&Talous pääsi vierailemaan paikalla. Tässä jutussa kerromme, millainen moottori on kyseessä ja miten F-35-hävittäjien käyttöönotto seuraavaksi etenee.
Suomen ilmavoimien operoiman Boeing F/A-18C Hornet -kaluston suurin lentopaino on noin 23,5 tonnia, ja konetta vauhdittamaan tarvitaan kaksi General Electric F404 -ohivirtausmoottoria.
Uusi Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjä taas painaa maksimissaan noin 31,8 tonnia, mutta moottoreita on vain yksi.
Pratt & Whitneyn valmistama F135 onkin maailman vahvin hävittäjämoottori. Siinä on työntövoimaa 43 000 paunan edestä, kun taas Hornetin moottoreista anteroa löytyy yhteensä 35 400 paunaa.
Uuden moottorin haasteet pitää siis ottaa huomioon myös Patrian tiloissa Nokian Linnavuoressa, jossa on juuri ryhdytty kasaamaan voimanlähteitä F-35-hävittäjiin.
”Se näkyy erityisesti myöhemmin tänä vuonna käyttöön otettavan koekäyttölaitoksen toiminnassa”, kertoo Patrian F-35-hankejohtaja Petri Hepola.
Nykyinen F-18-moottoritestaus tehdään Linnavuoren luolatiloissa, mutta yksin F135:n sisäänsä imemän ja ulos puhaltavan ilman läpivirtaus on niin suurta, että Patrian piti rakentaa uusi koekäyttölaitos maan päälle.
Patrian kokoamat moottorit tulevat niihin Suomen F-35A-koneyksilöihin, jotka eivät ole vielä valmistuneet tai lähellä valmistumista.
Kokoonpanon suunnitellaan jatkuvan vuoteen 2030 saakka.
”Kun kokoonpano on saatu valmiiksi, laitos muunnetaan huolto- ja ylläpitokäyttöön.”
Kokoonpanotyötä tehdään suuren salaisuuden vallitessa. Mediatilaisuuteen kutsutut toimittajat päästetään rakennuksen aulaan, mutta itse kokoonpanohalliin ei ole asiaa edes ilman tallentimia.
”Yhdysvaltain hallinnon vaatimuksista tuotantotiloihin ei ole pääsyä ilman turvallisuusselvitystä. Vierailujen aikana tuotanto ei ole käynnissä, vaan se pysähtyy.”
F135 on modulaarinen moottori. Sen vaatimat apulaitteet, kuten vaihdelaatikot ja pumput, tulevat Patrialle valmiiksi koottuina.
”Isossa skaalassa olemme lähellä moduulitason kokoonpanoa. Yhdistämme moduulit, liitämme apulaitteet ja teemme koekäytön”, Hepola kuvaa työprosessia.
Valmiit moottorit lähtevät sitten Lockheed Martinin loppukokoonpanolinjalle Fort Worthiin.
Pratt & Whitney on lähettänyt Suomeen oman tiiminsä, jonka tehtävänä on etenkin alkuvaiheessa tarkkailla jokaista työvaihetta ja varmistaa työn laatu.
”Ylätasolla meidän kokoonpanolaitoksemme on hyvin lähellä kopiota P&W:n omista tuotantolaitoksista.”
Moottorien kokoonpanotyöllä kasvatetaan F-35-kaluston operoinnissa tavoiteltavaa huoltovarmuutta, kertoo Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen.
”Meillä [Ilmavoimat] on omaa kykyä, ja sitten muodostuu teollisuuden kykyjä. Tämä kokoonpano sekä korjaus- ja huoltopaja tulevat olemaan merkittävä osa kotimaisen huoltovarmuuden kehittämistä.”
Herrasen mukaan moottori on teknisesti varsin erilainen kuin Hornet-kalustossa.
”Siitä voidaan irrottaa ja huoltaa yksittäisiä moduuleja. Moottoreita kokonaisuutena ei kovinkaan usein vaihdeta. Ja on se vaikuttavan tehokas ja kookas moottori.”
Herrasen mukaan F135:n tuleva moottoripäivitys tarkoittaa tiettyjen moduulien ja osien vaihtamista moottoreista. Tämä tehdään jälkiasennuksena Suomessa.
Lyhyellä tähtäimellä F-35:n saapuminen tarkoittaa, että Ilmavoimat tarvitsee lisää henkilökuntaa. Tämä johtuu siitä, että vanhempaa ja uutta hävittäjäkalustoa operoidaan loppuvuosikymmenen ajan rinnakkain. Muuten tarkat vaikutukset ovat vielä auki.
”Kenelläkään muulla liittolaisella ei ole aivan samanlaista hajautetun taistelutavan toimintatapaa kuin meillä. Se on vielä rakenteilla.”
F-35:n moottorista on käyttäjäyhteisöllä tähän mennessä hyviä kokemuksia, kertoo Ilmavoimien F-35-hankejohtaja, eversti evp. Henrik Elo.
”Meille on joka puolella todettu, että se on äärimmäisen toimintavarma.”
Lentäjän kannalta yksimoottoriseen hävittäjään siirtyminen aiheuttaa tiettyjä muutoksia.
”Esimerkiksi Hornetissa vasen moottori tukee eri järjestelmiä kuin oikea. Esimerkiksi hätätoimenpiteissä pitää siis ottaa huomioon, kumpi moottori on sammunut.”
Tässä suhteessa yksimoottorinen hävittäjä on Elon mukaan helpompi käyttää. Muutenkin kone on tehty erittäin ohjaajaystävälliseksi.
”Kun olimme komentajan kanssa Fort Worthissa, saimme noin 15 minuutin perehdytyksen siitä, miten kaasukahvan ja ohjaussauvan napit toimivat.”
Sitten kaksikko siirtyi simulaattoriin, jossa heille opastettiin ohjaamonäyttöjen toiminta.
”Meidät laitettiin osaksi operaatiota, jossa oli sekä ilmasta maahan - että ilmasta ilmaan -tehtävä. Kumpikaan meistä ei ollut mikään ässä, mutta pystyimme toimimaan saman tien sillä taustatiedolla, joka meillä oli aiemmasta lentämisestä.”
Elo korostaa koneen sensorifuusiota eli kykyä koota yhteen eri sensorien keräämä informaatio ja esittää se lentäjälle eheänä kokonaisuutena.
”Sensorit ovat hyvin monipuoliset ja niiden tuottama informaatio on paitsi ohjaajan myös samassa dataverkossa olevan neljän tai kahdeksan koneen parven käytössä. Yhdelle koneelle näkyvät asiat näkyvät siis jokaiselle koneelle.”
F-35-kaluston keskinäiseen viestintäänsä käyttämä tietovuo, MADL eli Multifunction advanced data link kykenee siirtämään enemmän dataa kuin Nato-kaluston yleinen Link 16.
”Tämän lisäksi se on tiedustelun kannalta hyvin haastava. Kyseessä on matalan herätteen järjestelmä, samalla tavalla kuin koneen pinnoite on.”
F-35-hanke etenee nyt monella rintamalla. Joulukuussa ilmoitettiin koneiden AIM-120D-3 Amraam -ilmataisteluohjushankinnasta. Elon mukaan kaikki asesopimukset on nyt tehty.
”Toimitukset tulevat pikkuhiljaa. Kun täysi suorituskyky saavutetaan, toivon mukaan mahdollisimman moni aseista on Suomessa. Osa tulee jo vähän aiemmin kuin on odotettu.”
Ensimmäinen Suomen koneyksilöistä saapui tammikuun 20. päivänä USAF:n Ebbingin koulutustukikohtaan Arkansasissa. Siirtolennon lensi majuri Cole ”Laser” Kingsbery.
Suomalaislentäjät ovat vielä Eglinin lentotukikohdassa teoria- ja simulaattorikoulutuksessa. Lennot aloitetaan keväällä.
Elon mukaan ei ole erityinen ongelma, että F-35-koneesta on vain yksipaikkaisia versioita, eli opettajan kanssa ei koululentoja voi tehdä.
”Hawk-koulutuksemme on tällä hetkellä äärimmäisen tehokas. Pystymme hyödyntämään LVC-järjestelmää (live, virtual, constructive), jossa oikeat koneet, simulaattorit ja algoritmiin perustuvat maalit ovat samassa järjestelmässä.”
Hawk-suihkuharjoituskoneiden datalinkin avulla pystytään siis mallintamaan tutkan toimintaa, joten ilmassa oleva Hawk-ohjaaja pystyy lentämään hyvin realistisissa taistelutilanteissa.
”Ohjaaja ei tiedä, onko hänen synteettisellä tutkallaan simulaattori- vai synteettinen maali ja oppimisen kulmakerroin on todella jyrkkä positiiviseen suuntaan. Saamme ohjaajat tosi hyvään vaiheeseen jo F-35:een tultaessa”, Elo sanoo.
Samoin osa Suomen käyttämästä F-35-simulaattorikalustosta on sellaista, että lento-oppilas kykenee lentämään samassa verkossa muiden Nato-maiden simulaattorien kanssa.
”F-35:n simulaattorit ovat vieläkin kehittyneempiä kuin Hornetin. Teemme siellä myös asioita, joita emme normaalioloissa tee ilmassa, koska emme halua paljastaa kaikkia taktiikoitamme.”
Koulutuksessa tärkeää on opettaa ohjaajia ottamaan koneesta kaikki mahdollinen irti.
”Kalustolla pystytään toimimaan erittäin haastetuissa olosuhteissa. Joudumme oikeasti hakemaan kärkiosaamista ohjaajille ja koko porukalle, jotka tätä systeemiä tekevät, taistelunjohtajista lähtien.”
Elo muistuttaa, että kun F-35:t otetaan käyttöön, se ei kasvata ainoastaan Ilmavoimien suorituskykyä.
”Maa- ja Merivoimille voidaan tuottaa sellaista dataa, jota niillä ei aiemmin ole ollut. Ne voivat myös vaikuttaa maaleihin, joihin ei aiemmin ole päässyt vaikuttamaan.”
Suorituskyvyn maksimoimiseksi eurooppalaiset F-35-käyttäjämaat ja Yhdysvallat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa vertailemaan kokemuksia. Samoin globaalilla F-35-yhteisöllä on vastaavia kokoontumisia.
”Käsitellään taktiikkaa, operaatiotaitoa ja hyvin yksityiskohtaisia asioita ja kokemuksia meneillään olevista asioista. Pystymme kehittämään omaa suorituskykyämme eri tavalla kuin F-18-aikoina.”
F-35-kalustoa on nyt valmistunut noin 1 300 koneyksilöä. Elon mukaan 2030-luvun puolivälissä koneita on yksin Euroopassa noin 700 kappaletta.
”Se tarkoittaa, että kun pystymme hyödyntämään muiden osaamista, meidän lähtötasomme on todella korkea, kun siihen liitetään paikalliset olosuhteet ja hajautettu taistelutapamme.”
Samoin kalusto pyritään lähtökohtaisesti pitämään kaikkialla samanlaisissa konfiguraatioissa ja varustettuna suorituskykyisimmillä ominaisuuksilla.
”Se on todella iso vahvuus.”
Eri puolustushaarojen lisäksi F-35:tä voidaan käyttää vanhemman hävittäjäkaluston suorituskyvyn nostamiseen.
”Ruotsalaisilla ja ranskalaisilla on 4. sukupolven kalustoa käytössä (Saab Gripen ja Dassault Rafale + Mirage 2000). Puolalaiset tulevat lentämään F-16:lla vielä 2060-luvulle asti, Eurofighterit tulevat olemaan käytössä monessa maassa”, Elo luettelee.
”F-35 pystyy verkottumaan myös 4. sukupolven kalustoon ja lisäämään selkeästi sen suorituskykyä.”
