Suurin energiamarkkinoiden šokki sitten 1970-luvun öljykriisin? Historian suurin häiriö öljymarkkinoissa? Tällaisia arvioita on kuultu Iranin sodan puhjettua. Nyt puhuu kaksi asiantuntijaa.
Iranin sodan johdosta käynnistynyt energiamarkkinoiden šokki ei ainakaan vielä ole vertaansa vailla, arvioivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) vanhempi tutkija Ville Kaitila ja OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen Iltalehdelle.
The Wall Street Journal arvioi alkuviikosta, että nyt on ehkä käynnistynyt suurin energiamarkkinoiden šokki sitten 1970-luvun öljykriisin ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA totesi torstaina raportissaan, että sota Lähi-idässä on aiheuttanut öljymarkkinoissa historian suurimman häiriön.
– Jollain mittarilla katsottuna näin voidaan sanoa, mutta yleisesti ottaen ei, Suominen sanoo ja selittää tarkemmin:
Öljyntuotanto on kasvanut koko ajan ja ilman nykyistä šokkia se olisi nyt ”suurempaa kuin koskaan historiassa”.
– Jopa suhteutettuna tuotantomääriin se leikkuri, miten paljon tuotantoa on poistunut, on aikalailla ennätystasolla. Maailman öljytuotannosta tai toimituksista 10–20 prosenttia on jumissa riippuen vähän mitä kautta mitataan, ja se on ennätystasolla. Niin isoa osuutta ei ole koskaan ennen ollut.
Iranin uhkaaman Hormuzinsalmen kautta kulkee noin viidennes maailman meritse kuljetettavasta öljystä ja liikenne sen kautta on IEA:n mukaan vähentynyt yli 90 prosenttia.
Nopeudeltaan öljymarkkinahäiriö on Suomisen mukaan historian suurin. Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskunsa Iraniin pian kaksi viikkoa sitten ja toistaiseksi šokki on ollut lyhyt.
– Ei tämä vielä tunnu sillä tavalla taloudessa, että voisi sanoa, että tämä olisi historiallisen iso isku talouteen toistaiseksi. Mutta muutos on tosiaan isoin, Suominen sanoo.
Pahempiakin hintapiikkejä
Öljyn hinta on ollut korkeampikin, huomauttavat sekä Kaitila että Suominen. Kun sen lisäksi otetaan huomioon inflaatio, vahvistuu tulkinta siitä, että kovin pahassa kriisissä ei toistaiseksi olla. Molemmat muistuttavat, että sata dollaria oli 10 vuotta sitten enemmän kuin sata dollaria tänään.
Kaitila viittaa hintapiikkeihin vuosina 2011–2014, 2008 ja 2022, jolloin hintahäiriöt olivat isompia. Kahdessa viimeksi mainitussa piikit olivat suhteellisen lyhyitä, Kaitila sanoo. Kolmas pitkäaikainen häiriö päättyi, kun öljyn tarjonta lisääntyi ja Yhdysvalloista tuli maailman suurin öljyntuottaja, hän kertoo.
– Nykyinen hintataso ei ole ihan niin korkea kuin kolmessa aikaisemmassa öljyn hintapiikissä. Reaalisesti se hinta on selkeästi alempi.
Suomisen mukaan öljyn nimellisen hinnan huippu koettiin vuonna 2008, jolloin hinta oli 150 dollarin paikkeilla. Tänä päivänä se tarkoittaisi ehkä 200:aa dollaria, kun nyt liikutaan satasen kieppeillä, Suominen vertaa.
Voiko pumppuhinta nousta 2,5 euroon?
– Sitten on jo aika iso kriisi, Suominen sanoo.
Ennätysmäärä varmuusvarastoista
Keskiviikkona IEA suositti jäsenilleen, että maiden pitäisi vapauttaa hätävarastoistaan ennätysmäärän eli yhteensä 400 miljoonaa barrelia öljyä. Suomi ei ole tehnyt asiasta vielä päätöstä.
Suomisen mukaan purku vaimentaa šokkia ja pitää öljyn hintaa kurissa. Tässä tilanteessa se on ”ihan fiksua”, hän sanoo.
– Tämä on nyt tarjontašokki eli öljystä on pulaa. Se, että tuodaan varastoista öljyä tarjolle, laskee hintaa. Miten paljon, sitä on hirvittävän vaikea arvioida.
Ratkaisu on väliaikainen ja voi pahimmillaan kääntyä itseään vastaan, jos öljypula jatkuu, eikä varastoja enää ole. Kriisin pitkittyessä voisi Suomisen mukaan tulla ”aitoa ongelmaa”.
Vaihtoehtoja varmasti mietitään. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto päätti helpottaa Venäjän öljysanktioita.
– Niin syvältä kuin se ajatuksellisesti onkin, niin onhan sekin tietysti öljymarkkinan kannalta pieni helpotus siihen, vaikkakaan ei moraalisesti oikein.
Kaitilan mielestä suositus on turhan hätiköity, sillä vielä ei tiedetä, kuinka pitkä energiamarkkinoiden šokista tulee. Valtiollisia reservejä ei ole kuin 1200 miljoonaa barrelia, eli nyt vapautettaisiin kolmasosa siitä, hän huomauttaa. Maasta riippuen vapauttaminen voi olla fiksuakin, mutta Suomi on pieni reunavaltio, hän pohtii.
– Eurooppa ja esimerkiksi Japani on jo ilmoittanut vapauttavansa aika paljon varastojaan. Nämä maat on ihan eri asemassa verrattuna Yhdysvaltoihin, joka pärjäisi omallakin tuotannolla, jos tulisi globaali kriisi. Varastojen vähentäminen voi olla riski tämmöisille maille, jotka ovat nettotuojia.
– Jos tästä tulee pitkäkestoinen šokki, niin tämmöisellä lyhytaikaisella varastojen purulla ei ole mitään varsinaista merkitystä. Eli senkin puolesta itse henkilökohtaisesti suhtaudun vähän kriittisesti tähän vetoon.
Kiina pelaa peliä
Kaitila on jo nähnyt tietoja, joiden mukaan Kiina pyrkisi rajoittamaan omaa öljytuotteiden vientiään. Kiina hamstrasi öljyä myös vuonna 2022, jolloin Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa, hän muistuttaa.
– Kiina pelaa päinvastaista peliä kuin nämä maat, jotka vapauttavat hätävarastojaan.
Sekä Kaitila että Suominen toteavat, että jos varmuusvarastot tyhjennetään, ne on myös täytettävä jollain aikavälillä. Molemmat uskovat, että varastoöljy pyritään ostamaan sitten, kun hinta on alempi.
Kun sota loppuu ja Hormuzinsalmi avautuu, riskipreemio jää, Suominen huomauttaa.
– Ainakin joksikin aikaa sellainen epävarmuus, joka tuntuu ja pitää öljyn hintaa korkeammalla. Ja jos niitä varastoja tyhjennetään, niin joskus niitä pitää täyttääkin ja silloin se lisää taas kysyntää, joka nostaa hintaa.
Jää talouden jarruksi
Maailmantalous hidastuisi, jos šokista tulisi pysyvä eli se jatkuisi useita kuukausia, kaksikko sanoo. Kun talouskasvu maailmalla on keskimäärin kolme prosenttia vuodessa, silloin siitä leikkautuisi Kaitilan mukaan joitakin kymmenyksiä pois.
– Se olisi olisi tekijä, jonka takia Suomen hidas talouskehitys jatkuisi. Mutta on ennenaikaista sanoa, että näin kävisi, koska tilanne on hyvin vaihteleva ja epävarma. Luulen, että Iran kyllä jatkaa, joten se on Yhdysvalloista kiinni, kuinka pitkään tämä jatkuu.
Jos sota jatkuu yli kuukauden, aletaan Suomisen mukaan mennä yli aikahorisontin, jota Trump alkujaan lupaili. Lyhytaikaisen hinnannousun kanssa keskuspankkikin pystyy elämään ja kuluttajat siitä selviävät, Suominen sanoo. Jos keskuspankki lähtee nostamaan korkoja, voi Suomisen mukaan hyvin olla, isompi vaikutus tuleekin talouskasvun hyytymisestä.
– Jos tämä rupeaisi kuukausiin pitkittymään, niin sitten rupeaa tuntumaan laajemmin, voimakkaammin taloudellisesti.
Markkina hinnoittelee Suomisen mukaan edelleen väliaikaista hintahyppyä ja luottaa ratkaisuun, joka tuo öljyn hintaa alemmas, joskaan ei ihan lähtötasolle.
– Kyllä tämä talouden jarruksi jää pidemmällä tähtäimelläkin, mutta ei niin isoksi jarruksi kuin tällä hetkellä pahimmillaan pelätään. Riskihän on tietenkin se, että kaikki ennustajat ovatkin väärässä ja Trump joutuukin jatkamaan pitkään tätä sotimista. Siihen ei ole varauduttu.
