Nykyisen hallituksen suunnittelemalla kännykkäkiellolla voisi olla positiivisia vaikutuksia myös Suomen kansantalouteen pitkällä aikavälillä.
Yle haastatteli aiemmin tällä viikolla Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin erikoistutkijaa Ramin Izadia, joka ehdottaa satunnaiskokeiluiden toteuttamista kännykkäkiellon vaikutusten kartoittamiseksi.
Izadin kertoo, että satunnaiskokeilu on paras tapa selvittää kännykkäkiellon vaikutuksia Suomessa ilman merkittävää taloudellista panostusta. Hänen mukaansa tällä hetkellä hallituksella ei ole riittävästi tietoa kännykkäkiellon vaikutuksista oppimiseen.
Joissakin kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu kännykkäkiellolla olevan positiivisia vaikutuksia oppimistuloksiin sekä nuorten mielenterveyteen. Sen sijaan osassa kielloilla ei ole havaittu olevan vaikutusta.
Izadin mukaan ongelmana on kuitenkin se, että monet tutkimukset eivät ole satunnaiskokeiluja. Tuloksia hämärtää myös se, että kouluissa on saatettu toteuttaa kännykkäkiellon yhteydessä myös muita muutoksia samanaikaisesti.
Kännykkäkiellon positiiviset vaikutukset kansantalouteen
Satunnaiskokeilu ja siihen pohjautuva päätöksenteko saa kannatusta myös ekonomisteilta, jotka uskovat kännykkäkiellolla olevan positiivisia vaikutuksia myös Suomen kansantalouteen.
Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan huoli nuorten lukutaidon ja kirjoitustaidon heikentymisestä välittyy myös yrittäjien suunnalta.
”Ei ole pelkästään kysymys siitä, etteikö olisi huippuosaajia, vaan osalla on ihan perustyöelämätaidot hukassa”, Brotherus kertoo.
Hänen mukaansa kännykkäkiellolla voisi olla vaikutusta Suomen tuottavuuteen tulevaisuudessa.
”Potentiaaliset hyödyt olisivat varsin valtavia, jos niillä saataisiin oppimistuloksia ylöspäin ja siten osaavampaa työvoimaa.”
Brotherus uskoo, että kännykkäkiellon mahdolliset positiiviset vaikutukset näkyisivät jo lyhyellä aikavälillä nuorten mielenterveydessä ja niistä syntyvistä kustannuksista.
Jos tarve mielenterveyden palveluille vähenisi, se voisi tarkoittaa julkisen sektorin kulujen pienenemistä. Tämä puolestaan voisi vähentää tarvetta korottaa verotusta tulevaisuudessa, hän sanoo.
Brotherus arvioi, että mahdolliset positiiviset vaikutukset kansantalouteen näkyisivät kuitenkin vasta viiveellä, kun nuoret valmistuvat koulusta ja siirtyvät työelämään.
Myös ekonomisti Heikki Pursiaisen, joka työskentelee nykyisin Helsingin kaupungin palveluksessa, mielestä Izadin ehdotus kännykkäkiellon satunnaiskokeilusta tukisi tietopohjaista päätöksentekoa.
”Tulevaisuuden menestys perustuu osaamiseen ja korkeaan tuottavuuteen. Sen pohja luodaan koulutusjärjestelmässä”, Pursiainen sanoo.
Hänen mukaansa päätöksenteon pitäisi pohjautua useammin erilaisiin kokeiluihin.
Izadi kuitenkin painottaa, että mikä tahansa uudistus, joka parantaa mahdollisuuksia kartuttaa inhimillistä pääomaa on hyväksi pitkällä aikavälillä kansantaloudelle.
Kompromissit eivät tuo haluttua lopputulosta
Izadi on huolissaan siitä, etteivät tehottomat kompromissit kännykkäkieltoon toisi tarvittavaa lopputulosta. Hänen mukaansa kouluarjen on muututtava merkittävästi tulosten saamiseksi.
Izadin mukaan satunnaiskokeilu mahdollistaisi täyskiellon kokeilemisen, koska siihen ei tarvitsisi sitoutua ennen tutkimustuloksia. Kun riittävää tietoa asiasta ei ole, päättäjät välttelevät toimenpiteitä.
”Satunnaiskokeilun tekeminen olisi Suomessa win-win kaikille osapuolille: poliitikoille, tutkimukselle ja koulujärjestelmälle”, Izadi kertoo.
Hallituksen on tarkoitus käsitellä uudistusta, joka määrittelee jatkossa, millainen oikeus oppilaitoksilla on puuttua kännykän käyttöön koulupäivien aikana.
Satunnaiskokeilua ei ole vielä toistaiseksi edistetty.