News and blogs

Tämä on lyhennelmä Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue pidempi juttu täällä >>>

Mies nousee traktoriin ja toteaa: ”Hei, tämä malli on minulle uusi. Miten käynnistys tapahtuu?”

Traktori vastaa hänelle ystävällisellä naisäänellä, joka antaa tarkat ohjeet käynnistyksestä.

Siinäpä se: Spogen.ai:n mainosvideo osaa muutamassa sekunnissa kertoa, mistä yrityksessä on kyse. Tamperelainen startup kehittää puhuvaa tekoälyavustajaa, jonka tarkoituksena on tehostaa raskaiden työkoneiden käyttöä ja huoltoa.

Ratkaisu voitti maatalousalan innovaatiopalkinnon, joka jaettiin Maatalouskonemessuilla Helsingissä 17. lokakuuta.

”Viime vuosina koneista on tullut hienostuneita ja todella tehokkaita mutta osittain myöskin monimutkaisia käyttää”, kertoo Spogenia kehittävän HMI Technologiesin toimitusjohtaja Joonas Koivuniemi.

Spogenin tapauksessa koneen manuaalit ja muu tarvittava dokumentaatio annetaan luettavaksi tekoälylle. Kun kielimalli on omaksunut datan, käyttäjä voi tehdä kysymyksiä puhekäyttöliittymän avulla.

Tämä on lyhennelmä Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetusta jutusta. Lue pidempi juttu täällä >>>

Vuoden 2022 lopulla työeläkeyhtiö Ilmarinen julkaisi uusia ilmastotavoitteita sijoittamilleen suomalaisten eläkevaroille. Yksi uusi linjaus oli, että Ilmarinen luopuu sijoituksista arktiseen öljynporaukseen ja öljyhiekkaan.

Tarkoitus oli, ettei Ilmarisella olisi enää vuoden 2023 jälkeen suoria listattuja osakesijoituksia tai joukkovelkakirjalainasijoituksia yhtiöissä, jotka tekevät öljynporausta arktisella alueella tai tuottavat öljyä öljyhiekan avulla.

Vuotta myöhemmin Ilmarinen julkaisi uuden ilmastotiekartan, jossa yhtiön kerrottiin luopuneen tavoitteidensa mukaisesti sijoituksista öljyhiekkaan.

Maininta arktisesta öljyporauksesta näytti kuitenkin kadonneen Ilmarisen tavoitteista tyystin, eikä sitä löydy myöskään keväällä julkaistusta Ilmarisen vuoden 2023 vuosi- ja kestävyysraportista.

Ryhtyikö Ilmarinen peruuttamaan ilmastotavoitteissaan?

Näin tavoite katosi

Ilmariselle soitetun puhelun jälkeen käy ilmi, että arktista öljynporausta koskeva tavoite on todella kuopattu yhtiössä ainakin toistaiseksi.

Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtajan Karoliina Lindroosin mukaan yhtiö tutki, onnistuuko arktista öljynporausta tekevien yhtiöiden rajaaminen pois sijoituksista.

”Se osoittautui käyttämiemme palveluntarjoajien datan ja analytiikan osalta haastavaksi toteuttaa”, Lindroos kertoo.

Lindroosin mukaan Ilmarisella on kyllä hyvin tietoa eri yhtiöiden toiminnasta, mutta eläkeyhtiöiden sijoitusten hallinnoinnissa käytetään kansainvälisten palveluntarjoajien tuottamia tietoja ja järjestelmiä. Selvityksessä kävi ilmi, että eri palveluntarjoajilla oli erilaisia määritelmiä arktiselle alueelle, joten sijoituskohteiden seulominen ja poissulkeminen ei ollut Lindroosin mukaan näillä työkaluilla yksiselitteistä.

Sen sijaan öljyhiekkaa käyttävät yhtiöt oli hänen mukaansa mahdollista rajata pois sijoituksista saatavilla olevilla työkaluilla

Olisiko ollut haittaa ottaa käyttöön laveampi arktisen alueen määritelmä, jos Ilmarinen halusi luopua sijoituksista tähän toimintaan?

”Totta kai aina voi valita jonkun määritelmän, mutta onko se sitten hyvä valinta? Yritämme valita jokaiselta sektorilta parhaita toimijoita ilmastoindikaattorien perusteella ja sijoittaa niihin. Osa arktisella alueella toimivista yhtiöistä on indikaattorien perusteella ihan hyviä toimijoita verrattuna saman alan toimijoihin.”

Lindroosin mukaan Ilmarisen seuraamat ilmastoindikaattorit kertovat esimerkiksi, millaisella tahdilla yritykset vähentävät päästöjään.

700 miljoonan euron edestä sijoituksia

Ilmarisella on 700 miljoonan euron edestä sijoituksia energia-alalla liiketoiminnassa, joka liittyy fossiilisten polttoaineiden etsintään, tuotantoon, jalostukseen, markkinointiin ja näihin liittyvään palveluliiketoimintaan. Tämä vastaa noin prosenttia Ilmarisen kaikista sijoitusvaroista.

Ilmarisella ei ole nyt erillistä ilmastotavoitetta öljynporaukseen kohdistuville sijoituksille. Sen sijaan Ilmarinen on lopettanut sijoitukset yhtiöihin, jotka suunnittelevat uusia kivihiili-investointeja ja joilla on kivihiilen louhinnasta syntyvää liikevaihtoa. Lisäksi Ilmarinen on linjannut luopuvansa sijoituksista kivihiilivoiman energiantuotantoon 2030 mennessä.

Lindroosin mukaan Ilmarinen ei ole rajannut ilmastosyistä öljy-yhtiöitä tai öljynporausta samalla tavalla sijoitustensa ulkopuolelle, koska eläkeyhtiöiden on sijoitettava suomalaisten eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. Siksi varat halutaan hajauttaa laajasti niin maantieteellisesti kuin eri sektoreille.

Viime vuosina öljy-yhtiöt ovat olleet myös tuottoisia sijoituskohteita. Onko öljysektorille sijoittaminen kuitenkaan eläkevarojen turvaamista pitkällä aikavälillä ilmastoriskit huomioon ottaen?

”Meidän sijoitussalkkumme päästöt ovat laskeneet nopeasti viime vuosina. Näyttää, että tapamme valita kunkin sektorin parhaita toimijoita on ollut toimiva”, Lindroos vastaa.

Ilmarisen suorien listattujen osakesijoitusten päästöt olivat laskeneet vuoden 2023 loppuun mennessä 41 prosenttia verrattuna vuoteen 2020. Tahti on ollut tavoitteita nopeampaa, sillä tähtäimessä oli 30 prosentin vähennys vuoteen 2025 mennessä.

Kaikkiaan Ilmarinen pyrkii vähentämään 2030 mennessä suorien listattujen osakesijoitusten ja yritysten joukkovelkakirjalainojen hiilijalanjälkeä salkussaan 50 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Vuonna 2035 sijoitusten pitäisi olla hiilineutraaleja. Nämä tavoitteet säilyivät Ilmarisen ilmastotiekartan päivityksessä ennallaan.

Lindroosin mukaan Ilmarinen voi tutkia uudelleen tavoitteitaan öljysektorilla, kun ilmastotiekarttaa päivitetään ja yhtiöiden toiminnasta kertovat indikaattorit kehittyvät.

Öljylinjauksia kahdella eläkeyhtiöllä

Muista suomalaisista eläkeyhtiöistä Varma on linjannut luopuvansa sijoituksista öljynporaukseen vuoden 2030 loppuun mennessä.

Elo linjaa vuoteen 2030 ulottuvassa ilmastotiekartassaan poissulkevansa suorista noteeratuista osake- ja yrityslainasijoituksista energiayhtiöt, joiden liikevaihdosta yli viisi prosenttia liittyy arktisen öljyn- tai kaasuntuotantoon.

Veritakselta, Kevalta tai Valtion eläkerahastolta ei löydy ilmastotavoitteista erillistä öljysektoria tai öljynporausta koskevaa linjausta.

Kiinan Zhuhain ilmailutapahtumassa virallisesti julkistama viidennen sukupolven Shenyang J-35A -monitoimihävittäjä on kiinnittänyt huomiota ulkomuodollaan.

Se on nimittäin erehdyttävästi samannäköinen kuin amerikkalaisten Lockheed Martin F-35. Moottoreita edellisessä on tosin kaksi siinä missä jälkimmäisessä yksi.

Nyt asiaa on kommentoinut USAF:n ykkösmies, Chief of Staff (termi kääntyisi suoraan esikuntapäälliköksi, mutta Suomessa ilmavoimilla on komentaja, ja esikuntapäällikkö on meikäläisittäin kakkosmies) kenraali David W. Allvin.

”Kone on edelleen aika uusi. Mutta selväähän se on: koneet voitaisiin laittaa vierekkäin ja nähdä, mistä me uskomme piirustusten tulleen”, Allvin muotoilee Air & Space Forces Magazinen haastattelussa.

Laajemmin Allvin ei halunnut koneen kykyä kommentoida. Hän kuitenkin painottaa, että Kiinan kasvavien ilmavoimien kehitystä tulee seurata.

Tällä hetkellä Kiinan kansanvapautusarmeijan ilmavoimilla ja merivoimilla on noin 3 100 lentokonetta, joista 2 400 taistelukoneita. USAF:lla taas on noin 4 000 ei-koulutuskäytössä olevaa lentokonetta, minkä lisäksi niin laivastolla kuin merijalkaväelläkin on taistelukonekalustoa.

Allvinin mukaan Kiinan sotilaallisten kykyjen kehitysohjelmaa tulee kunnioittaa.

”On kuitenkin yksi asia, jossa he eivät koskaan saa meitä kiinni: ilmavoimien kokonaislaatu, aliupseeristomme, lentäjiemme, huoltomme ja kaiken muun vastaavan laatu. Mutta en halua, että kilpailu kiristyisi.”

Lue myös:

Tekoäly, kvanttiteknologia ja deep tech eli syväteknologiat ovat nousseet valokeilaan kasvuyritystapahtuma Slushissa tänä vuonna.

Tämän otti huomioon myös tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka puhui tapahtuman avajaisissa keskiviikkona 20. marraskuuta.

”Tekoäly, kvanttilaskenta ja bioteknologia muuttavat taloutta ja sitä, miten työskentelemme, politiikkaa ja tapaa, jolla kommunikoimme sekä tiedettä ja tapaamme olla ihmisinä”, Stubb sanoi vapaasti suomennettuna.

Katso video avajaisseremoniasta alta.

Stubbilla oli tuttuun tapaansa puheessaan kolme pointtia yleisölle. Hänet ja muut kokoomuspoliitikot on yleensä totuttu näkemään sääntelyn purkamisen airueina. Nyt tekoälyn kohdalla Stubb teki poikkeuksen.

Hän sanoi, että tekoälylle tarvitaan kansainväliset pelisäännöt.

Stubbin mukaan ihmiskunta on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa teknologia ja tekoäly voivat kasvaa hallitsemaan ihmistä. Hän muistutti, että teknologian parissa työskentelevillä on valtaa ja vastuuta.

”Mutta meillä on mahdollisuus valita. Luommeko digitaalisia demokratioita vai digitaalisia diktatuureja? Mitä teemme datalla? Haluammeko teknologian ajavan meitä erilleen vai jakavan meitä kahtia?”

Toiseksi Stubb painotti, että teknologiayhtiöiden ja sijoittajien tulee miettiä, käytetäänkö heidän luomiaan teknologioita hyvään ja demokratian edistämiseen.

Kolmanneksi Stubb kehotti myös ihmisiä pohtimaan, mitä teknologia heille henkilökohtaisella tasolla merkitsee.

Stubb on itse käynyt Slushissa jo, kun se järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Nyt 16 vuotta myöhemmin suomalainen startup-tapahtuma on kasvanut valtaviin mittoihin.

Tapahtuma törmäyttää yli 20 000 yrittäjää ja sijoittajaa Helsingissä tällä viikolla.

Katso Kauppalehden Instagram-tililtä video presidentti Stubbin puheesta:

Slushin toimitusjohtaja Aino Bergiuksen mukaan tänä vuonna kävijöitä on yhteensä noin 13 000. Kasvuyrittäjiä ja operaattoreita Messukeskukseen kokoontuu noin 5 500, sijoittajia 3 300, median edustajia 250 ja vapaaehtoisia 1 600.

"Tänä vuonna tuomme enemmän riskipääomasijoittajia, LP-sijoittajia ja enkelisijoittajia kuin koskaan", Bergius kertoo.

Startup-yhtiö QMillin toimitusjohtaja Hannu Kauppinen tekee töitä kvanttilaskennan kaupallistamisen parissa. Aiemmin hän on työskennellyt Nokian teknologiajohtajana, joten Slush on tuttu tapahtuma.

”Itse kvanttialalla huomasin, että tälle on suurta kiinnostusta. Näin jo Nokialla ja täällä Slushissa, että kiinnostus deep techiin ja sen kaupallistamiseen on lisääntynyt. Siinä Suomella ja Euroopalla yleensäkin on todella hieno mahdollisuus”, Kauppinen kommentoi Tekniikka&Taloudelle Slushissa torstaina.

Kuluvan vuoden aikana tammi–lokakuussa julkiseen myyntiin tuli 2 000 kappaletta yli 10 metsämaahehtaarin kohdetta. Määrä on 8 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan 2023 ja 12 prosenttia enemmän kuin viiden edellisvuoden aikana keskimäärin.

”Erityisen vilkas metsäkiinteistöjen tarjonnassa oli lokakuu, jolloin myyntiin tuli hieman yli 300 metsäkiinteistökohdetta. Viime vuoteen verrattuna metsäkiinteistöjen tarjonta on runsastunut erityisesti Väli- ja Pohjois-Suomessa”, kerrotaan metsäkiinteistömarkkinoilla toimivan Suomen Sijoitusmetsä Oy:n tiedotteessa.

Kasvaneesta tarjonnasta huolimatta metsäkiinteistökauppojen lukumäärät ovat viime kesään asti olleet laskusuunnassa, eikä tuore kauppamäärän kasvu ole ollut suhteessa tarjonnan kasvuun, mikä näkyy toisaalta myyntiaikojen pitenemisessä, toisaalta myymättä jääneiden kohteiden osuuden kasvuna.

Nykyisessä markkinatilanteessa ilman tarjoustenjätön määräaikaa olevat kaupat ovat kasvussa, mikä selittää osan pidentyneistä myyntiajoista, mutta myös välittäjät asettavat itse pidempiä markkinointiaikoja.

Sijoittajilla into laimentunut

Koko maan tasolla jo joka viides myyntiin tullut metsäkiinteistö jää myymättä, mikä on kolmanneksen korkeampi osuus kuin vuosi sitten. Sekä keskimääräiset myyntiajat että myymättä jääneiden kohteiden osuus kasvavat etelästä pohjoiseen päin siirryttäessä.

”Metsäkiinteistöjen kysynnän vähentymisessä merkittävä tekijä on institutionaalisten metsäsijoittajien aktiivisuuden lasku alle puoleen huippuvuosista”, selittää Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen.

Ammattimaisten tahojen ostot ovat myös aiempaa valikoivampia viilentyneessä markkinassa.

”Ainakin voi sanoa metsätilamarkkinoiden muuttuneen vähemmän myyjän markkinoiksi kuin vuosiin”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n pääomistaja ja perustaja Mika Venho.

Metsäkiinteistöjen tarjonnan rakenne on muuttunut viime vuosina. Nyt myyntiin tulee aiempaa puustoisempia kohteita, joissa on vähemmän taimikoita. Myymättä jääneet kohteet ovat yleensä ominaisuuksiltaan heikompia, eli vähäpuustoisempia ja karumpia, mutta nämä erot selittyvät osaksi myymättä jääneiden metsäkiinteistöjen suuremmalla osuudella pohjoisessa.

Yhdysvaltojen päätöstä sallia Ukrainalle iskut yhdysvaltalaisaseilla Venäjän maaperällä laukaisi myös Euroopassa uuden keskustelun toimitettuja aseita koskevista rajoituksista.

Ukrainalaismediat kertoivat lisäksi jo sunnuntaina, että Britannia ja Ranska olisivat sallineet Yhdysvaltojen vanavedessä toimittamiensa pitkän kantaman ohjusten käytön vastaaviin iskuihin.

Britannian ja Ranskan johtajat eivät myöntäneet, mutteivät kiistäneetkään uutista julkisesti. Lontoo ja Pariisi antoivat arvion muun muassa Politico-lehdelle, että liiallinen sotataktisten yksityiskohtien julkistaminen auttaisi Venäjän johtoa sodassa.

Hieman toinen ääni on ollut Italian ja Saksan kelloissa. Italia on toimittanut pitkän kantaman SCALP-ohjuksia Ukrainalle, mutta on menneisyydessä kieltänyt niillä iskemisen Venäjällä sijaitseviin kohteisiin.

Saksa, joka on Ukrainan toiseksi suurin aseellinen tukija, ei ole toimittanut ollenkaan pitkän kantaman ohjuksia sodan eskalaation pelossa. Sillä on käytössään 500 kilometriä lentäviä Taurus-ohjuksia.

Tauruksilla on pidempi kantama kuin Yhdysvaltojen Atacms-ohjuksilla, joilla voi iskeä noin 300 kilometrin päähän.

Taurukset ovat pieniä ja ne voivat lentää alle 50 metrin korkeudessa, minkä takia niitä on vaikea torjua. Saksan liittokansleri Olaf Scholz ei ole toistaiseksi myöntynyt Ukrainan pyyntöön Taurus-toimituksista, vaikka niille löytyy yhä laajempaa kannatusta Saksassa.

”Sanoisin, että jos Ukrainan pommittaminen ei lopu, täytyisi länsimaiden ensiksi poistaa iskurajoitukset. Toiseksi Saksan pitäisi toimittaa Ukrainalle Taurus-ohjuksia”, sanoi esimerkiksi kristillisdemokraattisen CDU:n kanslerikanditaatti Friedrich Merz lokakuun puolessa välissä antamassaan haastattelussa.

Bidenin päätös jakoi hallitusta

Merz on vahvoilla Saksan seuraavaksi liittokansleriksi, sillä hänen puolueensa kannatus on tällä hetkellä noin 32 prosentissa. Merz kuitenkin korosti samaan hengenvetoon, että päätös Taurus-ohjusten toimituksista tulisi ensisijaisesti tehdä EU:n tasolla.

Merzin lisäksi Scholzin jäljelle jäänyt hallituskumppani Vihreät kertoi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin päätöksen jälkeen kannattavansa Taurusten toimittamista Ukrainalle. Myös hallituksesta eronneet liberaalit haluavat Tauruksia Kiovan käyttöön.

Näkyvimmin ohjusvientiä Ukrainaan vastustavat puolestaan Scholzin rinnalla äärilaitojen populistipuolueet BSW ja AfD. Äärivasemmisto ja -oikeisto uskovat Saksan talousvaikeuksien osittain johtuvan Ukrainalle annetuista avokätisistä talous- ja asetuista.

Tauruksista tuli vaaliase

Maanantaina Olaf Scholz vahvisti, ettei aio toimittaa Ukrainalle Tauruksia niin kauan kuin on Saksan liittokansleri. Tilanne on tämä siis ainakin Saksan liittopäivävaaleihin 23. helmikuuta saakka.

Riitely Taurus-toimituksista on noussut käytävän vaalikamppailun keskiöön. Maanantaina Scholzin puoluetoveri, puolustusministeri Boris Pistorius teki epäsuoran myönnytyksen ohjuskiistassa. Hän kertoi, että Saksa toimittaa pikimmiten Ukrainalle 4 000 iskudronea.

Kyseiset HX- 2 Karma -dronet ovat mediatietojen mukaan niin korkealla tasolla teknologisesti, että niitä kutsutaan asiantuntijapiireissä jo ”mini-Tauruksiksi”. Droneja on testattu Ukrainassa tositoimissa, ja niitä on tarkoitus toimittaa Kiovalle useampi sata kuukaudessa.

EU:n tekoälysäädös tuli voimaan elokuussa. Säädöksen toimeenpanoaika alkaa vasta parin vuoden kuluttua, mutta säädös voi merkitä huomattavia muutoksia tekoälyä hyödyntäville yrityksille ja organisaatioille.

Vaikka suurin osa tekoälyjärjestelmistä jää sääntelyn ulkopuolelle, tietyille sovelluksille asetetaan tiukat rajoitukset. Näihin korkean riskin järjestelmiin kuuluvat esimerkiksi rekrytointiprosesseissa käytettävät järjestelmät sekä kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut. Näiden järjestelmien toiminnan on jatkossa täytettävä tarkoin määritellyt turvallisuus- ja luotettavuusvaatimukset.

Jos yritys ei noudata tekoälysäädöstä, uhkana voi olla miljoonasakot. Esimerkiksi kiellettyjen tekoälyjärjestelmien käytöstä voi seurata jopa 35 miljoonan euron sakot. Säädökseen tarvittava valvonta on kuitenkin vielä epäselvää.

Suomessa kehitellään juuri nyt lainsäädäntöä, jonka on tarkoitus tukea tekoälysäädöksen valvontaa. Lainsäädäntöön liittyy kuitenkin ongelmakohtia.

Pohdinnan alla on esimerkiksi valvonnasta vastaava viranomainen. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat muun muassa Tukes, Traficom ja kokonaan uusi viranomaisrooli.

”Kyseessä voisi olla tietosuojavaltuutettua muistuttava viranomaisrooli, joka vastaisi tekoälyyn liittyvästä valvonnasta”, kertoo tekoälyjuridiikkaan erikoistunut lakimies Herkko Hietanen.

Hän uskoo, että tekoälysäädöksen soveltaminen tulee joka tapauksessa vaatimaan merkittävän määrän resursseja. Nykyiset viranomaiset eivät välttämättä tunne tekoälyn piirteitä hyvin, mikä vaikeuttaa sen sääntelyä.

”Säädöksen valvominen vaatii uutta osaamista ja kouluttamista.”

Koko syksyn ajan Suomen Liikennelentäjäliitto, SLL, on neuvotellut Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa Finnairin liikennelentäjiä koskevasta uudesta työehtosopimuksesta.

Sopimukseton tila alkoi syyskuun lopussa, ja työnantajapuolen ilmoittamien työsulkujen myötä osapuolet ovat olleet valtakunnansovittelijan toimistolla sovittelussa marraskuun alusta lähtien.

Työnantajapuolta edustavan Paltan mukaan sovittelun käynnistävä työsulkutoimi katsottiin välttämättömäksi, koska neuvottelut osapuolten kesken eivät työnantajapuolen yrityksestä huolimatta olleet edenneet.

SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto sanoo tiedotteessa, että neuvotteluissa he tavoittelevat vastinetta aiempien vuosien merkittävien tehostusten jäljiltä.

”Työnantajapuoli on kuitenkin ollut haluton keskustelemaan sellaisistakaan muutoksista, joilla ei olisi taloudellista vaikutusta”, Uuspelto sanoo tiedotteessa.

Paltan tiedotteen mukaan Suomen Liikennelentäjäliitto SLL on ilmoittanut Finnairin liikennelentäjiä koskevasta varallaolokiellosta ja kahdesta vuorokauden mittaisesta työnseisauksesta 9.12. ja 13.12.

Varallaolokielto on ilmoitettu alkavaksi 5.12. ja se on voimassa toistaiseksi. Kielto tarkoittaa sitä, että lentäjät eivät lähde varallaololta lentotyöhön.

SLL:n mukaan työnseisauksilla saattaa olla vaikutusta Finnairin lentoliikenteeseen.

SLL kertoo, että he ovat äärimmäisen pahoillaan työnseisauksista matkustajillemme mahdollisesti aiheutuvasta haitasta.

”Lentäjille on kunnia-asia kuljettaa matkustajamme turvallisesti ja ajoissa määränpäähänsä, mutta tässä tilanteessa meillä ei ole enää muita vaihtoehtoja työnantajapuolen painostuksen alla”, SLL:n tiedotteessa kirjoitetaan.

”Merkittävää haittaa sivullisille”

Työnantajapuolen Palta paheksuu Finnairin lentäjien työtaistelutoimia.

Neuvottelujohtaja Heini Wiik-Blåfield sanoo, että he ovat hyvin pettyneitä, että SLL päätti jo aiemmin ilmoittamiensa vapaapäivätyö-, ylityö- ja reservihakukiellon lisäksi vielä uusista työtaistelutoimista lentäjille.

”Työtaistelutoimet aiheuttavat merkittävää haittaa sivullisille, eivätkä edistä työriidan ratkeamista”, Wiik-Blåfield sanoo tiedotteessa.

Työriidan sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan johdolla tänään torstaina.

”Sovittelua on nyt jatkettu tiiviisti reilut kaksi viikkoa, mutta olemme silti edelleen lähtöruudussa. Odotamme myös SLL:lta aitoa neuvotteluhalua ja molemmille osapuolille sopivien kompromissien hakemista. On kaikkien etu, että työehtoihin liittyvät riidat ratkaistaan tavoitteellisesti neuvottelupöydässä”, Wiik-Blåfield sanoo tiedotteessa.

Lue myös:

Volkswagenin työntekijät ehdottavat radikaaleja toimia autotehtaan työpaikkojen ja tehtaiden säilyttämiseksi.

Ammattiyhdistysliitto IG Metall on valmis luopumaan palkankorotuksista ja sijoittamaan näin säästyvät varat erityiseen ”tulevaisuusrahastoon”, Norddeutsche Rundfunk NDR kertoo.

Rahaston avulla ongelmissa rämpivä autotehdas kykenisi ”sosiaalisesti vastuullisesti” etsiytymään takaisin kuivalle maalle ilman, että iso joukko saksalaisia autonvalmistajia menettää työpaikkansa.

Kysymys ei ole pikku kädenojennuksesta, sillä työntekijäpuoli on laskenut ehdotuksiensa keräävän kaikkiaan 1,5 miljardin säästöt.

Rahastolla voitaisiin kehittää sähköautotekniikkaa, jossa VW on kompastellut kilpailijoihin verrattuna.

Pelastuspakettiin on rakennettu myös myrkkypilleri, johon koko suunnitelma saattaa kosahtaa. Työntekijäpuoli nimittäin edellyttää, että Volkswagenin päälliköt ja johtajat luopuvat osin omista bonuksistaan vuosina 2025 ja 2026.

VW:n johdon ensireaktio työntekijäpuolen ehdotuksiin olikin varautunut. Toimenpiteitä kehuttiin ”tervetulleiksi”. Samalla kuitenkin muistutettiin, että laskelmat täytyy todentaa ja tutkia tarkoin.

Volkswagenilla on kaikkiaan kymmenen tehdasta Saksassa. Suurimmassa Wolfsburgin tehtaassa on 62 000 työntekijää. Tällä hetkellä se valmistaa 500 000 auton vuositahtia eli kapasiteetista vain noin puolet on käytössä.

Lue myös:

Monissa kodeissa käytetään usein ilmalämpöpumppua muun lämmityksen rinnalla. Oikealla käytöllä säästöt voivat olla merkittävät, sanoo Scanofficen myyntipäällikkö Reijo Huurinainen yhtiön tiedotteessa.

”Sähkölämmitteisissä taloissa ilmalämpöpumppu voi säästää kokonaissähkönkulutuksesta laskettuna jopa 30 prosenttia ja lämmitykseen käytettävästä sähköstä noin 40–50 prosenttia”, Huurinainen kertoo. Vastaavia säästöjä saadaan myös öljylämmityksen rinnalla.

Huurinaisen mukaan kodin pääasiallinen lämmitys kannattaa hoitaa ilmalämpöpumpulla, ja sähköpattereita voi käyttää varajärjestelmänä tai tukena pakkasten kiristyessä.

”Ilmalämpöpumppua kannattaa pitää päällä jatkuvasti talvikuukausina, sillä uusimmat mallit toimivat jopa -35 asteen pakkasilla”, Huurinainen toteaa.

Uusimmissa lämpöpumppumalleissa löytyy myös automaattinen takkatoiminto, joka Huurinaisen mukaan levittää takan tuottamaa lämmintä ilmaa ympäri asuntoa.

Huurinainen antaa viisi käytännön vinkkiä, joilla ilmalämpöpumppu tukee sähkölämmitystä:

Lue lisää: