Palkka myöhässä?

Työnantajan keskeisiä velvollisuuksia on maksaa työntekijälle palkka oikeaan aikaan ja oikean suuruisena. Palkka tulee maksaa palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jos muuta ei ole sovittu.

Mikäli työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannus­aattona tai arkilauantaina, palkkapäivä on lähin edellinen arkipäivä.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka pitää maksaa työntekijälle työsuhteen päättymispäivänä, jos asiasta ei ole muuta sovittu. Onkin hyvin tavallista, että esimerkiksi työsopimus sisältää maininnan siitä, että loppupalkka maksetaan vasta työsuhteen päättymistä seuraavana yhtiön tavanomaisena palkanmaksu­päivänä.

Korkoa viivästymisestä

Palkan tulee olla työntekijän tilillä viimeistään palkkapäivänä. Jos palkanmaksu viivästyy, työntekijällä on oikeus vaatia viivästyskorkoa eräpäivästä lukien.

Työnantajalla on vastuu palkan maksamisesta oikeaan aikaan. Ainoastaan niin sanottu ylivoimainen este tai mahdottomuus aiheuttaa sen, että työnantajalla ei ole vastuuta viivästymisestä. Käytännössä tällaista esiintyy harvoin.

Palkanmaksun viivästymisen syyllä on joissakin tapauksissa merkitystä. Esimerkiksi työntekijällä on oikeus palkkaturvaan ainoastaan silloin, kun palkat on jätetty maksamatta työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi.

Täysi palkka odotuspäiviltä

Mikäli palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijä voi saada viivästyskoron lisäksi täyden palkan odotuspäiviltä. Palkkaa voi saada kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä.

Oikeus odotusajan palkkaan on riippumaton siitä, kuinka suuri osa lopputilistä on maksamatta. Näin ollen odotusajan palkka voi olla merkittävästi suurempi kuin viivästynyt palkanosa.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai vastaavanlaisesta erehdyksestä, työn­tekijän tulee huomauttaa asiasta työnantajalle. Työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan tässä tilanteessa, mikäli hän on huomauttanut asiasta kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

Työnantaja vararikossa, palkkaturva auttaa

Työnantaja voi jättää palkan tai osan siitä maksamatta maksukyvyttömyyden vuoksi. Tällöin työntekijällä voi olla oikeus saada maksamatta jääneet saatavat palkkaturvan kautta.

Palkkaturvajärjestelmä takaa palkanmaksun valtion varoista silloin, kun työnantaja todetaan maksukyvyttömäksi. Työntekijän ei tarvitse osoittaa työnantajan maksukyvyttömyyttä, vaan palkka­turvaviranomainen tutkii asian.

Palkkaturvaa pitää hakea kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Tämän vuoksi työntekijän kannattaa hakea palkkaturvasta saataviaan myös silloin, kun on oletettavissa, että työnantaja tulee pian maksukyvyttömäksi.

Lisätietoa ja palkkaturvahakemus löytyvät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö­keskuksen (ELY-keskus) kotisivuilta www.ely-keskus.fi. Palkkaturvahakemuksen voi toimittaa ELY-keskukseen tai työ- ja elinkeinotoimistoon.

Kanne oikeudessa viimeinen oljenkorsi

Jos työntekijä ei ole saanut kaikkia hänelle kuuluvia palkkojaan, hänen on syytä ilmoittaa asiasta työnantajalle ja pyytää palkanmaksuun oikaisua.  Asia kannattaa aina yrittää ratkaista ensin neuvottelemalla, jotta voidaan varmistaa, että maksamatta jääminen ei johdu esimerkiksi väärinkäsityksestä.

Jos asia ei neuvotteluyrityksistäkään huolimatta ratkea, työntekijä voi hakea saataviaan nostamalla kanteen tuomioistuimessa. Tällöin tulee huomioida saatavien vanhenemisajat, sillä myöhästynyt vaatimus ei menesty tuomioistuimessa.

Työsuhteen kestäessä esimerkiksi peruspalkka vanhenee viidessä vuodessa palkkapäivästä. Työaikalaissa tarkoitetut korvaukset, kuten ylityökorvaukset, vanhenevat kahdessa vuodessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt.

Työsuhteen päätyttyä saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

Toimitusjohtajat eivät ole oikeutettuja odotusajan palkkaan tai palkkaturvaan. Mikäli yritys on jo asetettu konkurssiin, toimitusjohtajan tulee valvoa saatavansa konkurssissa. Muissa tilanteissa toimitus­johtajan tulee vaatia saataviaan oikeusteitse.

Pesänhoitaja selvittää saatavat konkurssissa

Käräjäoikeus määrää työnantajan konkurssin yhteydessä pesänhoitajan hoitamaan konkurssipesän selvittämistä. Pesänhoitajan on laadittava työsuhde­saatavaluettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Työntekijällä ei ole velvollisuutta  valvoa saatavaansa konkurssissa, jos se sisältyy työsuhdesaatavaluetteloon.

Pesänhoitaja selvittää ELY-keskuksen kanssa, mitkä työsuhdesaatavaluetteloon merkityistä saatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Työntekijöillä on oikeus lausua käsityksensä luetteloon merkityistä saatavista.

Konkurssipesä voi ELY-keskuksen suostumuksella hakea palkkaturvaa työntekijöiden puolesta. Tällöin pesänhoitajan on ilmoitettava työntekijöille, mitä saatavia heille on palkkaturvasta haettu.

Jos työntekijä katsoo, että konkurssipesä ei ole huomioinut kaikkia hänen mielestään oikeutettuja työsuhdesaatavia palkkaturvahakemukseen, hän voi tehdä näistä saatavista oman palkkaturvahakemuksen. Mikäli kyse on saatavasta, jota työntekijä ei voi saada palkkaturvasta ja joka ei sisälly työsuhdesaatavaluetteloon, työntekijän tulee itse valvoa tämä saatava konkurssissa.

Poikkeuksellisesti jopa työsuhteen purku

Lain mukaan työntekijä saa purkaa työ­sopimuksensa, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työntekijältä voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Tällöin työsuhde päättyy heti.

Koska palkanmaksu on työnantajan keskeinen velvoite, työntekijällä saattaa olla oikeus purkaa työsuhde, jos palkanmaksu on olennaisesti laiminlyöty. Tällöin myös työnantaja voidaan määrätä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Kyse on hyvin poikkeuksellisesta tavasta päättää työsuhde ja sen edellytykset ovat tiukat. Ennen työsuhteen purkamista kannattaakin aina olla yhteydessä TEKin lakimieheen purkukynnyksen täyttymisen arvioimiseksi.

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. TEKin lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin saa varmimmin yhteystietolomakkeella www.tek.fi/lakitieto. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.