Onko Suomi hukannut tulevaisuuden? -raportissa tarkastellaan Suomen kykyä hyödyntää koneoppimisen kaltaista uutta yleiskäyttöistä teknologiaa. Koneoppimista voidaan hyödyntää käytännössä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja se mahdollistaa uusia tapoja organisoida työtä. Tutkimuksen asiantuntijapaneeli arvioi, että sillä on merkittävä vaikutus talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin jo 2020-luvun aikana. 

Johtopäätökset tiivistettynä

1. Suomen innovaatiostrategia on kadonnut. Pitkäjänteisen politiikan sijasta olemme eläneet vuosikymmenen yhteiskunnassa, jossa soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta on merkittävästi leikattu ja jossa toimeenpano syntyy ja kuolee istuvien hallitusten mukana. Tulevaisuuteen kurkottamisen sijasta Suomessa toivo on viime vuosina pantu raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin.
2. Osaaminen on keskeisin innovaatiopolitiikan työkalu. Osaajia tarvitaan uusien innovaatioiden luomiseen ja kasvattamiseen. Osaavien ihmisten saatavuus on välttämätön edellytys innovaatioiden luomiselle ja niiden hyödyntämiselle. Tästä syystä myös maahanmuuttopolitiikka on tärkeä innovaatiopolitiikan työkalu.
3. Tarvitaan kykyä skaalautua eli kasvaa. Uusien innovaatioiden tekeminen ei yksin riitä. Uudet innovaatiot tulevat globaaleille markkinoille, jossa hyvän tuotteen kanssa nopeasti kasvava voittaa loistavan tuotteen tehneen, mutta hitaasti kasvavan yrityksen. Innovaatiopolitiikassa pitää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että uusilla yrityksillä on edellytykset kasvaa nopeasti ja globaalisti.
4. Asiantuntijapaneelin mielipiteet tekoälyn sääntelystä Euroopan unionissa jakautuvat. Osa panelisteista pitää EU:n suunnittelemaa tekoälyregulaatiota välttämättömänä hyödyllisenä ja tarkkarajaisena. Toiset arvioivat, että suunniteltu sääntely ei huomioi pieniä kasvuyrityksiä ja haittaa eurooppalaisen tekoälyteollisuuden syntymistä.
5. Suomi on muuttunut yhden tai muutaman suuren yrityksen yhteiskunnasta maaksi, jonka tulevaisuus on monen keskisuuren yrityksen harteilla. Tämä muutos on haastava muun muassa siksi, että meidän yhteiskuntamme verkostot on paljolti rakennettu suuryritysten varaan. Innovaatiopolitiikassa tulee aktiivisesti kehittää rakenteita, jotka auttavat kaikenkokoisia yrityksiä ponnistamaan maailmalle.

Keskeiset innovaatiopolitiikan toimenpiteet

Me TEKissä haluamme tehdä työelämästä paremman ja maailmasta kestävämmän. Innovaatiot ovat keskeinen kestävä tapa nostaa tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. 

1. Strategia: Valtion pitää panostaa TKI-toiminnan ja oman toimintansa kehittämiseen pitkäjänteisesti yli hallituskausien ulottuvilla rakenteilla. 
2. Rahoitus: TKI-rahoitus tulee nostaa 4 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämän toteuttamiseksi valtion pitää kasvattaa omaa TKI-rahoitustaan ja kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan TKI-verovähennyksellä.
3. Osaavat tekijät: Suomi tarvitsee runsaasti osaavaa työvoimaa. Tekniikan alan koulutuksessa tulee varmistaa koulutuksen riittävä laajuus ja laatu. Samalla Suomen tulee houkutella ulkomailta osaajia. Jos yritykset eivät saa osaavia TKI-työntekijöitä Suomeen, korkean tuottavuuden tehtävät karkaavat muihin maihin. 

Lue lisää: Suomi tarvitsee pitkäjänteistä TKI-politiikkaa

Onko Suomi hukannut tulevaisuuden? -raportti kokoaa näkökulmia TEKin teettämästä Delfoi-tutkimuksesta. Raportissa selvitettiin Suomen kykyä kehittää ja hyödyntää koneoppimisen kaltaista kehitysvaiheessa olevaa yleiskäyttöistä teknologiaa. Tutkimuksen paneelissa oli 31 asiantuntijaa startup- ja muista yrityksistä, tutkimuksen ja osaamisen kentältä ja valtionhallinnosta.