Tekniikan akateemiset TEKin järjestämässä Future-Proof Engineering Education FPEE -seminaarissa 20.4. teemana oli tänä vuonna insinööriosaaminen ympäristökriisien ajassa.
– Vuosikymmeniä olemme tienneet, että meidän on pysäytettävä ilmastonmuutos, mutta emme ole vielä tehneet sen tavoitteen eteen tarpeeksi tai riittävän nopeasti. Olemme niin tottuneita hitaaseen vauhtiin, että kärsimme vauhtisokeuden vastakohdasta matelusokeudesta, totesi puheenvuorossaan TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija Jussi-Pekka Teini.
– Muutos tulee lopulta olemaan niin rivakka, että se tulee yllättämään varmasti jopa minut.
Aihepiiri ei ole tekniikan osaajille uusi. TEKin kunniasääntöä, joka kokoaa tekniikan alan tärkeimmät eettiset ohjeet, uudistettiin osana 100-vuotisjuhlallisuuksia liki 30 vuotta sitten. Kunniasäännössä todetaan seuraavaa: ”Tekniikan asiantuntijana olen rakentamassa teitä tulevaisuuteen. Olen vastuussa myös tuleville sukupolville tekniikan kehittämisestä ja soveltamisesta. Työssäni otan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset.”
Tilaisuuden pääpuhuja, professori Arto O. Salonen aloitti puheenvuoronsa kehumalla kunniasäännön sisältöä. Hän herätteli puheenvuorossaan yleisöä pohtimaan sitä, millainen sellainen maailma voisi olla, joka on hyvä ja kuinka se tehdään todeksi.
– Pelkkä nopeus on erittäin haitallista, jos suunta on väärä. Mitä jos teemme asioita, jotka eivät vie meitä kohti hyvää? Vaikea kysymys yhteiskunnassa onkin se, mikä se hyvä on, jota kohti täytyy pyrkiä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Salosen mukaan työlle alkaa nousta uusi merkitys tuottavuuden ja tehokkuuden lisäksi. Tärkeäksi nousee se, kuinka työn avulla ratkaistaan yhteiskunnallisia ja planetaarisia ongelmia. Yhä useammin kysytään, miten kunkin työn tekeminen pyrkii ratkaisemaan niitä ongelmia, jotka heikentävät tulevaisuuden näkymiä. Tämä antaa työlle merkityksellisyyttä.
– Meillä on ylväitä päämääriä, joiden puolesta kannattaa toimia vaikkei olisi selvää, pääsemmekö perille niiden suhteen, Salonen sanoi.
Tiede on Salosen mukaan paras tapa selittää ja ymmärtää maailmaa sekä todellisuutta, mutta sen avuksi tarvitaan taidetta kyseenalaistamaan ja esittämään idealistisia ideoita. Sitä tarvitaan, jotta meillä on houkuttelevia päämääriä, joita kohden pyrkiä.
– Koodaajia tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan niitä, jotka kertovat millaista maailmaa koodilla pitäisi rakentaa, Salonen sanoi.
Tarvitaan laajasti eri taitoja sekä lisää insinöörejä
Entä mitä taitoja insinöörikunta tarvitsee, jotta ympäristölliset päämäärät olisivat saavutettavissa? Tätä kysymystä tarkasteli esityksessään TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija Jussi-Pekka Teini käyttäen erityisesti kahta erilaista aiheesta tehtyä selvitystä: Engineers Finlandin The Effects of the Green Transition to the Employment and Educational Requirements of Engineers in Finland sekä Association of Nordic Engineersin Towards A Circular Economy.
– Niin sanottuja kovia insinööritaitoja tarvitaan edelleen, eli matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. Matemaattisen osaaminen merkitys itse asiassa vain kasvaa, kun asioiden kompleksisuus lisääntyy. Lisäksi tarvitaan paljon muita taitoja, kuten systeemiajattelua, digitalisaatiota ja dataosaamista, vuorovaikutustaitoja, poikkitieteellisyyttä sekä kykyä päivittää omaa osaamistaan, Teini summaa.
– Määrällinen tarve insinööriosaamiselle on myös kasvussa ja tämä näkyy kaikissa selvityksissä. Valmistuvien määrä pitäisi tarpeen täyttämiseksi noin puolitoistakertaistaa, mutta vaihtoehtoja on monia, kuten sisäänottojen kasvattaminen läpäisyn parantaminen, kansainvälisten osaajien houkuttelu sekä täydennyskoulutus, Teini sanoo.
Kestävyysosaamisen taso vaihtelee eri koulutusaloilla
TEKin analyytikko Arttu Piri kertoi tuoreen TEK Graduate Survey 2022:n tuloksista sekä siitä, mitä kysely kertoo tekniikan alan valmistuneiden nykyisestä kestävyysosaamisesta. TEKin ja tekniikan alan yliopistojen yhteinen vuosittainen kysely kertoo vastavalmistuneiden työtilanteesta ja kartoittaa heidän ajatuksiaan opinnoistaan. Vuonna 2022 Suomessa valmistui noin 3000 diplomi-insinööriä tai arkkitehtia ja heistä 61 prosenttia vastasi kyselyyn.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Arttu Piri käytti käsitettä kestävyysosaamisen läpileikkaavuus, joka kuvaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät kestävän kehityksen koettu tärkeys työuralla sekä se, miten hyvin opetuksen koetaan kehittäneen kestävään kehitykseen liittyviä taitoja. Tämä läpileikkaavuus on hyvää tai tyydyttävää 37 prosentilla valmistuneista mutta välttävää tai heikkoa 63 prosentilla viime vuonna valmistuneista.
– Kysymykseni onkin, että onko tämä sellainen tilanne, johon olemme tyytyväisiä? Piri kysyi yleisöltä ja sai useita kieltäviä vastauksia.
Kyselyssä on kartoitettu kestävyysosaamista jo pitkään, mikä antaa perspektiiviä tilanteen kehittymiseen.
– Monilla koulutusaloilla on onneksi nähtävissä positiivista muutosta sekä kestävän kehityksen osaamisen kehittymisessä että sen koetussa tärkeydessä. Tilanne tietotekniikassa kuitenkin huolestuttaa. Tulevaisuudet ratkaisut nojaavat tietotekniikkaan ja jo viidennes valmistuneista tulee alalta. Tietotekniikasta valmistuneilla sekä koettu tärkeys että kehittyminen opinnoissa ovat kuitenkin heikolla tasolla, Piri huomauttaa.
Kommenttipuheenvuorossa peräänkuulutettiin sosiaalista kestävyyttä
Puumateriaalitieteen ja -tekniikan professori Antti Haapala Itä-Suomen yliopistosta pohti kommenttipuheenvuorossaan tekniikan alan työn merkityksellisyyttä ja sitä, osaammeko viestiä sen mahdollisuuksista oikein, jotta ihmiset osaavat hakeutua alan koulutuksiin.
Jenny Lehtomäki Gaia Consultingista toi esille niitä kestävään kehitykseen liittyviä arjen muutoksia, mitkä näkyvät jo liiketoiminnassa. Esimerkiksi rakennusalalla uusi rakennuslaki velvoittaa ilmastoselvityksen tekemiseen, julkisella sektorilla on ilmastosuunnitelmavelvoite ja tekstiilialalla erilaiset kiertotalousratkaisut ovat jo näkyvä osa liiketoimintaa.
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY:n hallituksen puheenjohtaja Ida Parkkinen kertoi, että heidän tavoitteensa on saada kestävyysosaamisen osaksi kaikkia Aalto-yliopiston koulutusohjelmia. Hän nosti esiin opiskelijoiden ja valmistuneiden jaksamisen. Mielen hyvinvoinnit ja jaksamisen ongelmat nousevat esiin myös Graduate Surveyn tuloksissa, joista selviää, että tekniikan alalta valmistuneista peräti 37 % oli jatkuvasti tai usein huolissaan jaksamisestaan opintojen aikana. Luku on kasvanut edellisestä kyselystä. Parkkinen pohti, miten toteuttaa kestävyysmurros ja vihreä siirtymä niin, että se on sosiaalisesti kestävää ja oikeudenmukaista.
TEKin kestävyysopettajien verkosto
Tekniikan akateemiset TEK kutsuu kaikki tekniikan yliopistokoulutuksen kestävän kehityksen sisällöistä kiinnostuneet opettajat, hallintohenkilökunnan ja sidosryhmät mukaan kestävyysopettajien verkostoon.
Mistä idea verkostoon sai alkunsa, TEKin kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija Jussi-Pekka Teini?
– Yliopistoissa on jo erilaisia kestävyysverkostoja, mutta ainakaan tietooni ei ole tullut vastaavaa tekniikan alalla toimiville. Tekniikan alalla ollaan välittömästi tekemisissä niiden ratkaisujen kanssa, jotka määrittävät onnistumisemme kestävyysmurroksessa. Toivomme, että verkoston myötä saamme koottua aiheesta kiinnostuneet ja sen parissa töitä tekevät yhteen.
TEK on ollut mukana useammassa selvityksessä, joissa on tarkasteltu insinööriosaamista vihreässä siirtymässä. Tämä on yksi syy, miksi TEKissä tunnettiin luontevaksi pyrkiä verkoston avulla tukemaan opettajakuntaa aiheen sisällyttämisessä entistä enemmän osaksi opetussisältöjä.
– TEKin motivaatio tähän on totta kai maailman pelastaminen, mutta uskomme myös, että jäsenkuntamme työmarkkinat paranevat, kun erilaisia kestävyysratkaisuja kehitetään. Myös työn merkityksellisyys kasvaa ja vaikutus voi olla positiivinen myös yleisesti työehtoihin, Jussi-Pekka Teini sanoo.
Verkoston tarkoituksena on järjestää 1–3 kertaa vuodessa webinaareja tai lähitilaisuuksia kestävän kehityksen teemojen integroinnista tekniikan alan opetukseen. Verkostoon kuuluminen ei sido mihinkään. Verkoston kautta voi myös jakaa tietoa esimerkiksi ajankohtaisista aiheeseen liittyvistä tilaisuuksista ja raporteista.
Mitä muuta TEK tutkii?
Me TEKissä tutkimme jatkuvasti tekniikan alan työelämää, esimerkiksi palkkoja, yhdenvertaisuutta ja työssä tai opinnoissa jaksamista. Olemme tutkineet ja tuottaneet tietoa monista teemoista useiden vuosien ajan – voit tutustua ja vertailla tuloksia esimerkiksi aikasarjavisualisaatioiden avulla. Lue lisää tutkimuksistamme: www.tek.fi/tutkimus