Tekniikan alalla pysyvät ne, jotka kokevat kuuluvansa joukkoon

Suomessa miehille ja naisille on yhtä tärkeää kuulua tekniikan alalle. Naiset ovat jopa ylpeämpiä tekniikan alalla olemisesta kuin miehet, mutta he epäilevät miehiä enemmän paikkaansa alalla ja minäpystyvyyttään eli luottavat vähemmän omiin kykyihinsä.

Tekniikan alalle kuulumista on tutkittu paljon Yhdysvalloissa, jossa on ongelmana naisten poistuminen tekniikan ja luonnontieteiden urapolulta opintojen jälkeen. Tutkimuksissa on havaittu korrelaatio kuulumisen tunteen ja minäpystyvyyden välillä. Vahva luottamus omaan suoriutumiseen opinnoissa vahvistaa ajatusta siitä, että on oikealla alalla. Toisaalta tunne kuulumisesta alalle vahvistaa motivaatiota ja sisukkuutta opiskella.

Sen sijaan Suomessa kuulumisen kokemuksia millään alalla ei ole juurikaan tutkittu. Pioneeritutkimus aiheesta oli Engineers Finlandin viime keväänä tekemä tutkimus kuulumisen kokemuksista tekniikan alalla.

Nyt aihetta ovat tutkineet lisää Tekniikan akateemiset TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh ja LUT-­yliopiston tutkijatohtori Johanna Naukkarinen. Eurooppalainen insinöörikoulutuksen yhteisö SEFI julkaisi heiltä vertaisarvioidun konferenssipaperin lokakuussa. Artikkelin tutkimusdata on TEKin opiskelijatutkimuksesta 2022.

Artikkelissaan Bairoh ja Naukkarinen määrittelevät kuulumisen tarkoittavan omakohtaista kokemusta siitä, että sopii tiettyyn joukkoon ja saa arvostusta sen joukon jäsenenä.

– Tiedämme, että kuulumattomuuden tunne lisää riskiä keskeyttää opinnot, vaihtaa opintoalaa tai mennä valmistumisen jälkeen töihin ihan toiselle alalle, Bairoh kertoo.

Hänen mukaansa tämä on ongelma kansantaloudelle: kykenevät ihmiset eivät päädy työelämään asti. Sen lisäksi tämä on ongelma yksilölle. Ihminen on investoinut opintoihinsa aikaa ja muita resursseja, jotka valuvat tavallaan hukkaan, jos hän vaihtaa alaa ja aloittaa opinnot taas alusta.

Bairoh on tutkinut viime vuonna valmistuneessa väitöskirjassaan tekniikan alan sukupuolittuneisuutta eli sitä, miksi alalla on paljon enemmän miehiä kuin naisia. Bairohin mukaan on olemassa piintynyt käsitys, kuka on hyvä ja pätevä tekniikan alan osaaja, ja tämä käsitys on varsin miehinen.

Bairohin mukaan miesten ja naisten välillä näkyy iso ero siinä, luottavatko he muiden mieltävän heidät osaksi tekniikan alaa vai ei. Miehet kokevat vahvemmin tulevansa nähdyksi joukkoon kuuluvana. Bairoh sanoo, että tähän käsitykseen vaikuttavat paljon arjen kokemukset. Jos tulee jatkuvasti kyseenalaistetuksi alavalinnastaan tai työssään, se syö uskoa omaan kuulumiseen alalle.

Tutkimusavaus sukupuolivähemmistöistä

Heikoimmin tekniikan alalle kokivat kuuluvansa ei-binääriset vastaajat eli he, joiden sukupuoli-identiteetti ei sovi jakoon nainen–mies. Bairohin ja Naukkarisen tutkimuksen mukaan tämä vastaajaryhmä miettii miehiä ja naisia useammin, josko vaihtaisivat alaa. He myös kokevat nais- ja miesopiskelijoita useammin ulkopuolisuutta opiskeluporukassaan ja etteivät voi olla oma itsensä.

– Sukupuolivähemmistöjä tekniikan alalla on tutkittu tosi vähän. Ei-binääristen näkemystä tarvittaisiin lisää, Bairoh sanoo.
 

Bairohin mukaan on tärkeää, että TEK nostaa esiin tekniikan alalla ilmeneviä epäkohtia.

– Kuulumisen tunteessa kyse ei ole siitä, etteikö naisia tai ei-binäärisiä kiinnostaisi tekniikan ala. Tarvitsemme tekniikan alalle ihan kaikki osaajat! TEKin valtuustosopimuksessa on tavoite, että puramme työelämän syrjiviä rakenteita ja asenteita. Minä teen osuuteni ja tutkin yhden­vertaisuuden toteutumista ja nostan tuloksia esiin.

Bairoh & Naukkarinen: Sense Of Belonging Among Technology Students In Finland