Palkkaero ja selittämätön palkkaero
Kirjoittaja: Tuunia Keränen
Naisten ja miesten palkoissa on eroa myös tekniikan alalla. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan naisten mediaanipalkka vuoden 2023 lokakuussa oli 5 076 euroa kuukaudessa ja miesten 5 665 euroa. Naisten keskiarvopalkka taas oli 5 379 euroa kuukaudessa ja miesten 6 113 euroa. Naisten mediaanipalkka oli siis 90 prosenttia miesten mediaanipalkasta ja keskiarvopalkka 88 prosenttia miesten keskiarvopalkasta.
Palkkaluvuissa ovat mukana kokopäivätyössä olleet vastaajat, joista naisia oli 2069 ja miehiä 6347. Muu/en halua sanoa -vaihtoehdon oli sukupuolekseen valinnut niin harva, että heidän palkkojaan ei voida erikseen tarkastella.
Mistä ero palkoissa johtuu? Osittain siitä, että naiset ja miehet työskentelevät hieman erilaisissa tehtävissä. Kuviosta 1 nähdään, että miehet työskentelevät naisia suhteellisesti useammin johtotehtävissä. Keskijohdossa naisista ja miehistä työskentelee suunnilleen yhtä suuri osuus. Naisista hieman suurempi osuus työskentelee asiantuntijatehtävissä kuin miehistä. Palkkataso on johtotehtävissä korkeampi kuin asiantuntijatehtävissä, mikä siis osittain selittää naisten ja miesten välistä palkkaeroa.
Kuviosta 2 taas nähdään, että naiset työskentelevät miehiä suhteellisesti useammin julkisella ja yliopistosektorilla, joissa palkkataso on yksityistä sektoria matalampi. Myös tämä selittää osan palkkaerosta.
Kuitenkin, vaikka tarkastellaan vain yksityisellä sektorilla ja samantasoisissa tehtävissä työskentelevien naisten ja miesten palkkoja (kuvio 3), naisten mediaanipalkka oli kaikilla toimiasematasoilla miesten palkkaa pienempi. Palkkaero oli suurin ylimmässä johdossa, ja pienin asiantuntijatehtävissä.
Mikä on selittämätön palkkaero naisten ja miesten välillä?
Selvitimme, kuinka suuri osa naisten ja miesten välisestä palkkaerosta voidaan selittää erilaisilla taustamuuttujilla ja kuinka suuri osa on ns. selittämätöntä palkkaeroa. Teimme tilastollisen mallin palkkaerosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tilastollisen mallinnuksen erityiskysymyksissä neuvoa on saatu tilastotieteilijä VTM Petri Palmulta.
Selitettävänä muuttujana oli kuukausipalkka, ja selittävinä muuttujina sukupuolen lisäksi seuraavat muuttujat: kokemusvuodet, toimiasema, tehtävä, työnantajan toimiala, työnantajan henkilöstömäärä, työssäkäyntialue, koulutusohjelma, tieteellinen jatkotutkinto ja todellinen viikkotyöaika. Aineistona oli TEKin vuoden 2023 työmarkkinatutkimus.
Ensin tutkittiin, mikä oli ns. raakaero naisten ja miesten palkoissa. Tämän jälkeen vakioitiin muut selittävät muuttujat, jolloin jäljelle jäi ns. selittämätön palkkaero. Tilastollista mallinnusta varten aineistoa trimmattiin eli poistettiin joitakin poikkeavia arvoja, kuten hyvin suuria palkkoja. Tämän vuoksi tulokset hieman poikkeavat alussa esitetyistä luvuista, vaikka aineisto oli sama.
Mallinnuksessa hyödynnettiin erilaisia tilastollisia menetelmiä ja tilastollisesti merkitsevät vaikutukset osoitettiin tilastollisilla testeillä ja virhemarginaaleilla. Kokemusmittarin osalta mallin kertoimet simuloitiin ”takaisin” todelliseen vastausaineistoon ja euroiksi.
Tilastollisen mallin mukaan ns. raakaero naisten ja miesten palkoissa oli 9,5 prosenttia. Ero alkaa kasvaa tilastollisesti merkitsevästi noin 12–13 kokemusvuoden jälkeen. Mallin mukaan ns. selittämätön palkkaero vakiointien jälkeen oli 5,5 prosenttia, eli segregaatio selittää hieman alle puolet, eli noin 43 % sukupuolten välisestä palkkaerosta.
Segregaatio tarkoittaa sitä, että naiset ja miehet sijoittuvat erilaisiin tehtäviin. Kuten kirjoituksen alussa todettiin, naiset sijoittuvat miehiä hieman useammin asiantuntijatehtäviin ja julkiselle sektorille, joissa palkkataso on johtotehtäviä ja yksityistä sektoria matalampi. Miehet toimivat naisia useammin johtotehtävissä: tilastollinen malli osoitti, että kun työkokemus on vakioitu, miesten todennäköisyys sijoittua johtotehtäviin on kaksinkertainen naisiin verrattuna.
Tilastollisen mallinnuksen tuloksista selvisi myös, että naiset ja miehet valikoituvat yksityisellä sektorilla hieman erilaisille toimialoille. Lisäksi naiset ja miehet valikoituvat erilaisiin tehtäviin ja myös erilaisiin koulutusohjelmiin.
Yksityisen sektorin sisällä naiset olivat aliedustettuna esimerkiksi tietoliikenteessä ja elektroniikkateollisuudessa, joissa palkkataso oli keskimääräistä korkeampi. Tehtäviä tarkasteltaessa naiset olivat aliedustettuna myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, joissa palkkataso oli keskimääräistä korkeampi. Toisaalta he olivat yliedustettuna suunnittelu-, laadunhallinta- ja koulutustehtävissä, joissa palkkataso oli keskimääräistä matalampi. Koulutusohjelmia tarkasteltaessa naiset olivat valmistuneet miehiä useammin mm. arkkitehtuurin, ympäristötekniikan ja materiaalitekniikan aloilta, joissa palkkataso on keskimääräistä matalampi.
Kuitenkin, kun kaikki tämä on huomioitu, jäi jäljelle edelleen 5,5 prosentin selittämätön palkkaero. Sukupuolten välistä palkkaeroa on tarkasteltu työmarkkinatutkimuksen aineistosta myös vuosina 2016, 2013 ja 2010. Myös näinä vuosina ns. selittämätön palkkaero oli noin viisi prosenttia. Vuosina 2008, 2007 ja 2003 ero oli noin kuusi prosenttia. Vuoden 2003 työmarkkinatutkimuksessa todettiin, että ero oli kaventunut vuosista 1996 ja 2000 vajaalla prosenttiyksiköllä. Eri vuosien palkkamallit eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, mutta voitaneen kuitenkin todeta, että vaikka hidasta kaventumista on palkkaerossa tapahtunut, on tilanne viime vuodet junnannut paikallaan.
Nämä tulokset koskevat eroa kuukausipalkassa. Vuoden mittaan erosta kertyy jo merkittävä summa, puhumattakaan useista vuosista tai koko työurasta. Työuran aikaiset ansiot taas vaikuttavat esimerkiksi eläkkeeseen.
Esimerkkilaskelmia selittämättömästä palkkaerosta
- 5 665 euron kuukausipalkasta (miesten mediaanipalkka) selittämätön palkkaero kuukaudessa on noin 312 euroa. Vuodessa tästä kertyy 3 895 euroa.
- 5 065 euron kuukausipalkasta (miesten mediaanipalkka vaativissa asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla) selittämätön palkkaero kuukaudessa on noin 279 euroa. Vuodessa tästä kertyy 3 482 euroa.
- 6 520 euron kuukausipalkasta (miesten mediaanipalkka ylemmässä keskijohdossa yksityisellä sektorilla) selittämätön palkkaero kuukaudessa on noin 359 euroa. Vuodessa tästä kertyy 4 483 euroa.
- 8 400 euron kuukausipalkasta (miesten mediaanipalkka johdossa yksityisellä sektorilla) selittämätön palkkaero kuukaudessa on noin 462 euroa. Vuodessa tästä kertyy 5 775 euroa.
Laskelmat ovat esimerkkejä, ja niissä on oletettu, että selittämätön palkkaero on sama kaikilla toimiasematasoilla. Vuosipalkka on laskettu kertomalla kuukausipalkka 12,5:lla, eli siihen on laskettu mukaan lomaraha.
Palkkatasa-arvo tekniikan aloilla – paljon puhetta vähän villoja vai miten?
Kirjoittaja: Sirkku Pohja
Pitkän aikavälin datasta saadaan kuva, että liki 30 vuoden aikana palkkatasa-arvo tekniikan aloilla on junnannut lähes paikoillaan. Työelämän tasa-arvo ja palkkatasa-arvo etenevät hitaasti Suomessa, muissa Pohjoismaissa sekä kaikilla työelämän aloilla. Vaatimattomaan edistymiseen ovat syynä ainakin vanhakantaiset asenteet, työkulttuurit, tasa-arvotiedon taso ja konkreettisten tasa-arvotekojen vähäisyys.
TEKissä olemme noin 15 vuoden ajan pitäneet esillä palkkoja ja niiden oikeudenmukaisuutta, työelämän tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta. Keskustelun ylläpitäminen sekä tutkitun tiedon lisääminen palkoista, palkkaeroista ja sukupuolten palkkaerojen syistä on kyselytutkimustemme mukaan jäsenillemme tärkeää.
Palkkatasa-arvo ei tarkoita palkkojen tasapäistämistä. Palkkaeroja saa ja pitääkin olla, mutta niiden tulee perustua tehtävän vaativuuteen sekä työntekijän osaamiseen ja suoriutumiseen. Sukupuoli ei ole peruste palkkaerolle.
Mitä tasaisemmin sukupuolet valitsevat tekniikan alan opinnot, sitä suurempi mahdollisuus on, että tulevaisuuden työelämässä tekniikan aloilla työskentelee tasaisemmin eri sukupuolia.
Haluamme kehittää nykyisiä sukupuolittuneita tekniikan työmarkkinoita niin, että sukupuolet olisivat tasaisemmin edustettuina kaikilla tasoilla ja myös korkeissa tehtävissä, kuten liiketoimintajohdossa ja yritysten hallituksissa. Tällöin palkkatasa-arvon on helpompi toteutua ja työelämä voi kehittyä tuloksellisempaan suuntaan.
Tieto auttaa tekemään
Koulutamme työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden perusteista henkilöstön edustajia, jotta he voivat ottaa palkkatasa-arvon puheeksi, kun työpaikalla tehdään ensimmäistä tasa-arvosuunnitelmaa tai päivitetään olemassa olevaa. Tietämys palkkatasa-arvosta on tärkeää esimerkiksi palkkakartoitusta tehtäessä.
Isossa kuvassa vaikutamme työlainsäädäntöön keskusjärjestömme Akavan kautta. Akavan työryhmätyössä luonnostelemme ja teemme esityksiä mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien tarkentamiseen ja kehittämiseen niin tämän päivän kuin tulevan työelämän tarpeet huomioiden.
Kun lakimuutoksia tulee palkkatasa-arvoon tai yleensä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen, tiedotamme niistä omissa kanavissamme ja koulutamme henkilöstön edustajia, jotta he voivat edistää näitä asioita työpaikoillaan edustettaviensa ja työnantajan kanssa.
Olemme mukana Akavan kautta myös Samapalkkaisuus -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on sukupuolten välisen palkkatasa-arvon saavuttaminen yhteiskunnassa. Toimenpiteiksi ohjelmassa on kirjattu palkkatietämyksen lisääminen, sukupuolten mukaan eriytyneen työnjaon eli työelämän segregaation purku, työn ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen ja työpaikkojen tasa-arvosuunnittelun parantaminen.
Puhu palkasta ja rohkaise kollegaakin puhumaan
Kirjoittaja: Sirkku Pohja
Palkkaneuvonta on suosittu jäsenpalvelumme, jossa on tarjolla kattavasti tekniikan alojen palkkatietoa, -tilastoja, -neuvoja sekä Palkkanosturi. Annamme myös henkilökohtaista neuvontaa mm. palkkapyynnön ja palkankorotustoiveen euromäärän pohdintaan, palkkaneuvotteluun ja -keskusteluun valmistautumiseen sekä palkkasyrjintäepäilyihin liittyen.
Ohjeistamme palkasta puhumiseen muulloinkin kuin palkankorotuksen ollessa kyseessä. Jokaisen on tärkeää ottaa palkka puheeksi säännöllisesti, ainakin kerran vuodessa sekä aina, kun työn vaativuus kasvaa, työkokemus lisääntyy tai tehtävä vaihtuu. Työntekijä voi tällä tavalla vaikuttaa palkkakehitykseensä ja ehkäistä omalta osaltaan esimerkiksi palkkakuoppaan ajautumista.
Jotta palkkatietämys olisi työpaikalla kohdallaan, omasta palkasta kannattaa puhua euroina. Kun palkkataso on tiedossa, voi omaa palkkaa ja tehtävänkuvaa verrata toisiin, katsoa mitä oman työpaikan tasa-arvosuunnitelma kertoo palkkauksesta ja keskustella luottamushenkilön (-miehen) kanssa, miten palkkatasa-arvoa voidaan ylläpitää ja edistää.
Työpaikalla tulee noudattaa tasa-arvolakia riippumatta työpaikan koosta. Jokaisella työnantajalla on lain mukainen velvollisuus edistää tasa-arvoa työntekijöiden työehdoissa, erityisesti juuri palkkauksessa. Mitä avoimemmin työpaikalla puhutaan palkoista, sitä varmemmin palkkatasa-arvo toteutuu.
Vaikka palkasta puhumista pidetään edelleen lähes tabuna, jokainen saa puhua omasta palkastaan. Se voi olla aluksi vaikeaa, mutta tuntua harjoittelun myötä helpommalta. Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä on reilua työelämää.
Kyse on isosta asiasta. Jos työmarkkinat ja palkat eivät muutu tasa-arvoisiksi, tasa-arvoa ei saavuteta muuallakaan yhteiskunnassa.
Sirkku Pohja
