04 Työhaastattelu

Työhaastattelu

Työnhakijan soveltuvuutta työtehtävään ja organisaatioon arvioidaan rekrytointiprosessissa eri tavoin. Yleisimmin arviointia tehdään työhaastattelun tai henkilöarviointien avulla. Työhaastattelun tarkoituksena on selvittää työnhakijan sopivuutta työtehtävään ja organisaatioon, mutta se antaa myös työnhakijalle mahdollisuuden selvittää työpaikan sopivuutta itselleen.  

Haastattelussa voit kertoa työnantajalle enemmän itsestäsi ja osaamisestasi sekä tutustua tarkemmin haettavaan tehtävään ja organisaatioon. Työnantaja tutustuu sinuun paremmin ja arvioi sopivuuttasi kyseiseen työtehtävään ja työkulttuuriin.  

Työhaastattelu onkin parhaimmillaan kahdenvälinen keskustelu, jonka tavoitteena on saada lisää tietoa molempien osapuolien päätöksenteon tueksi. Haastattelussa sinun kannattaa olla oma itsesi ja kertoa monipuolisesti osaamisestasi ja kiinnostuksestasi työtä kohtaan. Saat myös mahdollisuuden kysyä sinua mietityttäviä kysymyksiä hakemastasi työpaikasta. 

Rekrytointiprosessiin voi kuulua yksi tai useampi haastattelukierros, joissa haastattelut voivat vaihdella toteutustavoiltaan. Saatat tavata eri vaiheessa eri haastattelijoita riippuen siitä, millainen rekrytointiprosessi on kyseessä. Haastattelijat voivat olla työnantajien edustajia, mutta yhtä hyvin he voivat olla henkilöstöpalveluyritysten tai rekrytointitoimistojen konsultteja. Haastatteluissa voi olla mukana useampi haastattelija. Haastatteluun saattaa osallistua tuleva esihenkilö, henkilöstöhallinnon edustaja tai rekrytoija, ulkoinen rekrytointikonsultti, tuleva kollega tai muu organisaation avainhenkilö.  

Haastattelujen tyyli ja sisältö voi vaihdella. Jotkut haastattelut voivat olla hyvinkin virallisia, kun taas jotkut muistuttavat enemmän tuttavallista keskustelua. Aina ei ole mahdollista päätellä etukäteen, millainen haastattelu on tiedossa. Vaikka haastattelutilanteita on monenlaisia, on haastatteluissa tyypillisesti tietty rakenne ja tietyt asiat, jotka nousevat esille. Tyypillisesti haastattelut alkavat esittäytymisellä ja keskustelulla siitä, mistä rekrytointiprosessissa on kyse ja miten se etenee.  

Haastattelujen aikana käsitellään tyypillisesti seuraavia asioita: 

• Haettavan työtehtävän esittely 

• Työnantajaorganisaation tai tiimin esittely 

• Hakijan osaaminen, kokemus ja koulutus 

• Hakijan motivaatio ja kiinnostuksenkohteet 

• Hakijan työtehtävään liittyvät odotukset  

• Hakijan kehittymistoiveet ja tavoitteet uralle 

• Hakijan vahvuudet ja kehityskohteet 

• Hakijan työskentelytyyli eri tilanteissa 

• Hakijan kielitaito tai muut erityistaidot 

• Muut esille tulevat tekijät sekä käytännön asiat 

Usein haastattelussa on tilaa myös avoimelle keskustelulle, tai vähintään hakijan esittämille omille kysymyksille. Se miten avointa ja vapaata keskustelu on, riippuu haastattelun luonteesta. Paikan päällä pidettävissä haastatteluissa hakijan kanssa saatetaan tutustua organisaatioon ja työtiloihin. Haastattelujen ohessa saatetaan pyytää nähtäväksi hakijan työ- ja opintotodistuksia sekä hakijan suosittelijatietoja eli referenssejä. Joskus haastatteluihin voi kuulua työtehtäviin liittyvän case-tehtävän tai työsimulaation tekeminen tai mahdollisten ennakkotehtävien läpikäyminen. Haastattelujen aikana puhutaan usein myös siitä, miten rekrytointi etenee, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä hakijalta mahdollisesti odotetaan haastattelun jälkeen. 

Valmistautuminen haastatteluun

Valmistautumisen merkitys haastattelussa onnistumisessa on valtavan suuri. Valmistautuminen antaa sinulle varmemman olon työhaastattelutilanteessa. Se on myös loistava tapa osoittaa omaa motivaatiotasi työtehtävää ja organisaatiota kohtaan. Valmistautuminen auttaa sinua myös jännityksen hallitsemisessa. Voit valmistautua haastatteluun seuraavien vinkkien avulla. 

Käytännön asiat ennen työhaastattelua 

Tarkista etukäteen, että tiedät, miten pääset haastatteluun. Pukeudu haastattelua varten siististi, mutta kuitenkin niin, että tunnet olosi luontevaksi ja sinulla on hyvä olla. Jotkut työnantajat ovat virallisempia ja toiset rennompia. Halutessasi voit selvittää etukäteen, millainen pukeutumiskulttuuri työpaikalla on. Kaikista olennaisinta pukeutumisessa on kuitenkin, että tunnet olosi hyväksi ja omaksi itseksesi. Haastatteluun tullessasi noudata saamiasi ohjeita saapumisen suhteen ja varmista, että olet ajoissa. Varmista, että varaat haastatteluun mukaan pyydetyt asiat.

Yleensä haastatteluun kannattaa ottaa mukaan: 

• Henkilöllisyystodistus 

• Työ- ja koulutodistukset sekä mahdolliset portfoliot 

• Suosittelijatiedot 

• Muistiinpanovälineet ja omat muistiinpanot  

• Haastattelijan yhteystiedot

Hissipuhe

Hissipuhe voi toimia apunasi työhaastattelussa. Hissipuhe eli pitchaus on mietitty, kohdennettu ja harjoiteltu puhe, jossa esittelet tiiviisti itsesi, osaamisesi sekä tavoitteesi. Hissipuheen sisältö riippuu aina tilanteesta, siitä kenelle puhut ja missä. Hissipuheen tavoitteena on herättää kuulijan kiinnostus ja halu kuulla sinusta lisää. Hissipuheessa esittelet, kuka olet, mitä osaat, mitä tarjoat ja mitä tavoittelet. Voit tarvita hissipuhetta työhaastattelussa esittäytyessäsi, mutta siitä on usein apua myös verkostoitumistilanteissa, yritysvierailuilla, rekrytointitapahtumissa tai LinkedIn-profiilisi tiivistelmässä. 

Miksi hissipuhe on tärkeä? 

Teet vaikutuksen, kun esittäydyt eri tilanteissa luontevasti ja samalla napakasti. Kun tiedät tarvitsevasi hissipuhetta esimerkiksi työnhaastattelussa, kannattaa hissipuhe miettiä ja harjoitella etukäteen. Harjoiteltu puhe on usein vakuuttava. Se kertoo, että olet valmistautunut haastatteluun ja motivoitunut hakemaasi tehtävään. 

Millainen on hyvä hissipuhe? 

Hyvä hissipuhe on luonteva, tiivis sekä helposti muistettava. Mukauta hissipuhettasi tilanteen mukaan eli mieti, kenelle puhut ja mikä on tilanteessa tavoitteesi eli haluatko tehdä vaikutuksen työnhakijana vai kasvattaa verkostoasi. Hissipuhe kannattaa rakentaa keskustelun aloittajaksi eli huomioi hissipuheesi pituus. Mieti itse, kuinka pitkään jaksat kuunnella toisen esitelmöimistä itsestään ja osaamisestaan. Muista, että hissipuheen on usein tarkoitus olla osa vuorovaikutusta. Voit esimerkiksi esittää kysymyksen kuulijalle hissipuheesi lopuksi.

Työhaastattelussa toimiminen

Työhaastattelu on keskustelu, ei kuulustelu. Haastattelu on myös sinulle mahdollisuus saada lisätietoja haettavana olevasta tehtävästä, tiimistä, työkulttuurista tai muusta sinua kiinnostavasta. Käytä siis tilaisuutta hyväksesi. Se, miten toimit työnhakijana, antaa työnantajalle kuvan sinusta myös työntekijänä. Ensivaikutelmalla on väliä. Ole ajoissa haastattelussa, hymyile ja tervehdi, kun kohtaat haastattelijat. Ole oma itsesi haastattelussa, sillä haastattelijat ovat kiinnostuneita juuri sinusta. Jännittäminen on ymmärrettävää. Jos jännität ja se tuntuu haittaavan tilannetta, voit mainita siitä ääneen. Voi olla, että haastattelijakin jännittää! 

Kysymyksiin vastatessasi kuuntele ne tarkasti ja tarvittaessa varmista, että olet ymmärtänyt kysymyksen oikein. Vastaa sitten omin sanoin pitäen vastauksesi napakoina, mutta riittävän informatiivisina. Osoita aidosti myös mielenkiintosi tehtäviin! 

Kerro itsestäsi ja osaamisestasi esimerkkien kautta. Kerro konkreettisia, realistisia ja innostavia esimerkkejä, joiden avulla voit korostaa taitojasi. Mieti, missä olet oppinut tehtävässä tarvittavia taitoja tai mistä olet saanut hyvää palautetta esihenkilöltäsi tai kollegoiltasi.  

Sinun kannattaa kertoa vahvuuksistasi ja omasta työ- ja opiskelutaustasi juuri ne puolet, jotka sopivat haettavaan tehtävään. Kerro niistä tiedoista ja taidoista, jotka ovat tehtävän ja työnantajan kannalta relevantteja. Jos sinulla on tehtävän kannalta olennaista osaamista, joka ei tule haastattelukysymysten kautta esille, voit tuoda sen esiin itse sopivassa kohdassa. Yksi toimiva malli omasta osaamisesta kertomiseen on Neljän T:n menetelmä.

Haastattelun lopuksi 

Kiitä haastattelusta. Varmista, että tiedät, miten prosessi etenee ja mitä sinulta odotetaan jatkossa. Pohdi haastattelun jälkeen, missä onnistuit ja missä sinun olisi hyvä vielä kehittyä. Voit kirjoittaa näitä asioita ylös. Pohdinta voi toimia hyvänä tukena tulevia haastatteluita varten. Jos et kuule haastattelijasta sinulle ilmoitettuun päivään mennessä, voit itse olla kohteliaasti yhteydessä ja kysyä missä vaiheessa haussa mennään.  

Haastattelu saattaa johtaa seuraavaan haastatteluun, sinun valintaasi tai valitsematta jäämiseen. Jos et tule valituksi, pettymys on ymmärrettävää. Ota kaikki opit irti läpikäymästäsi haastattelusta ja suuntaa ajatuksesi seuraavaan hakuun. Joskus on mahdollista, että haastattelussa kakkoseksi jäänyt saakin työpaikan, sillä tilanteet voivat muuttua. Joskus voit saada tarjouksen jostain toisesta tehtävästä, johon sinun koetaan sopivan paremmin.  

Jos saat työtarjouksen, ota selvää alan palkkatasosta ja työehdoista. Lue myös lisää palkkatoiveesta ja työsopimuksesta täällä. TEKin jäsenet voivat hyödyntää myös TEKin laki- ja palkkaneuvontaa.

Suosittelijat

Suosittelijat ovat henkilöitä, jotka tuntevat sinut ja voivat kertoa palkkaavalle työnantajalle näkemyksensä työskentelystäsi. Rekrytoijat tai palkkaavat esihenkilöt haluavat yleensä ottaa yhteyttä suosittelijoihin saadakseen lisää tietoa sinusta ja varmistusta siitä, millainen työntekijä olet. He haluavat esimerkiksi kuulla, mitä muut sinun työpanoksestasi ajattelevat ja kuinka olet heidän mielestään toiminut aiemmissa työtehtävissäsi.  

Sinulta saatetaan pyytää suosittelijatietoja rekrytointiprosessin loppupuolella, esimerkiksi haastattelun jälkeen. Sinun kannattaakin etukäteen kysyä tuntemiasi ihmisiä suosittelijoiksesi. Ennen kuin jaat heidän yhteystietojensa rekrytoijille, varmista, että he haluavat toimia suosittelijoinasi ja he ovat antaneet luvan luovuttaa yhteystietonsa.  

Mikäli tiedät, että rekrytoija aikoo soittaa läpi suosittelijoitasi, kannattaa suosittelijoita informoida tästä etukäteen. Sinun kannattaa myös kertoa suosittelijoille, millaiseen rooliin olet hakemassa. Näin he osaavat valmistautua kertomaan sinusta tilanteeseesi sopivalla tavalla. CV:ssä ei ole pakko lukea valmiiksi suosittelijoiden tietoja, vaan voit kirjoittaa siihen, että annat suosittelijoiden tiedot pyydettäessä. On fiksua pitää hyvät välit entisiin työnantajiisi ja verkostosi jäseniin, sillä saatat haluta pyytää jotakin henkilöä suosittelijaksesi tulevaisuudessa. 

Kuka voi toimia suosittelijana? 

Suosittelijoinasi voi toimia esimerkiksi entinen esihenkilösi, kollegasi, yhteistyökumppanisi, asiakkaasi tai joku muu sinut ammatillisesti tunteva henkilö. Suosittelijaksi kannattaa pyytää henkilöä, joka on päässyt seuraamaan toimintaasi käytännössä, ja joka tuntee sinut riittävän hyvin. Jos sinulla ei ole aiempaa työkokemusta, pohdi, voisitko kysyä harrastukseesi tai luottamustoimeesi liittyvää kontaktiasi tai sinut tuntevaa opetushenkilökunnan jäsentä suosittelijaksesi. 

Henkilöarviointi 

Rekrytointiprosessiin saattaa kuulua myös soveltuvuusarviointi. Silloin kun arviointia käytetään, se teetetään tyypillisesti prosessin loppuvaiheessa muutamalle kärkiehdokkaalle. Arviointikutsun saaminen onkin hyvä merkki: se kertoo siitä, että olet todennäköisesti mukana kärkikahinoissa! 

Soveltuvuusarvioinnissa voidaan arvioida esimerkiksi henkilökohtaisia vahvuuksiasi, työskentelytyyliäsi ja sitä, millaiset asiat sinua työssä kiinnostavat ja motivoivat. Kun näitä verrataan hakemasi työn ja työyhteisön ominaisuuksiin, saadaan arvio siitä, kuinka todennäköisesti menestyisit ja viihtyisit kyseisessä työpaikassa. Onkin hyvä huomata, että arviointi ei koskaan mittaa sinua yleisesti työntekijänä, vaan se mittaa ainoastaan soveltuvuuttasi juuri kyseiseen tehtävään juuri kyseisessä organisaatiossa.  

Voit valmistautua soveltuvuusarviointiin miettimällä jo etukäteen, mikä haettavassa tehtävässä ja organisaatiossa sinua erityisesti motivoi ja kiinnostaa. Voit pohtia myös, millaisissa työtehtävissä, tilanteissa ja ympäristöissä koet itse olevasi parhaimmillasi, ja millaista palautetta olet saanut muilta. Jos sinulla on vasta vähän työkokemusta, voit miettiä esimerkkejä myös harrastuksistasi tai opintoihisi kuuluneista projektitehtävistä.  

Arviointiin kannattaa osallistua omana itsenään ja positiivisin mielin.  Etenkin ensimmäistä kertaa arviointiin meneminen voi ymmärrettävästi jännittää, mutta sitä ei kannata liikaa pelätä: arvioinnissa ei etsitä täydellistä ihmistä, vaan kyseiseen työhön ja työyhteisöön riittävän hyvin sopivaa. Kävipä rekrytoinnissa miten vain, arviointi kannattaa aina hyödyntää myös oppimiskokemuksena. Muista siis käyttää hyödyksi kaikki tarjotut mahdollisuudet saada palautetta omasta arvioinnistasi! 

Työhaastattelupeli