05 Työelämä

Perustele palkkatoiveesi 

Palkan taso määräytyy työtehtävän vaativuuden ja osaamisen perusteella. Jos työpaikkailmoituksessa pyydetään palkkapyyntöä, kannattaa se ilmoittaa hakemuksessasi. Palkkatoivetta pohtiessa kannattaa tutustua TEKin palkkasuosituksiin. Voit myös kysyä ja keskustella opiskelukavereidesi kanssa, minkälaista palkkaa he saavat tai ovat saaneet erilaisista työtehtävistä. 

Jokainen päättää ja perustelee palkkatoiveensa itse, joten pyydä palkaksi sellaista summaa, jonka voit itse perustella hyvin. Palkkatoive kannattaakin perustella samoin perustein kuin miksi juuri sinut kannattaa palkata. Älä perustele toivettasi vain sillä, että se on palkkasuositusten mukainen. 

Palkkasuositukset

TEK tutkii ja tilastoi ammattikunnan palkkaa ja sen kehitystä. Tutkimustiedon perusteella annetaan vuosittain palkkasuositukset. Suosituksia on kolmeen tilanteeseen: harjoittelupalkka, diplomityö/pro gradu -tutkielmapalkka sekä alkupalkka. 

Harjoittelupalkka 

Vuosittain annettavat opiskelijoiden harjoittelupalkkasuositukset koskevat omaan opintoalaan liittyvää työtä. Suositukset perustuvat tekkiläisten opiskelijoiden kesätöistään antamiin palkkatietoihin ja palkkatason muutosennusteisiin. 

Palkkatoivetta esittäessäsi kannattaa huomioida työkokemus kesätöistä tai työskentelystä lukukausien aikana, oma osaaminen ja taidot sekä työtehtävän vaativuus. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on noin kuusi prosenttia muuta maata korkeampi. 

Alkupalkka 

Suositus alkupalkasta perustuu kyselytutkimuksessa saatuihin tietoihin vastavalmistuneiden palkoista. Suositus on asetettu toteutunutta keskipalkkaa hieman korkeammalle tasolle, koska TEKin tavoitteena on edistää jäsenten palkkakehitystä. Alkupalkkasuositusta asetettaessa otetaan huomioon myös ennuste tulevasta suhdanne- ja palkkakehityksestä. 

Palkkasuositus on tarkoitettu koulutusta vastaaviin asiantuntijatehtäviin äskettäin valmistuneilla, joilla ei vielä ole pidempää työkokemusta oman alan tehtävistä. Alkupalkkasuositusta on hyvä käyttää palkkaneuvottelussa lähtökohtana, johon omaa palkkatoivetta sekä osaamista ja kokemusta verrataan. Muista huomioida palkkaneuvottelussa myös työnantajan mahdollisesti tarjoamat luontoisedut ja muut edut. 

Diplomityö ja pro gradu -tutkielma 

Diplomityön ja pro gradu -tutkielman tekoon liittyviin työtehtäviin annetaan erillinen palkkasuositus. Mikäli hoidat lopputyösi ohella muita työtehtäviä, ne on hyvä ottaa huomioon palkkaa nostavana tekijänä. Tarkista aina tuoreimmat palkkasuositukset täältä! 

Palkkasuositukset ovat nimensä mukaisesti suosituksia. Työnantajalla saattaa olla oma palkkataulukko, jonka mukaan palkka määräytyy. Palkka voi myös määräytyä työpaikalla noudatettavan TES:in eli työehtosopimuksen mukaan. Palkasta on hyvä aina keskustella työnantajan kanssa ennen töiden aloittamista. 

Palkkakehitys 

Kesätöissä ja harjoittelussa palkka voi olla määritelty jo paikkaa hakiessa, mutta viimeistään valmistumisen jälkeen on hyvä kiinnittää huomiota omaan palkkakehitykseen. 

Ole itse aktiivinen ja puhu palkasta esimiehesi kanssa esimerkiksi kerran vuodessa. 

Jos haluat pyytää palkankorotusta, valmistaudu hyvin. Mieti etukäteen sekä perustelut palkankorotukselle että pyytämäsi summa. 

Jos kuulut työttömyyskassaan, kannattaa tarkistaa, onko työttömyysturvaan liittyvässä työssäoloehdossa määritelty palkkaan liittyviä ehtoja. Näin varmistat, että tekemäsi työ voidaan ottaa huomioon työssäoloehdossa. Jos olet KOKO-kassan jäsen, käy tarkistamassa täältä, saatko tarpeeksi palkkaa, jotta työssäoloehto täyttyy. 

Työsopimus kirjallisena

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti ja mielellään jo ennen työsuhteen alkua. Suullinen työsopimus on pääasiallisesti sitova, mutta riitatilanteessa on vaikea näyttää toteen, mitä on sovittu, jos ei siitä ole mitään kirjallista näyttöä. Työsopimus kannattaa aina lukea huolella läpi ja pyytää tarkennusta niihin kohtiin, joita ei ymmärrä. TEKin jäsenenä sinulla on mahdollisuus tarkastuttaa työsopimuksesi lakimiehellä. 

Työsopimusta solmittaessa kannattaa myös pitää mielessä, että se on kahden osapuolen välinen sopimus, jonka ehdoista myös sinä voit neuvotella. Ehdoista neuvotteleminen on yleensä helpompaa silloin, kun työsuhde ei ole vielä alkanut. 

Sopimuksen sisältö 

Työsopimuksessa voidaan sopia monista työsuhteeseen vaikuttavista asioista, jotka vaihtelevat tehtävästä ja työpaikasta riippuen. Kaikissa työsopimuksissa pitäisi kuitenkin olla ainakin seuraavat asiat: 

• Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka 
• Työnteon alkamisajankohta 
• Määräaikaisessa työsopimuksessa määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika 
• Työntekopaikka 
• Työntekijän tehtävänimike ja pääasialliset työtehtävät Jos tarve vaatii, voidaan työtehtäviä kuvailla tarkemmin myös erillisellä liitteellä. Näiden kohtien lisäksi työsopimuksella voidaan sopia myös monista muista työsuhteeseen vaikuttavista asioista. 
• Työhön sovellettava työehtosopimus, mikäli sellainen on 
• Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi 
• Säännöllinen työaika 
• Vuosiloman määräytyminen 
• Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste 

Työsuhteen kesto 

Työsuhteen päättymisaika voi olla myös arvoitu tai liitetty esimerkiksi jonkin projektin loppuunsaattamiseen. Määräaikainen työsuhde edellyttää perustetta, kuten “sijaisuus”. Työntekopaikka on tärkeä merkitä esimerkiksi matkakorvausten maksamista silmällä pitäen. Parasta olisi, että työpaikaksi määritellään toimipisteen osoite tai kaupunki, eikä esimerkiksi koko Suomea. 

Työehtosopimus

Työlainsäädäntöä noudatetaan kaikissa työsuhteissa, mutta sen lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat solmineet useita alakohtaisia työehtosopimuksia, joilla voidaan poiketa myös lain määräyksistä. On hyvä selvittää, noudatetaanko työsuhteessa jotakin työehtosopimusta. 

Vuosiloman määräytyminen 

Aloittaessasi uuden työn sinulle ei ole vielä kertynyt lomaa. Tämä onkin asia, josta voi yrittää neuvotella ja varmistaa itselleen jonkinlaisen loman myös ensimmäiselle työskentelyvuodelle. 

Irtisanomisaika 

Irtisanomisajasta voidaan sopia osapuolten välillä, kunhan irtisanomisaika on korkeintaan kuusi kuukautta, eikä työntekijän noudatettava irtisanomisaika ole pidempi kuin työnantajan. Työsopimuslaissa on säännös yleisistä irtisanomisajoista, joita noudatetaan, ellei toisin ole sovittu. Usein työsopimuksessa viitataan suoraan työsopimuslain tai alalla noudatettavan työehtosopimuksen säännökseen irtisanomisajoista. 

Koeaika  

Työsopimuslain mukaan koeaika saa olla enintään kuuden kuukauden mittainen ja määräaikaisessa työsopimuksessa korkeintaan puolet työsuhteen kestosta. 

Työsuhteen päättyessä

On tärkeää huomata, että työsopimuksen joillain lausekkeilla voi olla vaikutusta myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Esimerkiksi kilpailunkielto- ja salassapitoehdot ulottuvat usein myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Kilpailukieltoehto voi pahimmillaan vaikeuttaa työpaikan vaihtamista, eli kannattaa sen osalta tarkkaan miettiä, mihin on valmis sitoutumaan. 

Muista työtodistus 

Työsuhteen jälkeen on tärkeää muistaa pyytää työtodistus, jotta voi osoittaa työkokemuksensa seuraavien työnhakujen yhteydessä. Työntekijä saa päättää, kuinka laajasisältöisen työtodistuksen haluaa. 

Mitä työtodistuksessa tulee olla? 

• Työntekijän nimi ja sosiaaliturvatunnus 
• Työpaikan nimi 
• Työsuhteen kesto: alkamis- ja päättymisajankohta 
• Tehtävänimike 
• Pääasiallisten tehtävien kuvailu 
• Päiväys ja allekirjoitus 

Mitä voin pyytää laajaan työtodistukseen? 

• Työsuhteen päättymissyy (esimerkiksi: ”työsuhde oli määräaikainen) 
• Arvio työtaidoista ja käytöksestä. 
• Työnantaja ei saa merkitä näitä arvioita työtodistukseen omasta aloitteestaan. 

Kuinka vanhasta työkokemuksesta voin pyytää todistusta? 

• Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus 10 vuoden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. 
• Työntekijän taidoista ja käytöksestä voi pyytää arviota 5 vuoden ajan työsuhteen päätöksestä. 
• Jos alkuperäinen työtodistus on kadonnut tai turmeltunut, tai työsuhde on päättynyt yli 10 vuotta sitten, työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen vain, jos siitä ei koidu kohtuutonta hankaluutta hänelle. 

Voinko käyttää entistä työnantajaani suosittelijana? 

Jos työsuhde sujui mielestäsi hyvin, kysy työnantajaltasi jo etukäteen, voitko käyttää häntä suosittelijana seuraavan vuoden työnhakua ajatellen. 

Työehdoista neuvotellaan

Suomalainen työmarkkinatoiminta perustuu neuvottelemiseen ja yhdessä toimimiseen. Neuvottelemalla asioista olemme luoneet turvallisuutta ja tasa-arvoa suomalaiseen työkulttuuriin. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen minkälaisessa ympäristössä ja yhteisössä haluamme työskennellä. Joskus pelkkä oma ääni ei riitä ja siksi meillä on kanavia joiden kautta voimme tuoda kokonaisten alojen mielipiteitä esille.  

Työehdoilla on keskeinen rooli siinä, onko meillä varaa, aikaa ja energiaa perheelle, ystäville, harrastuksille, rakkaudelle sekä muulle työn ulkopuoliselle elämälle. Jäsenten edustaminen ja tukeminen työehtojen neuvottelussa on yksi TEKin tärkeimmistä tehtävistä.  

YTN ja JUKO

Tekkiläisten työehtosopimuksista neuvottelevat yksityisellä sektorilla Ylemmät toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla virkaehtosopimuksista Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Käytännössä neuvottelijat ovat TEKin ja muiden akavalaisten liittojen asiantuntijoita, jotka tekevät yhteistyötä kaikkien akavalaisten liittojen jäsenten työehtojen puolesta.  Työnantajia neuvotteluissa edustavat työnantajien muodostamat liitot.

Mikäli alalla on voimassa yleissitova työehtosopimus, tulee kaikkien alan työnantajien noudattaa työehtosopimusta, myös niiden, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Normaalisitovaa työehtosopimusta pitää noudattaa vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä.  

Monet työelämässä olevista edusta eivät perustu lakiin vaan ne neuvotellaan työehtösopimuksissa. Tällaisia asioita ovat mm. 

• Lomaraha  
• Sairasloman palkallisuus yli yhdeksän päivän jälkeen, yleensä 3 kuukauden ajan  
• Palkan yleiskorotukset  
• Matkakustannusten korvaukset  
• Tuoreen äidin 3 kk:n palkallinen vapaa  
• Viikon palkallinen isyysloma  
• Mahdollisuus hoitaa sairasta lasta muutama päivä kotona menettämättä palkkaa  
• Työpäivän pituus 7,5 tuntia kahdeksan tunnin sijaan  

Oma luottamusmies -palvelu 

Työuralla tulee usein vastaan erilaisia muutos-, kriisi- tai kehitystilanteita, jossa kaipaamme selkeää tietoa mahdollisuuksistamme ja konkreettisia ohjeita toimintatavoista. YTN:n Oma luottamusmies –verkkopalvelu tukee ylempiä toimihenkilöitä työelämän tilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. 

Olisiko sinusta yrittäjäksi?

Oletko miettinyt oman yrityksen perustamista tai kaverin start up -yritykseen töihin menemistä? Yrittäjyys on yksi mahdollisuus joko työllistää itsensä kokonaan tai hankkia lisätuloja palkkatyön tai opiskelujen ohessa. On myös hyvä muistaa, että yrittäjäksi ryhtyminen ei tarkoita sitä, että pitää toimia yrittäjänä lopun ikäänsä.  

Yrityksen perustaminen sinänsä ei ole monimutkaista, mutta ennen sitä on syytä selvittää itselleen tiettyjä asioita. Pohdi, onko yritysideallesi kysyntää ja jos ei, miten sitä tulisi viilata, jotta se vastaisi mahdollisten asiakkaiden tarpeisiin. Yrittäjänä on myös oleellista pitää huolta siitä, etteivät työtunnit ja työpäivät veny mahdottomiksi. 

Mitä pitää huomioida jos perustaa yrityksen?

Yrityksen perustaminen sinänsä ei ole monimutkaista, mutta ennen sitä on syytä selvittää itselleen tiettyjä asioita, kuten onko ideallesi kysyntää ja jos ei, miten sitä tulisi viilata, jotta se vastaisi mahdollisten asiakkaiden tarpeisiin.  

Yritystoiminnan aloittaminen käsittää seuraavat vaiheet, joita yleensä tehdään samanaikaisesti: 

• Mitä, miten ja kenelle? 
• Liiketoimintasuunnitelma sekä myynti-, kannattavuus- ja rahoituslaskelmat 
• Yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen 
• Rahoituksen järjestäminen 
• Yritysmuodon valinta: toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö vai osuuskunta 
• Perustamisilmoitus Yritystietojärjestelmään sekä ilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallintoon 
• Vakuutukset, myös YEL (yrittäjän eläkevakuutus) 
• Työttömyysturva (yrittajakassa.fi) 
• Kirjanpidon järjestäminen 

Mistä saa apua yrittäjyyteen? 

TEKin juristit auttavat jäseniä maksutta mm. yrityksen perustamiseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa. Esim. osakassopimus on syytä tehdä ennen kuin ongelmia tulee. Jos sinulla jo on yritys, voit TEKin jäsenenä hankkia Suomen Yrittäjien palvelupaketin edullisesti ilman, että tarvitsee liittyä erikseen SY:n jäseneksi. 

Mikäli teet satunnaisia laskutettavia keikkoja, etkä halua perustaa omaa yritystä sitä varten, voit hyödyntää laskutuspalveluja. TEKin jäsenet saavat jäsenetuna alennusta UKKO Kevytyrittäjyys -palvelun palvelumaksusta ilmoittamalla jäsenyydestään UKKO.fi:n asiakaspalveluun. 

Tavoitteena yhdenvertainen työelämä

Jokaisen ihmisen identiteetti on moninainen, ja kaikille yhteinen toive on tulla kuulluksi sekä ymmärretyksi. Ympäristömme sekä yhteisömme on jatkuvassa muutoksessa, joten meidän tulee pyrkiä pysymään muutoksen mukana. Ihan ensin meidän tulee tunnistaa ja oppia enemmän tiedostamattomista ennakkoluuluistamme. Meistä jokainen voi vaikuttaa työyhteisöönsä ja sen inklusiivisuuteen.  

Monimuotoisuus tarkoittaa eroavaisuuksia esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, kansalaisuuden, uskonnon, kokemuksen, koulutuksen, elämäntilanteen, fyysisten rajoitteiden sekä monien muiden aspektien kannalta. Monimuotoisuudesta puhuttaessa viitataan siis erilaisuuksia, joita ilmenee meidän ympäristössämme, esimerkiksi koulussa tai työyhteisössä.   

Inklusiivisuus on sellaisen ympäristön ja toimintatapojen luomista, jossa kaikkia ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti, heillä on käytössään yhdenvertaiset mahdollisuudet ja resurssit, ja he kokevat voivansa osallistua yhteisönsä menestykseen. Inklusiivisuus edistää työyhteisöissä avoimuutta, psykologista turvallisuutta ja osallisuuden tunnetta sekä parantaa uusien ideoiden vastaanottamista ja kaikkien äänien oikeudenmukaista kuulumista.