Anna hyville sattumille tilaisuus

Teknillisestä korkeakoulusta Otaniemestä 2005 valmistunut Saara Kippo aloitti Ahma insinöörit Oy:n toimitusjohtajana tammikuussa. 

Hän on työskennellyt rakentajakonsultti Ahma insinööreissä vuodesta 2004, ensin kesätöissä ja viimeksi projektipäällikkönä. 

Kippo vakuuttaa, ettei osannut edes kuvitella joskus olevansa toimitusjohtajana samassa perheyrityksessä, jossa oli aloittanut kesätyöntekijänä. Enemmän hän näkee sen olevan sattumaa, onnea – jäniksenkäpälän kosketus, se oli mukana.

Kukaan ei hengitä niskaan

Kun kysyy, miksi Kippo on viihtynyt saman työnantajan palveluksessa niin pitkään, saa vastaukseksi, että Ahma insinöörien organisaatio on litteä, vastuuta on annettu ja työhön opastettu mentoroimalla. Myös isoihin firmoihin yleensä liittyvät aktivoinnit ja työkyvyn ylläpidot tuntuvat hänestä vieraalta pienyrityksen mutkattomaan työntekoon verrattuna.

– Tärkein periaate on ollut, että kenenkään niskaan ei hengitetä. Valtaa ja vastuuta annetaan, mutta sen verran mukaan myös kokemusperäistä tietoa, ettei työnteko ala pelottaa, Kippo sanoo.

– Sitä aion pitää ykkösideana toimitusjohtajan työssänikin. Ei niskaan hengitystä, jos asiakkaat pysyvät tyytyväisinä.

Tärkein periaate on se, ettei kenenkään niskaan hengitetä.

Kippo muistelee lämmöllä yhtiön mentorointi­ohjelmaa, johon hänen lisäkseen osallistui toinen nuori projekti-­insinööri, hänkin nainen. Hiljaista tietoa siirtävät olivat projektipäällikköjä, kaksi vanhempaa herrasmiestä. 

– Mentoritkin olivat meihin kai tyytyväisiä, kun teimme liiat työt, ja he pystyivät keskittymään muuhun. Itse asiassa nousin projektipäälliköksi 2014, kun mentorini jäi eläkkeelle, Kippo kertoo.

Norja opetti

Pohjois-Suomessa vuonna 2002 perustettu Ahma insinöörit on laajentanut toimintaansa koko ajan etelämmäksi. Kittilän kultakaivoksen jälkeen se on osallistunut Vuosaaren sataman ja Kehäradan rakentamiseen. Työntekijöitä on nyt 16 ja liikevaihto noin 1,6 miljoonaa euroa. 

Vuonna 2011 Kippo irrottautui pariksi vuodeksi Ahma insinööreistä. Kipon perhe, johon kuuluu kaksi lasta, muutti silloin aviomiehen työn takia Norjaan. Siihen loppui Kipon työ Kehäradan kustannusinsinöörinä. 

– Hoidin Norjassa aluksi tytärtäni reilun kuukauden. Sitten halusin jotain muuta, muutaman viikon kuluttua löysin työpaikan.

Norjassa Kippo huomasi pärjäävänsä rakentajakonsulttina vieraassakin ympäristössä. Isoin projekti oli Bergenin kaupunkiradan uusi varikko.

Äitiysloman jälkeen hän palasi taas Ahma insinöörien palvelukseen.

Nyt jotain ihan muuta

– Olin tehnyt samanlaisia projekteja pitkään, oikeastaan koko aikuisikäni. Norja avasi silmiä. Halusin tehdä jotain muuta, ihan muuta, ja oppia uusia asioita työssä.

– Sitten minulle tarjottiin toimitusjohtajan työtä. Ehkä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Kuivalainen oli huomannut, että jotain oli syytä muuttaa, sanoo Kippo.

Uskotko, että johtajanpestin tarjoamiseen vaikutti se, että olet nainen?

– Suoraan sanottuna se ei tullut mieleenikään. Vasta toimittajien kiinnostus sai minut ajattelemaan asiaa siltä kantilta, Kippo toteaa.

– En usko, että naiseudestani oli hyötyä, mutta toisaalta ei haittaakaan. Meillä asioita lähestytään niin työnteon kautta, ettei sukupuoli kai vaikuta. Meillä on naisia muissakin johtotehtävissä.

Kesällä selkenevää

Kun Kippo kertoo, mitä projekteja hänellä on vielä menossa toimitusjohtajuuden lisäksi, kuulija hengästyy. Kippo vakuuttaa, että rekrytoinnit ovat käynnissä, ja hän pääsee keskittymään yrityksen johtamiseen ensi kesään mennessä.

Miten toimitusjohtajuus sopii siihen ajatukseen, että työsi on mieluiten projekteja, ja hankkeilla pitää olla näkyvissä selvä päättymispäivä?

– Kyllä tämä työ on jaettavissa projekteiksi, kun on vain selkeät tavoitteet. Ja tavoitteet on nyt asetettu.