Numeroiden valossa näyttää siltä, ettei Suomessa yhdenvertaisuus toteudu työelämässä autismikirjoon kuuluvilla henkilöillä. Autismiliiton arvion mukaan aikuisista autismikirjon ihmisistä työelämässä on ainoastaan 10–25 prosenttia. Toisaalta osaajapula vaivaa muun muassa teknologia-aloja. Kymmenen seuraavan vuoden aikana nämä alat tarvitsevat Teknologiateollisuus ry:n arvion mukaan 130 000 osaajaa.
Näiden lukujen valossa voisi ajatella, että kaikki osaajat ovat haluttua työvoimaa. Usein autismin kirjon henkilöillä on paljon hyvän työntekijän ominaisuuksia hyödynnettäväksi, esimerkiksi yksityiskohtien tarkka huomiointi, jonkin erityisalueen suuri tietomäärä sekä hyvä visuaalinen muisti. Jos työpaikalla on kaikkia hakijoita yhdenvertaisesti kohtelevat rekrytointiprosessit, autismin kirjon työnhakijoilla on mahdollisuus työllistyä ja näyttää osaamistaan.
Erilaisuutta arvostavilla työpaikoilla on kiinnitetty huomiota ohjeiden ja toimintatapojen selkeyteen, monimuotoisiin ja joustavasti muunneltaviin työtiloihin sekä neuromonimuotoisuuden osaamiseen ja ymmärtämiseen. Eli sen ymmärtämiseen, miten organisaatio voi ottaa huomioon esimerkiksi autismikirjon tai ADHD:n. Näillä työpaikoilla kunnioitetaan ihmisten erilaisuutta työarjessa ja ollaan valmiita mukauttamaan työympäristö työntekijöille sopivaksi. Kun annetaan yhä useammalle mahdollisuus työllistyä ja onnistua työssään, tulee osaajapulan vähentäminen helpommaksi.
Työnantaja, huomioi täsmennetty työturvallisuuslaki
Tässä on hyvä ottaa esille myös työturvallisuus. Työturvallisuuslaista tulee raamit esimerkiksi sen suhteen, miten työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Vuoden 2023 kesäkuun alussa tuli voimaan muutoksia työturvallisuuslakiin. Lakiin tuli muun muassa lisäys 8:teen pykälään. Yleisesti siinä säädetään työantajan huolehtimisvelvollisuudesta. Lakiin uutena tullut täsmennys tarkoittaa, että työntekijöiden henkilökohtaiset huomioon otettavat seikat voivat edellyttää myös yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä.
Kun puhutaan autismin kirjosta ja työturvallisuudesta, kannattaa lain 8:s pykälä ja erityisesti siihen tullut täsmennys huomioida työpaikalla niin arjen työssä kuin työsuojelun toimintasuunnitelmissa. Toimenpiteissä voi tulla kyseeseen työntekijän työtehtävien tai työmäärän mukauttaminen sekä työskentelytilojen ja työaikojen järjestely.
Parempi työkulttuuri kantaa ja kannattaa
TEK haluaa luoda niin omasta kuin kaikista tekniikan alojen työpaikoista monimuotoisia ja inklusiivisia, niin että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus näyttää omat vahvuutensa, tuoda esille erilaisuuttaan ja olla oma itsensä. Tätä työtä teemme tänä vuonna erityisesti kouluttautumalla itse sekä jakamalla tietoa ja ymmärrystä jäsenkunnallemme sekä henkilöstöedustajille neuromoninaisuudesta työelämässä.
Työkulttuurilla on suuri merkitys jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Se vaikuttaa ainakin työn tulokseen ja laatuun, työssä viihtymiseen, turvallisuuden tunteeseen, yhteistyöhalukkuuteen ja vuorovaikutuksen laatuun. Työkulttuuri, sen tason mittaaminen ja kehittäminen kannattaa pitää säännöllisesti esillä johdon kokouksissa ja yhteisissä henkilöstötapahtumissa. Kannatettava työkulttuurin taso voisi olla esimerkiksi sellainen, joka on niin luottamusta herättävä ja turvallinen, että työpaikalla uskaltaa itse tuoda esille terveydentilansa ja erilaiset erityispiirteensä, myös sellaiset, joista työnantaja ei saa kysyä. Kukapa ei haluaisi työskennellä tällaisessa työyhteisössä.
