VTT:n ja Laboren yhteisen ForGrowth-tutkimushankkeen kirja "Vihreä kasvu" julkaistiin tällä viikolla. Kirja käsittelee vihreän kasvun edellytyksiä eri näkökulmista kymmenen luvun verran, ja vaikka en ole vielä itse ehtinyt lukea kirjaa kokonaisuudessaan, uskallan suositella sitä vihreän kasvun edellytyksistä kiinnostuneille kirjan julkaisuseminaarin pohjalta. Kirjan tutkimuksista erityisesti luvussa 3 käsitelty conjoint-tutkimus kansalaisten valmiudesta ilmastotoimiin kiinnitti oman huomioni.
Conjoint-tutkimus pyrkii ymmärtämään, miten ihmiset tekevät päätöksiä monimutkaisissa tilanteissa, joissa on useita tekijöitä. Vastaajat valitsevat eri ominaisuuksilla varustettuja vaihtoehtoja, mikä paljastaa päätöksenteon tärkeimmät tekijät. Menetelmän vahvuuksia ovat kyky simuloida todellisia päätöksentekotilanteita ja tarjota tarkkaa tietoa valintojen vaikutuksista. Heikkouksia ovat sen monimutkaisuus ja tarve huolelliselle suunnittelulle ja analyysille. Lisäksi tulokset perustuvat ilmoitettuihin preferensseihin, jotka voivat erota todellisesta käyttäytymisestä. Myös me TEKissä olemme hyödyntäneet conjoint-menetelmää omissa tutkimuksissaan kartoittaessamme, miten parhaiten vastata jäsenkuntamme palvelutarpeisiin.
Tutkimus paljastaa mielenkiintoisen, mutta huolestuttavan ristiriidan: vaikka kansalaisilla on yleisesti ottaen hyvä ymmärrys ilmastonmuutoksen ja luontokadon vakavuudesta, heidän halukkuutensa toimia omilla kuluttajavalinnoillaan ympäristön hyväksi on valitettavan rajallista. Tämä havainto toistuu usein vastaavissa tutkimuksissa, mikä osoittaa, että tarvitaan tehokkaita politiikkatoimia, jotka kannustavat ympäristöystävällisiin valintoihin. Tällöin luonteva taloustieteellinen johtopäätös on kehittää markkinoita niin, että kestävät valinnat toteutuvat hintaohjauksen kautta. Sama tutkimus osoittaa kuitenkin myös tässä merkittävän haasteen, sillä ihmiset eivät pelkästään vältä ympäristöystävällisiä valintoja omassa arjessaan, vaan myös karsastavat poliittisia ehdokkaita, jotka ajavat konkreettisia ympäristötoimia. Kansalaisten mielestä ehdokkaan pitää kyllä olla erittäin huolissaan ilmastosta, mutta asialle ei saisi tehdä mitään.
Tämä tuo meidät ajankohtaiseen aiheeseen eli europarlamenttivaaleihin. EU:n päästökauppa ja muu ympäristösääntely ovat loistavia esimerkkejä onnistuneesta ympäristöpolitiikasta. EU näyttäisi olevan riittävän kaukainen ja iso toimija, jotta se voi tehdä merkittäviä ja tehokkaita toimia ilmaston ja luonnon hyväksi. Suomalaiset myös pitävät EU:ta luontaisena toimijana ilmastotoimissa, sillä eurobarometrissa suomalaiset ovat nostaneet ilmastonmuutoksen torjunnan EU-vaalien kolmen tärkeimmän teeman joukkoon.
Eurovaaleissa ratkaistaan esimerkiksi Green Dealin tulevaisuus ja EU:n 2040 päästövähennystavoitteen kohtalo. Ilmastosta ja luonnosta huolissaan olevien kannattaa siis valita europarlamenttiin ehdokkaita, joilla on näkemystä ja kykyä toteuttaa tehokasta ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Näin varmistamme, että EU jatkaa vahvaa rooliaan globaalin ympäristöpolitiikan johtajana ja että voimme yhdessä edistää vihreää kasvua ja kestävää tulevaisuutta.
TEKin eurovaalitavoitteet ja tekkiläiset ehdokkaat
TEK oli mukana ForGrowth-hankkeen ohjausryhmässä. Tätä kirjoitusta on paranneltu ChatGPT:n avulla.
