Innovaatio olisi, vielä kun saisi myydyksi...

Vuonna 2007 kaksi VTT:n tutkijaa yhdisti voimansa, ja he saivat aikaan keksinnön, joka sittemmin on poikinut kaupallisen tuotteen ja uuden yrityksen. Kysymys on kiiltävien kappaleiden konenäköön perustuvasta laaduntarkastuksesta.

Jo muutama vuosi aikaisemmin VTT ja hanavalmistaja Oras olivat käyneet keskusteluja siitä, että kromattujen osien laaduntarkastuksessa pitäisi siirtyä manuaalisesta työstä koneelliseen. Vuonna 2011 valmistui VTT:n sisäisen rahoituksen turvin koneen prototyyppi, jonka toimintaan oltiin tyytyväisiä.

Kiiltävien kappaleiden laaduntarkastuskonetta ryhdyttiin kaupallistamaan Tekesin TUTLI eli tutkimusideoista liiketoimintaan -rahoituksen turvin. Vuonna 2013 Matti Saarinen ja kaksi muuta VTT:n tutkijaa siirtyivät bisneksen puolelle ja perustivat yhtiön, Helmee Imaging Oy:n. Yhtiö on tähän mennessä valmistanut prototyypin lisäksi kolme laitetta, joista kaksi on parhaillaan asiakkaalla maksullisessa testikäytössä.

– Monenlaisia kuvioita on matkalla ollut, mutta loppujen lopuksi tie tutkimustuloksesta kaupalliseen valmistukseen on ollut johdonmukainen, yhtiön toimitusjohtaja Matti Saarinen arvioi.

– Vielä ennen joulukuun puoliväliä on tarkoitus käydä ensimmäiset vakavat myyntineuvottelut. Ensi vuonna syntyy jo liikevaihtoa ja sitä seuraavana pääsemme tekemään voitollisen tilinpäätöksen, toimitusjohtaja visioi.

Asiakaspotentiaalia kiiltävien pintojen laatua mittaavilla laitteilla on valtavasti: laitetta markkinoidaan autoteollisuudelle sekä hanojen ja kodinkoneiden valmistajille. Laitteen yksi sovellus soveltuu keraamisten ruokalautasten laaduntarkastukseen.

Tutkimustuloksesta kaupalliseksi tuotteeksi

Saarinen esitteli caseaan joulukuun ensimmäisenä päivänä Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) järjestetyssä seminaarissa, joka käsitteli tutkimustulosten kaupallistamista ja Proof of Conceptia. Tilaisuudessa esitellyt muut caset tulivat yhtiöistä nimeltä Combinostics, Tide Medical, Demola ja Havamax. Kaikki ne esittelivät omaa polkuaan tutkimustuloksesta kaupalliseksi tuotteeksi.

Seminaarissa puhuneen TTY:n dosentin Jari Ruokolaisen aiheena olivat asiakasreferenssit. Hän torjui suoralta kädeltä ajatuksen, että asiakasreferenssi olisi niin tärkeä, että sellainen kannattaisi tehdä – myöhempää tulosta ajatellen – ilmaiseksi.

– Jos referenssi on ilmainen, asiakas ei sitoudu lainkaan samalla tavalla kuin jos hän maksaisi siitä esimerkiksi toisen puolen.

Seminaarin vetäneen TTY:n innovaatiopalvelupäällikön Harri Länsipuron mielestä tutkimustulosten hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen liittyvien hankkeiden validointi on tullut entistä tärkeämmäksi. Ellei tässä onnistuta, kehittyneetkin ratkaisut jäävät vain teoreettisiksi löydöiksi.

– Suomessa on hyvät mahdollisuudet edistää tutkimustulosten kaupallistamista. Esimerkiksi Tekes tukee hankkeita taloudellisesti, ja monissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on ammattitaitoista väkeä, joka kykenee tunnistamaan aihioiden potentiaaleja.

– Hyville, ja painotan todellakin sanaa hyville, caseille löytyy meiltä kilpailukykyinen toimintaympäristö, rahoitusta ja osaamista.

Länsipuron mielestä kaikki lähtee tarpeesta tai ongelmasta, johon löydetään idea. TTY tarjoaa tätä nykyä opiskelijoilleen runsaasti kursseja innovaation ja kaupallistamisen alalta.

Liiketoimintasuunnitelma på svenska

Samaan aikaan kun TTY:n Kampusareenan auditoriossa mietittiin kaupallistamisen ongelmia, toisen vuosikurssin teekkarit Eetu Savolainen ja Antti Merikivi laativat areenan miellyttävissä oleskelutiloissa liiketoimintasuunnitelmaa på svenska ruotsin kielen kurssia varten. Teekkarihenkisesti pojat olivat valinneet innovaationsa aiheeksi krapulapillerin – tablett för dagen efter.

– Hauskahan tällaista liiketoimintasuunnitelmaa on laatia. Ja innovaation kaupallistamisestahan tässäkin on kysymys, opiskelijat kertoivat.

Tuotantotekniikkaa opiskelevien poikien opintoihin sisältyy markkinointia ja opetuksessa puhutaan paljon yrittäjyydestä.

– Ainakin työuramme alkuvaiheessa tuntuisi työsuhde olevan kuitenkin parempi kuin oman yrityksen perustaminen, Savolainen ja Merikivi pohdiskelivat.

Seminaarityöskentelyn ohessa myös juhlittiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja TTY:n yhdessä perustama SMACC (Smart Machines and Manufacturing Competence Centre) -osaamiskeskittymä avattiin Kampusareenalla juhlallisin menoin. Sen on määrä tarjota pk-yritysten käyttöön nopeita ratkaisuja, monipuolista osaamista ja laaja yhteistyöverkko. Uuden keskuksen profiilialaksi mainitaan erityisesti älykkäät koneet.