Isä, myös sinulla on oikeus perhevapaisiin

Ihmiselämän ensihetket ovat ainutlaatuisia. Isyysvapaan aikana omaan lapseen pääsee tutustumaan mahdollisimman läheltä, ja vankka suhde muodostuu heti alkutaipaleella. 

Meillä Suomessa on kansainvälisestikin arvioituna hyvät mahdollisuudet viettää aikaa pienen lapsen kanssa kotona. Hyödynnä siis ainutkertainen mahdollisuutesi!

Isyysvapaan pituus

Isä voi olla kotona lapsen kanssa isyysvapaalla enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Tästä ajasta isä voi olla kotona samaan aikaan äidin kanssa 1–18 arkipäivää. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää sitten, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut, eli esimerkiksi jos äiti pitää työstään vuosilomaa tai palaa töihin.

Isyysvapaan voi aloittaa heti, kun vauva syntyy. Vaihtoehtoisesti isä voi olla käyttämättä isyysvapaita syntymän aikaan pitääkseen kaikki isyysrahapäivät äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen.

Hyödynnä ainutkertainen mahdollisuutesi!

Huomioi, että isyysvapaita ei voi pitää enää sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 2 vuotta. Isyysvapaalla ei saa myöskään opiskella päätoimisesti tai työskennellä. Työskentely sunnuntaisin ja arkipyhinä on kuitenkin sallittua, sillä isyysrahaa maksetaan vain arkipäiviltä.

Isyysvapaan voi jakaa jaksoihin

Isyysvapaan voi pitää kaiken kerralla tai jakaa jaksoihin. Äidin kanssa yhtä aikaa pidettävät 1–18 päivää voi jakaa enintään neljään jaksoon. Loput 36 päivää saa jakaa enintään kahteen jaksoon. 

Huomaathan, että nämä vanhempainvapaan jälkeen pidettävät isyysvapaat ja niistä saatavat isyysrahat vaikuttavat äidin mahdolliseen hoitorahaan. Tällöin saatavat isyysrahat voivat estää kokonaan hoitorahan saamisen äidiltä samanaikaisesti, sillä hoitorahaa ei makseta lapsesta, jonka perusteella maksetaan isyysrahaa. 

Isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaa on enintään 12 päivää, siitä tulee ilmoittaa kuukautta etukäteen.

Isyysrahan suuruus

Voit hakea isyysrahaa palkkatyössä, yrittäjänä, työttömänä tai opiskelijana ollessasi. Isyysrahasi pystyt laskemaan Kelan nettisivuilta löytyvällä laskurilla. 

Esimerkiksi jos vuosityötulosi ovat bruttona 40 000 euroa, päivärahan suuruus on 90,50 euroa per arkipäivä. Isyysraha ja vanhempainraha lasketaan yleensä edellisvuoden verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella. 

Joissakin työehtosopimuksissa on voitu lisäksi sopia osa isyysvapaasta myös palkalliseksi, jolloin työnantaja maksaa sinulle täyttä palkkaa sovituilta isyysvapaapäiviltä.

Muut isän vapaat isyysvapaan ohella

Isä voi olla myös muilla perhevapailla aivan kuten äitikin. Vanhempainvapaata voi pitää noin puoli vuotta. Kela maksaa vanhempainrahaa tarkalleen 158 arkipäivältä. Tällöin arkipäiviksi katsotaan myös lauantait. 

Äiti ja isä voivat keskenään sopia, miten käyttävät vanhempainvapaata. He voivat jakaa vanhempainrahakauden, tai vapaalle voi jäädä kokonaan toinen vanhemmista. Vanhempainrahakausi voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon. Vanhempainpäivärahan määrä lasketaan samalla tavalla kuin isyysrahan.

Äiti ja isä eivät voi kuitenkaan olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla, ellei perheeseen ole syntynyt monikkolapsia. Äiti ja isä voivat sen sijaan pitää osittaisen vanhempainvapaan samaan aikaan, jolloin molemmat saavat Kelasta osittaista vanhempainrahaa. 

Edellytyksenä tälle on, että molemmilla vanhemmilla on osa-aikatyösopimus työnantajiensa kanssa vähintään yhtäjaksoiseksi kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. 

Hoitovapaa

Kun vanhempainvapaa päättyy, on isällä mahdollisuus jäädä hoitovapaalle. Hoitovapaan ajalta Kela maksaa kotihoidontukea, kun alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Kotihoidon tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä. Näiden lisäksi kuntakohtaisesti voidaan maksaa myös kuntalisää. 

Hoitoraha on tällä hetkellä 338,34 euroa kuukaudessa, eivätkä siihen vaikuta perheen tulot. Hoitolisään taas vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. 

Joustava ja osittainen hoitoraha

Omaa arkea voi helpottaa myös tekemällä esimerkiksi osittaista työviikkoa. Joustava ja osittainen hoitoraha tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden.

Joustavaa hoitorahaa voi saada, jos tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia normaalista kokopäivätyön työajasta ja hoitaa loput ajasta alle 3-vuotiasta lasta. Joustavan hoitorahan määrä lasketaan työajan perusteella. Joustavaa hoitorahaa voi saada kumpikin vanhempi yhtä aikaa, jos he hoitavat lasta eri aikoina.  

Lapsen kasvaessa voi isä jäädä myöhemmin osittaiselle hoitovapaalle. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta, ja tällöin töitä voi tehdä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon ohella.

Tilapäinen hoitovapaa

Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, voi isä jäädä pois töistä hoitamaan lasta enintään neljäksi työpäiväksi. Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella, mutta työehtosopimuksissa on voitu sopia palkallisesta tilapäisestä hoitovapaasta. 

Vapaan edellytyksenä on yleensä, että molemmat vanhemmat ovat työssä kodin ulkopuolella ja kummallakin on lapsen sairastuessa työpäivä.

Adoptio- ja sateenkaariperheiden etuudet

Adoptiovanhemmat saavat samanlaiset perhe-etuudet kuin biologisetkin vanhemmat. Äitien osalta erona on, ettei äitiysrahaa saa, mutta tällöin äidit saavat pidemmän vanhempainrahakauden. 

Sateenkaariperheissä äitiysrahaa maksetaan vain lapsen biologiselle äidille. Äidin naispuolinen puoliso voi jäädä myös vanhempainvapaalle ja hänellä on oikeus isyysrahaan. 

Miesparien kohdalla hoivasta vastaava isä on oikeutettu vanhempain- ja isyysvapaisiin, ja hänellä on oikeus pidennettyyn vanhempainvapaaseen, jos hän ottaa lapsen hoitaakseen jo äitiysrahakaudella. Isän puolisolla on oikeus perhevapaisiin vain, jos hänet on vahvistettu lapsen vanhemmaksi perheen sisäisen adoption kautta.

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä.

• Lisätietoa perhevapaista: www.kela.fi