Juho Salmi toteaa, että hänellä on etuoikeutettu asema. Hän ei äkkiseltään keksi, mihin vähemmistöön hän valkoisena heteromiehenä kuuluisi.
– Olen aika sokea sille, mitä vähemmistöt kokevat yhteiskunnassa, hän sanoo.
Edellisessä työpaikassaan digitaalisen muutoksen asiantuntijayritys Goforessa Salmi toimi pääluottamushenkilönä.
– Tuolloin heräsin omaan sokeuteeni vähemmistöjen kokemuksille, hän sanoo.
Salmi alkoi aktiivisesti opetella liittolaiseksi. Liittolaisuus tarkoittaa, että vaikka ei itse kuuluisi syrjintää kokevaan vähemmistöön, voi silti tukea vähemmistöä. Hän opiskeli, kuunteli vähemmistöjen edustajia ja ryhtyi toimiin. Esimerkiksi:
– Jos havaitsen mahdollisia häirintätilanteita, menen ja kysyn häirinnän kohteelta, haluaako hän tilanteeseen puututtavan, Salmi kertoo.
Nyt Salmi työskentelee Bolt.Works-henkilöstöpalveluyrityksessä tuotepäällikkönä. Hän kokee, että enemmistöasemassa olevana ja lisäksi johtoasemassa työskentelevänä hänellä on valtaa, ja sen myötä vastuuta.
Salmi kertoo pallotelleensa omassa päässään ja LinkedInissä viime aikoina sitä, miten luoda turvallinen tila sateenkaari-ihmisille eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille. Hän keskusteli aiheesta myös panelistina Akavan, SAK:n ja STTK:n Helsinki Pride -viikon työelämätapahtumassa 25.6.2024.
– Tähän aiheeseen liittyy esimerkiksi se, puhutaanko työpaikalla miehistä ja vaimoista vai puolisoista. Työpaikoilla on helposti hetero- ja binäärinormatiivisia oletuksia, hän sanoo.
Tällaisia oletuksia ovat esimerkiksi se, että kaikki olisivat miehiä tai naisia tai että kaikki olisivat heteroita. Salmen mielestä näitä oletuksia on helppo sortua tekemään, ja siksi jokaisen olisi syytä harjoitella tiedostamaan omat oletuksensa. Tehdyt oletukset voivat olla hyvinkin haitallisia vähemmistöille ja turvallisuuden tunteelle, Salmi pohtii.
Salmi myöntää, ettei enemmistön edustajana ole varma, kuinka sateenkaarimyönteinen esimerkiksi hänen työpaikkansa on. Hän arvelee, että asiat ovat suht hyvällä mallilla. Tärkeää on Salmen mukaan, että kaikki kokevat työpaikkansa turvalliseksi.
– Siten myös sateenkaari-ihmisten ääni tulee kuuluviin työpaikoilla, hän sanoo.
Liittolaisena Salmi kokee olevansa kasvumatkalla.
– Olen liittolaisena joutunut aika usein pyytämään anteeksi. Aivan varmasti olen epähuomiossa kuukauden sisään sanonut jotakin vähemmistöjä loukkaavaa tai toiminut haitallisen hetero- ja sukupuolinormatiivisesti. Kun mokaa, anteeksipyytäminen luo turvallisuutta. Me kaikki mokaamme, mutta liittolaisena sitä yrittää olla parempi, Salmi sanoo.
Sukupuolenkorjaus osaksi työehtosopimusta
Toimiessaan pääluottamushenkilönä Goforessa Juho Salmi piti ääntä tasa-arvoisemmista ja yhdenvertaisemmista perhevapaista.
Hän oli myös mukana selvittämässä, ovatko sukupuolenkorjaushoitoihin liittyvät toimenpiteet ja niiden jälkeiset sairaspoissaolot palkallisia. Lopulta kaikki sairaspoissaolot todettiin palkallisiksi, mutta kaikkia toimenpidepäiviä ei. Sukupuolenkorjaushoidoista johtuvat sairaspoissaolot on nykyisin erikseen mainittu Goforen työehtosopimuksessa palkallisen sairaspoissaolon perusteeksi. Tämä on Salmen mielestä hyvä, sillä näin sukupuolenkorjaukseen menossa olevan ei tarvitse ihmetellä asiaa taikka tulla HR:lle kaapista sukupuolivähemmistönä, jos hän ei sitä muuten haluaisi tehdä. Lisäksi vähemmistöjen huomioiminen TES-kirjausten tasolla on yksi hyvä tapa lisätä inkluusiota.
Salmen mukaan on tärkeää, että luottamushenkilö on lähestyttävä ja turvallinen. Sellainen henkilö, jolle työntekijät uskaltavat tulla puhumaan asioistaan.
– Firman tapahtumissa luottamushenkilö voi esimerkiksi ehdottaa, että tilaisuuteen valitaan häirintäyhdyshenkilöt ja ilmoittautua vapaaehtoiseksi, Salmi ehdottaa.
Nyt Salmi toimii TEKin yksityisen sektorin valiokunnassa. Valiokunnan tehtävä on muun muassa koordinoida ja kehittää yksityisen sektorin työmarkkinaedunvalvontaa. Hiljattain Salmi nosti valiokunnan keskusteluun, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekemistä voisi tarkentaa työehtosopimuksissa.
– Olen tyytyväinen, ettei työehtosopimuksissa puhuta enää äideistä ja isistä vaan synnyttävistä ja ei-synnyttävistä. Sukupuolineutraali termistö on sateenkaari-ihmisille parempi.
”Vain feministi voi olla hyvä johtaja”
Juho Salmen mukaan vain feministi voi olla hyvä johtaja. Hän perustelee väitteensä:
– Jos tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja inkluusio eivät toteudu, siinä tuhlataan osakkeen omistajien arvoa. Organisaatio toimii huonolla hyötysuhteella, jos se ei rekrytoi monenlaisia ihmisiä tai ole turvallinen paikka erilaisille osaajille. Rekrytointipooli pienenee ja osaajat eivät pysy.
Salmesta on ymmärrettävää, että organisaatioiden kypsyysaste yhdenvertaisuusasioissa on erilainen. Hänestä olisi tärkeää, että tietoisuuden lisääminen organisaatiossa ei olisi vain HR:n tai johdon harteilla.
Hän myöntää olevansa edelleen sokea monelle ilmiölle, mutta hän pyrkii siihen, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat olevansa hänen seurassaan turvassa.
Seta: Yhdenvertaisuus on konkreettisia tekoja
Setan koulutusasiantuntija Venla Suutarin mukaan johtajien kannattaa olettaa moninaisuus. Eli lähteä siitä ajatuksesta, että tiimissä on myös vähemmistöihin kuuluvia.
Suutari luettelee konkreettisia askelia työpaikan sateenkaarimyönteisyyteen eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt paremmin huomioivaan työkulttuuriin:
- Työpaikan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
- Kouluttautuminen, varsinkin johtajat
- Kielenkäyttö, puhutaanko esimerkiksi esimiehistä vai esihenkilöistä
- Ohjeistukset, esimerkiksi häirintätilanteita varten
- Turvallisemman toiminnan periaatteet: minkälaiseen käytökseen työpaikalla kannustetaan ja mikä puolestaan ei ole sallittua
- Esimerkin voima, kuten johdon asenteet
Suutarin mukaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Se vaatii konkreettisia tekoja, eikä vain arvopuhetta.
– On tärkeää, että vähemmistöjen asemaa edistävät ne, joilla on valtaa vaikuttaa. Vähemmistöjen oikeuksien edistäminen ei ole vain vähemmistöjen vastuulla, hän sanoo.
Venla Suutari osallistui 25.6. panelistina samaan tilaisuuteen Juho Salmen kanssa. Tilaisuus oli Akavan, SAK:n ja STTK:n järjestämä työelämätapahtuma ja osa Helsinki Pride -viikon ohjelmaa.
TEKin Sirkku Pohja: Liittolaisuus on kaikkien asia
TEKin työelämäasiantuntija Sirkku Pohja näkee, että jokainen voi omalla toiminnallaan tukea sateenkaariyhteisön yhdenvertaisuutta työpaikallaan.
– Liittolaisuus on meidän kaikkien asia ja siinä on meille paljon opittavaa, hän sanoo.
Pohja on työskennellyt parikymmentä vuotta TEKissä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työelämän kehittämisen parissa.
Pohjan mukaan ei riitä, että vähemmistöjä kuunnellaan. Vähemmistöjen edustajat on otettava mukaan tekemään heitä koskevia päätöksiä.
– Työ ja työelämä tulee mahdollistaa ja tehdä reiluksi kaikille. Olemme TEKissä alkutaipaleella yhdenvertaisen työelämän edistämisessä. Meille on tärkeää, että jokainen otetaan työpaikalla mukaan tasavertaisena työyhteisön jäsenenä.
TEK on Helsinki Priden virallinen yhteistyökumppani 2024.