Työelämän merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa on valtava, toteaa juristi Jussi Aaltonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta. Työ sitouttaa ihmisen yhteiskuntaan, mahdollistaa taloudellisen itsenäisyyden ja tarjoaa sosiaalisen yhteisön.
Toisaalta työelämä syrjii. Yleisimmät syyt tulla syrjityksi työelämässä ovat terveydentila ja kansalaisuus. Tai ainakin nämä ovat yleisimmät sen perusteella, mistä aiheista yhdenvertaisuusvaltuutettu sai viime vuonna yhteydenottoja. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai vähiten yhteydenottoja laissa kielletyistä syrjintäperusteista seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen.
Tutkimusten mukaan työelämässä esiintyy syrjintää ja häirintää seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen. Esimerkiksi Akava Worksin keväällä toteuttaman tutkimuksen mukaan nuorista korkeakoulutetuista kolmannes oli havainnut sateenkaari-ihmisiin kohdistuvaa epäasianmukaista tai syrjivää kohtelua töissä tai opiskeluissa. Vanhemmista eli 36–65-vuotiaista vastaavaa oli havainnut 16 prosenttia.
Euroopan perusoikeusviraston selvityksen mukaan suomalaisista sateenkaari-ihmisistä kahdeksan prosenttia kokee voivansa olla täysin oma itsensä töissä, EU:n keskiarvo on 21 prosenttia. Jokaisella on oikeus kertoa tai olla kertomatta seksuaalisesta suuntautumisestaan ja sukupuoli-identiteetistään, mutta kertomatta jättäminen ei tulisi perustua pelkoon.
Tekniikan akateemiset TEKin viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes puolet seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista tekniikan alan opiskelijoista pelkää tulevansa urallaan syrjityksi. Lähes neljäsosa sateenkaarevista opiskelijoista oli kokenut häirintää tai epäasiallista kohtelua oman alan töissä.
Aaltosen mukaan syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella on aliraportoitua.
– Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät syrjintäepäilyt ovat erityisen harvinaisia työelämässä. Olen miettinyt, miten voimme rakentaa luottamusta, että kokemastaan syrjinnästä kannattaa ja on turvallista kertoa ja olla yhteydessä viranomaisiin, Aaltonen sanoo.
Mikäli syrjintää kokee, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon saa Aaltosen mukaan olla aina yhteydessä, luottamuksellisesti ja halutessaan nimettömänä.
Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Syrjintä sukupuoli-identiteetin perusteella on kielletty tasa-arvolaissa. Kielto koskee kaikenlaista syrjintää, myös tahatonta. Lain mukaan jokaisen työnantajan, riippumatta sen koosta, tulee edistää työpaikalla yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajalla on myös velvollisuus puuttua syrjintään.
Keinoja turvallisen työilmapiirin rakentamiseksi
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus astui voimaan 1.6.2023. Sen myötä yhdenvertaisuusvaltuutetulla on nyt oikeus valvoa myös työelämää. Erityisasiantuntija Jussi Aaltosen mukaan syrjintäepäillyt työelämässä liittyvät useimmiten rekrytointiin, työnjohtoon ja palkkaukseen.
Aaltosella on joitain ajatuksia, miten työyhteisön ilmapiiristä saisi sellaisen, että syrjintää kokenut tai sitä todistanut uskaltaisi puhua kokemuksestaan. Ensiksi työyhteisön tulisi miettiä, miten he hahmottavat työntekijän normin, minkälainen on oletettu työyhteisön jäsen. Olisi hyvä pohtia, mahtuuko esimerkiksi monimuotoisen perheen jäsen oletuksen piiriin.
Aaltosen mukaan toisinaan työyhteisön yhdenvertaisuustyö on yhden innokkaan yksilön varassa, ja kun tämä vaihtaa työpaikkaa, pohja yhdenvertaisuustyöltä putoaa. Yhdenvertaisuustoimien tulisi olla yksilön sijaan työpaikan vastuulla.
Kolmantena keinona Aaltonen nostaa kielenkäytön tarkastelun. Häirintää ja syrjinnän kokemuksia voi syntyä esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa.
Neljäntenä Aaltonen nimeää kouluttautumisen.