Kenelle kuuluvat työsuhteessa luotujen teosten tekijänoikeudet?

Kenelle työsuhteessa luotujen teosten tekijänoikeudet kuuluvat? Kysymys ilmentää tekijänoikeuden ja työoikeuden välistä perusjännitettä.

Ennen kuin tähän voidaan vastata, on paikallaan tarkastella, milloin teos voi ylipäänsä saada tekijänoikeussuojaa.

Omaperäisyys tekijänoikeuden syntymisen edellytyksenä

Euroopan unionin tuomioistuimen linjauksen mukaan teos voi saada tekijänoikeussuojaa, jos se kuvastaa tekijän persoonallisuutta ja sisältää tekijän vapaita ja luovia valintoja.

Tekijänoikeudellista suojaa ei synny, jos joku toinen saman ammattitaidon omaava henkilö voisi luoda vastaavan teoksen. Esimerkiksi insinööritöissä tavanomaiset piirustukset, kuten käyttöliittymäpiirustukset, eivät useinkaan ole riittävän omaperäisiä suojan syntymiseksi.

Tekijänoikeussuojan syntyminen edellyttää lisäksi, että työ on tehty itsenäisesti. Jos työnantaja antaa tarkat ohjeet teoksen toteutukseen, teoksen ei katsota olevan tarpeeksi itsenäinen. Markkinaoikeuden tapauksessa MAO 302/18 esihenkilö ohjasi avaruusaluksen mallinnusta niin yksityiskohtaisesti, ettei työntekijälle syntynyt teokseen tekijänoikeutta.

Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn tekijänoikeussopimuksen mukaan tekijänoikeus suojaa persoonallista ilmenemismuotoa, ei ideaa. Jos työntekijä kehittää hankkeen suunnitelman, suunnitelman asiakirjat voivat saada tekijänoikeussuojaa, mutta itse idea on vapaasti muiden käytettävissä. Tämä ero on tärkeä erityisesti diplomi-insinööreille, joiden työssä syntyy usein uusia konsepteja ja prosesseja. Näiden suojaaminen tulee toteuttaa muutoin kuin tekijänoikeuden avulla.

Työnantajalle käyttöoikeus työsuhteessa luotuun teokseen

Tekijänoikeuden ja työoikeuden välinen perusjännite on ratkaistu oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa työnantajan käyttöoikeudella. Yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaan työsuhteessa luodun teoksen käyttöoikeus siirtyy työnantajalle ilman eri sopimusta siinä määrin kuin se on työnantajan toiminnan kannalta tarpeellista.

Tämä tarkoittaa, että työnantaja voi käyttää työsuhteessa luotua teosta ilman erillistä lupaa tai korvausta tavanomaisessa liiketoiminnassaan, mutta tekijänoikeuden muut ulottuvuudet, kuten oikeus muokata, luovuttaa oikeudet edelleen tai julkaista teos, kuuluvat työntekijälle. Poikkeuksen tähän muodostavat tietokoneohjelmat, joiden tekijänoikeus siirtyy lain mukaan automaattisesti työnantajalle.

Työntekijän on mahdollista hyödyntää luomustaan työnantajan rinnalla, kunhan työntekijä ei riko lojaliteettivelvollisuuttaan. Työntekijä ei siis voi käyttää luomaansa teosta kilpailevassa toiminnassa työsuhteen aikana.

Tekijänoikeuden luovutus sopimuksella

Työntekijä voi luovuttaa työnantajalle käyttöoikeutta laajemmat oikeudet sopimuksella. On yleistä, että insinöörit luovuttavat työsopimuksella kaikki tekijänoikeudet työnantajalle ilman erillistä korvausta. Tällöin työntekijälle ei jää edes teoksen rinnakkaista käyttöoikeutta, vaan hän luovuttaa sanamuodon mukaisesti kaikki oikeudet.

Tämä käytäntö on työntekijän kannalta ongelmallinen, sillä luovutussopimukset kattavat usein myös työsuhteen ulkopuolella luodut teokset sekä kaikki tulevaisuudessa mahdollisesti keksittävät hyödyntämistavat. Työnantajilla on ollut haluttomuutta neuvotella sopimusehdosta, jolloin työntekijän vaihtoehdoksi jää työsopimuksen allekirjoittamatta jättäminen, mikä ei käytännössä ole aina mahdollista.

Pohjoismaiseen työoikeuteen kuuluu työntekijän suojeluperiaate, jonka vuoksi monet työsuhteeseen liittyvät ehdot ovat pakottavia. Tekijänoikeuden osalta lainsäädäntö ei ole asettanut rajoitteita sopimiselle, vaan alalla on annettu kehittyä vapaa neuvottelukulttuuri. Käytännössä työnantajat ja työntekijät eivät kuitenkaan ole tasavertaisessa asemassa neuvotteluissa.

Tekijöiden asemaan parannuksia direktiivillä

Tekijänoikeusdirektiivillä (DSM) tunnustettiin tekijöiden heikko neuvotteluasema. Direktiivin tarkoituksena oli vahvistaa tekijöiden asemaa tekijänoikeuden luovutuksissa. Suomessa direktiivin mukainen laki astui voimaan 1.1.2023, ja sen mukaan tekijällä on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teoksensa hyödyntämisestä. Työnantaja on myös velvollinen raportoimaan teoksen hyödyntämisestä, jolloin tekijä voi arvioida, onko korvaus ollut kohtuullinen. 

Korvaus voidaan maksaa joko kiinteänä summana, kertaluontoisena tai suhteutettuna teoksen käytön laajuuteen. Korvaus voi myös sisältyä tekijän kuukausipalkkaan. TEKin jäsenten kohdalla korvauksen asianmukaisuuden varmistaminen on ongelmallista, sillä sopimuksissa ei säännönmukaisesti eritellä korvausta tekijänoikeuden luovutuksesta.

Erimielisyystilanteessa työnantajan olisi osoitettava, että tekijä on saanut lain mukaisen korvauksen tekijänoikeuden luovutuksesta. Jos korvausta ei ole eritelty lainkaan, voi näyttötaakan täyttäminen olla vaikeaa. Olisikin molempien osapuolten etu sopia tekijänoikeuden luovutuksesta maksettavasta korvauksesta reilusti ja avoimesti.

Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdejuristina.