Suomessa eduskuntavaalit käydään tällä viikolla ja lähes kaikki puolueet ovat onneksi sitoutuneet Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Tavoitteesta kiinni pitäminen on ensiarvoisen tärkeää niin ilmastokriisin pysäyttämisen kuin uuden kestävän talouskasvun kannalta. Suomi voi joko olla osa ratkaisua ja ottaa valtavista puhtaan teknologian markkinoista osansa, tai Suomi voi laahata perässä ja antaa muiden kääriä voitot. Ei olekaan ihme, että myös työmarkkinajärjestöt vaativat hiilineutraalisuustavoitteeseen sitoutumista kuten maanantaina julkistetussa Suomen suunta -raportissakin korostetaan.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla synteesiraportin, joka kokoaa yhteen IPCC:n vuosien 2018–2022 julkaisemien raporttien päätuloksia. Ihmistoiminnan aiheuttamasta ilmaston kuumenemisesta ei ole ollut tieteellistä epäselvyyttä vuosikausiin, ja uusin synteesiraportti vahvistaa tätä tulosta entisestään.
Ilmaston kuumeneminen ei ole enää jokin kaukainen tulevaisuuden asia. Ilmasto on lämmennyt jo 1,1 celsiusastetta teollistumisen alkuaikaan verrattuna, ja vuoden 2021 lopulla voimassa olleiden politiikkatoimien arvioidaan johdattavan meidät 3,2 C lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. Suuressa osassa maailmaa ihmiset ja ekosysteemit eivät kykene sopeutumaan näin rajuun ilmaston kuumenemiseen.
Pariisin sopimuksen 1,5 celsiusasteen tavoiterajaan tuskin enää päästään, mutta 2 celsiusasteen yläraja on hyvinkin saavutettavissa. Ilmaston kuumenemisessa jokaisella asteen kymmenyksellä on valtava merkitys.
Yhtäältä viesti on karu: olemme aiheuttaneet, ja aiheutamme edelleen itsellemme ja muulle elämälle kärsimystä, kun elämän olosuhteet heikentyvät radikaalisti ympäri maailman. Elinympäristöjen muuttuessa kelvottomiksi ihmisten on pakko muuttaa uusille seuduille vasten tahtoaan.
Toisaalta viesti on lohdullinen: jos ilmasto muuttuu erityisesti ihmistoiminnan seurauksena, voimme myös ihmistoiminnalla pysäyttää haitallisen kehityksen. Teknologian kehittäminen ja sen myötä insinöörit ovat tässä avainroolissa: saastuttavat teknologiat on korvattava puhtailla ennennäkemättömän nopeasti, mikä asettaa paineita niin uusien ilmastoratkaisujen kehittämiseen kuin olemassa olevien skaalaamiseen.
Suomella on käsissään monet ratkaisun avaimet, joilla voidaan merkittävästi helpottaa globaalia ilmastotyötä. Ensi hallituskaudella on tärkeää panostaa esimerkiksi pienydinvoimaan ja vetytalouteen sekä jatkaa teollisuuden ja liikenteen voimakasta sähköistymistä, jotta saamme tuotettua uusia vientituotteita, jotka edistävät vihreää siirtymää. Suomi on pieni maa, mutta korkean osaamisen ja teknologiaan panostamisen myötä kokoaan suurempi toimija. Ilmastokriisin pahimmat skenaariot ovat vielä estettävissä, jos niin itse päätämme.
Tekniikan akateemiset TEK on diplomi-insinöörien, arkkitehtien ja vastaavan tekniikan tai luonnontieteen yliopistokoulutuksen saaneiden sekä näiden alojen opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Vietämme TEKissä vihreän siirtymän teemavuotta. Järjestämme jäsenistömme iloksi ja hyödyksi useampia aihetta käsitteleviä teemailtoja, tutustu esimerkiksi teemailtaan 19.4.2023. Nostamme esiin ympäristökriisejä ratkaisevia upeita jäseniämme, sivistämme itseämme ja kiinnitämme huomiota organisaatiomme toiminnan ympäristöystävällisyyteen.
