Osakkuuden ostaminen on yksi tapa toteuttaa oma yrittäjyyshaave, ilman yrittäjyyden tuomaa epävakauden tunnetta tai pakottavaa tarvetta luopua palkkatyön tuomasta turvasta.
Yksinkertaisimmillaan yrityksen osaomistajaksi voi ryhtyä joko oman työnantajayrityksen osakkaita ostamalla tai työpaikkaa vaihdettaessa. Jos ymmärtää oman arvonsa, osakkuutta kannattaa pyytää osana palkkaneuvotteluja.
Osakkuusohjelmat ovat perinteistä bonuspalkkaa fiksumpi vaihtoehto sekä työnantajalle että työntekijälle. Osaomistuksen ansiosta syntyy yhteinen intressi, eivätkä asiantuntijat juokse jokaisen palkkapyynnön perässä. Onnistuneesti lanseeratun osakkuusmallin ansiosta asiantuntijat saattavat tienata moninkertaisesti tavalliseen palkansaajaan verrattuna.
Omistaminen on järkevää myös verotuksellisesti. Yli 100 000 euron ansiotuloilla palkansaajan marginaaliveroprosentti nousee lähes 60 prosenttiin. Osinkoja sekä yrityksen luovutusvoittoa verotetaan huomattavasti huokeammin. Avuksi voi ottaa myös holding yhtiö – mallin, joka mahdollistaa järkevän verosuunnittelun, jopa osaomistajan roolissa.
Moni työntekijätaustainen henkilö on kävellyt onnensa ohi, kun ei ole ymmärtänyt omistajuuden filosofiaa. Älä ole yksi heistä. Tulevaisuuden voitot on mahdollista jakaa aiempaa reilummin, jos oma ymmärrys sen sallii.
Raha kärjistää tilanteita
Omistajuuden illuusiosta huolimatta osakkaan rooli ei ole yksinkertainen. Haasteita tuovat tiimidynamiikka, hyvän hallintotavan moninaiset käytänteet ja niiden jalkauttaminen.
Etenkin työntekijän ja osaomistajan roolit tulee erottaa toisistaan. Työntekijä on osa organisaatiokaaviota ja osaomistaja käyttää valtaa yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa määritellyin periaattein.
Ei lienee salaisuus, että omistajien kesken syntyy paljon erilaisia riitatilanteita. Tuleviin ongelmiin varaudutaan monin eri osakassopimuskirjauksin, mutta kaikkia ristiriitatilanteita on lähes mahdotonta ennakoida.
Valitse liikekumppanisi huolella
Yrityksen liiketoimintapotentiaalin ohella kannattaa analysoida tulevat kumppanit. Se on paras riskienhallintakeino tulevien ristiriitatilanteiden välttämiseksi. Kumppanin toimintaa voi analysoida seuraavien apukysymysten avulla
• Onko kumppaneilla riittävä kompetenssi liiketoiminnan pyörittämiseen?
• Onko kumppaneilla yhteinen arvomaailman keskenään ja allekirjoittaneen kanssa?
• Onko yrityksen visio yhteisesti keskusteltu ja voiko sitoutua siihen?
• Onko osakkeiden väliset pelisäännöt sovittu ja kirjattu paperille?
• Ovatko yrityksen omistaja(t) tai avainhenkilöt riidassa keskenään?
• Onko riitoja vanhojen kumppanien kanssa?
• Kuinka monta työntekijää, omistajaa tai yhteistyökumppania on potkittu pihalle?
• Miten kommunikointi sujuu kumppaniehdokkaiden kanssa?
• Vastaako kumppani aina puhelimeen? Ellei, soittaako hän takaisin?
• Saatko kysymäsi tiedot helposti?
• Onko tuleva kumppani avoin kahden välisissä keskusteluissa?
• Onko tuleva kumppani valmis ottamaan vastaan neuvoja, palautetta ja kritiikkiä?
• Saatko omalta verkostoltasi lisätietoa nykyisistä omistajista?
Monen erimielisyyden taustalla on lopulta raha. Vanhan bisnesviisauden mukaan ”tiimin yhteistyö toimii niin kauan hyvin kuin ensimmäinen Bemari ilmestyy pihaan”. Tämä on monessakin mielessä totta ja tällaisiin tilanteisiin on siksi syytä varautua myös osaomistajan roolissa.
Kirjoittaja TkT Antti Sekki toimii yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa hänen vastuualanaan on yrittäjyys.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.