Koronasovellus valmistuu pikapikaa - tekkiläinen turvaa

– Tästä saattaa tulla yksi Suomen eniten ladattuja sovelluksia. 
Näin työtään luonnehtii Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä.

Suomalainen teknologia-, strategia- ja designyhtiö Solita voitti Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n järjestämän kilpailun koronaseurantasovelluksen laatimisesta ja kehitystyö alkoi saman tien juhannuksen tietämissä. Kaiken pitäisi olla valmista elokuun lopussa. Vastaavanlainen kansallinen mobiilisovellus on tekeillä noin kymmenessä Euroopan maassa ja parikymmentä maata aikoo sellaisen vielä tehdä.

– Muutamissa Euroopan maissa, kuten Italiassa, Saksassa, Irlannissa ja Sveitsissä vastaava sovellus on jo käytössä, Köykkä tietää.

Suomessa sovelluksen eli Koronavilkun koekäyttö alkoi 4. elokuuta.

Puhelimet nuuhkivat toisiaan

Koronaviruksen jäljityssovelluksen idea kuulostaa yksinkertaiselta. Puhelimet, joihin sovellus on ladattu, lähettävät toisilleen signaalia, kun puhelimen käyttäjät ovat lähellä toisiaan. Mikäli kohtaaminen kestää niin kauan, että virus voisi tarttua, puhelin tallentaa seurantakoodin. 

Sovelluksen käyttäjä, joka saa koronavirusdiagnoosin, vastaanottaa terveydenhuollosta tarkistuskoodin, jonka avulla hän voi varoittaa kohtaamiaan henkilöitä – viranomainen ei siis tee sitä käyttäjän puolesta.

Varoituksen vastaanottanut sovelluskäyttäjä, joka on siis voinut altistua virukselle, saa selkeät toimintaohjeet olla yhteydessä terveydenhuoltoon, jonka kanssa neuvotellaan jatkotoimista. 

Yleisimpien puhelimien käyttöjärjestelmiin on ladattu Exposure Notifications -rajapinta, joka kerää anonyymejä tietoja läheisyyksistä toisiin puhelimiin.

– Rajapinta ei vielä yksin riitä koronaviruksen jäljittämiseen, vaan se vaatii tuekseen kansallisen sovelluksen, jonka lataamalla jokainen meistä voi olla mukana ehkäisemässä tartuntojen leviämistä Suomessa. Kussakin maassa voi olla vain yksi, viranomaisten auktorisoima sovellus ja Suomessa sitä hallinnoi THL, Köykkä kertoo.

Ensin sovellus asennettiin työntekijöiden puhelimiin ja he kuljeskelivat toimistossa sinne tänne. Näin pyrittiin pääsemään selville, kuinka puhelimet havaitsevat toinen toisensa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Yksi Solitan koronasovelluksen kehitystiimin jäsenistä on ohjelmistokehittäjä Jaakko Hannikainen. Vaikka hänellä on filosofian maisterin koulutus, tietojenkäsittelytiede pääaineena, on hän liittynyt diplomi-insinöörejä vilisevään Tekniikan akateemiset TEK:iin.

– Joskus olen tuntenut itseni siellä hiukan kummajaiseksi, Hannikainen naurahtaa.

Hannikainen on viihtynyt Solitalla jo kolme ja puoli vuotta. Koronasovelluksen kehitystyössä hänen tehtäväkseen on valikoitunut sovelluksen turvalliseen julkaisemiseen tähtäävän integraation toteutus.

– Tehtäväni on turvata, että kukaan ei pysty muokkaamaan puhelinsovellusta siinä välissä, kun se tulee tarjolle kauppoihin. Varmistamme sovelluksen olevan turvassa myös hakkerien mahdollisilta hyökkäyksiltä.  Työni on siis eräänlaista tietoturva-analyysin tekemistä laajasti ymmärrettynä.

Hannikainen korostaa, että kännykkäsovelluksen kehitystyössä käytetään turvalliseksi todettuja, valmiita ratkaisuja.

– Työtä on tehty keskellä lomakautta, mikä on asettanut aikataululle omat haasteensa. Aikataulu on kuitenkin tehty realistiseksi, että kyllä tästä ajoissa valmista tulee. Ylitöitä ei minun sentään ole tarvinnut tehdä, vaikka moni tiimiläisistä onkin venyttänyt työaikaansa.

Sovelluksen kehitystyön ydinryhmässä on kymmenkunta työntekijää, mutta projektissa tavalla tai toisella on mukana kymmeniä solitalaisia.

– Maaliskuussa vetäydyimme melkein kaikki etätöihin, mutta nyt kesän lopulla on alettu hiljalleen palata toimistolle. Meillä on tehty kysely etätyön suosiosta ja vastaukset jakaantuivat etätyön ja toimistotyön kesken melkein puoliksi. Itse tulisin mieluiten toimistolle töihin, mutta koronan vuoksi olen enimmäkseen työskennellyt kotoa käsin.

Hannikainen kuvailee sovellustyön kehitystä mielenkiintoiseksi ja suorastaan innostavaksi projektiksi.

– Tässä tuntee tekevänsä jotain todella hyödyllistä, vaikka hyödyllisiä ne aikaisemmatkin työni ovat olleet. 

Anonymiteetti taataan

Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä korostaa, että koronasovellus ei puutu ihmisten anonymiteettiin.

– Sovellus ei kerää henkilö- tai liikkumistietoja. Mutta jos olet ladannut sovelluksen, puhelimesi muistiin kertyy kohtaamiesi puhelimien anonyymejä seurantakoodeja.

Kohtaamistietoja ei lähetetä puhelimen ulkopuolelle ja puhelimestakin ne poistuvat kolmen viikon kuluttua eli sen jälkeen, kun tartuntavaara on ohi.

Köykän mukaan joissakin maissa, kuten Kiinassa, on kehitetty myös käyttäjän tarkempi seurantajärjestelmä, joka perustuu GPS-paikannukseen. Norjassakin sellaista suunniteltiin, mutta siitä luovuttiin kansalaisten vastustuksen takia.

– Kaikki suomalaisen sovelluksen keräämä tieto on anonyymiä eikä mitään ylimääräistä tietoa tallenneta. Sovellus julkaistaan avoimena lähdekoodina, joten jokainen voi halutessaan tarkistaa, että näin asia todellakin on. Sovelluksen ja hankkeen toimijat auditoi Kyberturvallisuuskeskus, joka varmistaa sekä tietoturvallisuuden että yksilönsuojan. Jo tartuntatautilaki lähtee siitä, että sovelluksen käyttäjää ei seurata.

Samaan aikaan kun Solita kehittää itse sovellusta, tehdään viranomaisille omat käyttöliittymät sekä annetaan käyttäjäkoulutusta.

– Viranomaiset ovat esittäneet toiveen, että mahdollisimman moni suomalainen asentaa puhelimeensa elokuun lopussa kauppoihin tulevan maksuttoman koronaseurantasovelluksen. Näin jokainen meistä voi auttaa sairastuessaan varoittamaan muita sekä tietysti saamaan varoituksen myös itse. Samalla voimme pienentää sitä mahdollisuutta, että oireettomana kantajana levittäisimme itse virusta tietämättämme, Köykkä tiivistää.

• Lue lisää: Koronasovelluksen koekäyttö alkaa tiistaina